Hei! Keski-kirjastojen elokuvapalvelu on nimeltään Cineast-elokuvapalvelu, ei kinokirjasto niin kuin Keskisuomalaisen artikkelissa virheellisesti oli. Linkki Cineastin ohjeeseen on tässä: https://keski.finna.fi/?news=cineast-elokuvapalvelu-avautui-keskin-asia….
Kyseessä voisi olla Yölinnun kappale Rakastun uudelleen. Siinä sanotaan: "Sillä tiedän että taas rakastun uudelleen". Se on julkaistu Yölinnun albumilla Maailma on kauneimmillaan (2018).
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy näin vanhoja numeroita, joten neuvoisinkin Teitä kääntymään Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
http://www.lib.helsinki.fi/
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Voisiko kyseessä olla tämä teos: Becker, C. S.: Unbroken ties: Lesbian ex-lovers. (Boston: Alyson, 1988).
Kirjaa löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta (valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto) (Huom! kirjasto on kiinni kesällä. Käytössä 29.8.2011 alkaen)
http://www.amazon.com/Unbroken-Ties-Carol-S-Becker/dp/1555831060
http://www.amazon.com/Lesbian-Ex-Lovers-Really-Long-Term-Relationships/…
Äänitallenteiden digitointi on mahdollista Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa digitointi onnistuu Sellon ja Entressen kirjastoissa ja Vantaalla Tikkurilan kirjastossa.
Sinun kannattaa olla yhteydessä kirjastoon vaikka puhelimitse ja varata digitointiaika. Mikäli sinulla on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty pin-koodi, voit varata ajan Kirjaston 10:stä HelMetistä "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto10:n kohdalta. Työtilat ovat numerot 43 ja 44. Kyseisten kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Suosittelen Helsingin kauppakorkeakoulun kirjaston sivuja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/ Hyvin ryhmitellyn tiedonlähdesivun (tietokannat, kirjastot, elektroniset lehdet ym.)lisäksi sieltä löytyy myös taloustieteiden virtuaalikirjasto, jossa Internetin tietovarantoja on järjestetty aiheen ja kirjastoluokituksen mukaan.
Valitettavasti tällaista tietoa ei ole saatavilla, koska kirjastojen tietokantaan ei kirjata jokaisen taidekirjan sivuilla olevia yksittäisiä taideteoksia. Myöskään yksittäisiä kuvataiteilijoita ei ole mainittu, jos kyseessä on ns. yleisteos eikä tietyn tai tiettyjen taiteilijoiden töille omistettu teos.
HelMet-tietokanta sisältää seitsemän teosta, joissa ainakin käsitellään Georgia O'Keeffen toimintaa. Todennäköisesti hänen töitään löytyy myös ns. yleisteoksista, mutta niiden löytäminen edellyttää suuren taidekirjamäärän läpikäymistä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannan kokoelmasta löytyy hakusanalla "O'Keeffe, Georgia" 49 osumaa, joista jotkut lienevät samoja kuin HelMet-kokoelman osumat.
Heikki Poroila
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://finna.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
Pitäisi tietää, minkä vuoden seteleistä on kysymys, sillä sekä markan että viiden markan seteleitä on julkaistu monena eri vuonna. Jos kuitenkin oletamme, että kysyjä tarkoittaa vuonna 1963 käyttöön otettuja seteleitä, oli niissä setelin etupuolella sarjanumero allekirjoitusten molemmin puolin. Sama periaate on yleensä ollut vanhemmissakin seteleissä. Näissä vuoden 1963 pikkuseteleissä ei kääntöpuolella ole mitään muita numeroita kuin setelin arvoa osoittavat.
Heikki Poroila
Ylikypsissä hedelmissä on käymisprosessissa syntynyttä alkoholia. Juuri syötynä se voi näkyä esim. liikkuvan poliisin käyttämässä seulonta-alkometrissa. Tosin sen vaikutus mittarilukemaan on pieni. Alla linkki uutiseen sanomalehti Kalevassa (2.9.2009):
https://www.kaleva.fi/hedelma-voi-varahdyttaa-alkometrin/2405889
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti
Plussa-tietokannasta löytyi 4 Dunen CD:tä, joita on saatavilla Helