Pikaluistelun säänntöjen historiasta löydät tietoa kirjasta
Urheilun sääntö- ja kunto-opas / Toimittaja Markku Siukonen. Jyväskylä : Kustannus-Notariaatti, 2000.Kuopion varastokirjastosta http://finna.fi löytyy kirja, joka sopisi aiheeseesi. Tämän saat tilattua Oulunsalon kunnankirjastoon, ilmoita jos haluat sen katsottavaksesi. Vainio, Onni J., Liikuntakasvatuksen käsikirja. Porvoo : WSOY, 1952-1953.
Kysymäsi teokset ovat keskeisiä kurssikirjoja, joita on useimmissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Haluamaasi painovuotta tai painosta et ole maininnut. Löydät teosten ajantasaiset saatavuustiedot aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Sivun vasemmassa palkissa on ohjeet aineiston hakuun ja varaamiseen. Jos teos on lainassa, voit varata sen toimitettavaksi toisesta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastosta haluamaasi toimipisteeseen.
Robert Brantbergin kirjassa Sotakenraalit (1998) esiintyy myös Aarne Blick (1894-1964).
Puolustusvoimien tietokanta Sota-arkisto
http://www.sota-arkisto.fi/
on tässä yhteydessä varteenotettava lähde.
Puolustusvoimilla on muitakin tietokantoja, mm.
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto
http://tietokannat.mil.fi/
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa voit selata,
osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1066900233
Asiasanalla jatkosota pääset hyvään alkuun.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä.
On selvää, että Pulp Fictionin kuuluisasta tanssikohtauksestakin on olemassa paljon enemmän kuvattua materiaalia kuin itse varsinaisessa elokuvassa näemme. Emme kuitenkaan löytäneet välittömiä viitteitä juuri kyseisen kohtauksen poistettuihin tai leikattuihin otoksiin.
Itse elokuvasta julkaistut eri versiot löytyvät muun muassa IMDB-sivustolta.
Poistetuista kohtauksista on kirjoitettu esimerkiksi Screenrant-sivustolla, mutta tässä verkkoartikkelissa ei ole valitettavasti mainintaa juuri tanssikohtauksesta.
Tuoreehkossa IndieWiren uutisessa kerrotaan, että Tarantino olisi myymässä ennen näkemättömiä poisleikattuja kohtauksia, käsikirjoituksia sekä muuta elokuvaan liittyvää aineistoa.
Lisäksi eri verkkopalveluista on löydettävissä...
Hei,
Kyseessä on käännös William Hughes Mearnsin runosta Antigonish (kirjoitettu 1899).
Runon alku kuuluu alkukielellä:
"Yesterday, upon the stair,
I met a man who wasn't there!
He wasn't there again today,
I wish, I wish he'd go away!"
Tunnetaan myös nimellä "The little man who wasn't there", jonka on levyttänyt mm. Glenn Miller.
Kirjastosta löytyy erilaisia runoantologioita ja hakuteoksia. Esimerkiksi vanha Martti Haavion toimittama kirja "Ikuisia ajatuksia" (WSOY) ISBN 95100108821 sisältää erilaisiin elämäntilanteisiin ja juhlapäiviin sopivia tekstejä. Satu Koskimiehen toimittamaan "Tämän runo haluaisin kuulla" -antologiasarjaan (Tammi) on koottu suomalaisten lukijoiden rakkaimmat runot. Runouden ystävän runsaudensarvi sisältää säkeitä suomalaisilta lyyrikoilta aina Leinosta ja Södergranista Kilpeen ja Tiihoseen. ISBN 9789513176655 kovakantinenHääjuhlaan sopiva runo voi olla kaunis ja romanttinen, hauska ja leikkisä, tai se voi kuvastaa kaasoina olemisen merkitystä. Runossa tavallisia aiheita voivat olla esimerkiksi: ystävyys ja tuki (korostetaan kaason...
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja...
Arna Ranckenista on vaikeaa löytää tietoa. Hänestä on kirjoitettu hyvin vähän. Käsikirjastossa olevasta taiteilijamatrikkelista löytyi pienet tiedot, jotka voin kirjoittaa tähän:
Rancken, Arna Maria, taidemaalari ja -graafikko. -s. 16.12.1901 Helsinki. Vanht kaupp. Edvin Etholén ja Olga Sjöblom. Puol. Gunnar Rancken. Teoksia ensi kerran näytt. Tre 1947. Osall. kotim. näytt.: SKjL:n näytt. 57, 58, 63, 68, 69, 70. Pohjal. TL:n j. 68-. Asuinpaikka Tre.
Aamulehden artikkelitietokannasta löytyi Arna Ranckenista yksi artikkeli, joka kertoi Ruovedellä olleesta taidenäyttelystä kesällä 1996. Artikkelista löytää nimiä ja yhdistyksiä, (esim. taiteilijan poika Osmo Sjöblom tai Ruoveden taideyhdistys) joiden kautta saattaa saada lisätietoa. Siinä on...
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä. Lehteä ei voi lainata kotiin.
Suomen lääkärilehteä on julkaistu vuodesta 2018 nimellä Lääkärilehti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Hei! Voisiko kyseessä olla Denis Vinokurin Tuli, maa, vesi: hyvinvointia kiinalaisesta lääketieteestä? Tässä linkki kirjaan Helmet.fi -sivulla https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2182054
Kirja on julkaistu vuonna 2015, joten se on hieman uudempi kuin antamanne aikaraja.
1700-luvun alkoholipolitiikasta on julkaistu kaksi Ilkka Mäntylän perusteellista, arkistolähteisiin perustuvaa tutkimusta: ///Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapaudenaikana. - 1985/// ja ///Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - 1995///. Jälkimmäisessä on s. 221-229 esittely kruununpolttimoista.
Aulis J. Alanen käsittelee myös viinanpolttoa ko. ajalla teoksessa ///Etelä-Pohjanmaan historia 4, osa 2 : Etelä-Pohjanmaan talouselämä 1721-1809. - 1949 tai 1987///. Polttimoista löytyisi varmaankin tietoa myös kunkin paikkakunnan paikallishistorioista. Uudenkaarlepyyn historiasarjasta ovat kuitenkin ilmestynyt vasta aikaa vuodesta 1810 eteenpäin käsittelevät Erik Birckin kirjoittamat osat ///...
Etsimäsi laulun sanat muistuttavat Mikko Alatalon laulamaa, Esko Koivumiehen sanoittamaa ja säveltämää "Taitaa tulla kesä" laulua (Aurinko paistaa ja vettä sattaa ..) Mutta jos muistat tekijäksi Jukka Salmisen, niin hänellä on laulu "Kesä, kesä, kesä", joka alkaa sanoilla "Varpaita laiturin reunalta uitan". Tämä laulu löytyy julkaisusta Jukka Salminen: "Lastenmaa : lauluja, osa 3" (sisältää nuotin ja C-kasetin, julkaistu v. 1997).Kyseistä julkaisua ei ole saatavilla meillä, joten en pysty tarkistamaan laulun sanoja, ja sitä, onko kyseessä etsimäsi laulu. Finnasta (Finna.fi) hakemalla selviää, että Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmakeskuksesta on tilattavissa tämä "Lastenmaa : lauluja, osa 3". Lastenmaa...
Johannes Gebhard (s. 1894, Helsinki – k. 1976) näyttää signeeranneen joskus työnsä juuri noin: Joh G-d.https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johannes-gebhard-2Suosittelen kuitenkin kääntymään taideasiantuntijan puoleen, mikäli haluat täyden varmuuden siitä, että kyseessä on Johannes Gebhardin työ.
Kävin läpi HelMet-tietokannan tarjontaa ja löysin vain yhden kirjan, joka näyttää olevan tarjolla kysyjän kaipaamassa neljässä formaatissa. Kyseessä on Arto Paasilinnan romaani Kylmät hermot, kuuma veri (Heisses Blut, kalte Nerven). Se on tarjolla molemmilla kielillä sekä paperi- että äänikirjana.
Yleisesti ottaen voi todeta, että äänikirjoja julkaistaan lähinnä kaunokirjallisuudesta. Saksankielisistä äänikirjoista HelMet-tietokannassa vain muutama voidaan laskea tietokirjallisuuden piiriin.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Tämä liittyy epäilemättä siihen, että tuohon aikaan venäläiset viranomaiset pelkäsivät Saksan maihinnousua Suomenlahdella, myös Helsinkiin. Katuvalojakin pimennettiin tai maalattiin, kuten ilmenee esim. Helsingin Energian Kaupunkikuva-julkaisusta (sivu 36):
http://issuu.com/helsingin.energia/docs/kaupunkikuva
Linnoitustöitäkin tehtiin tämän seurauksena pääkaupunkiseudulla:
http://kaupunginosat.net/konala/index.php?option=com_content&task=view&…
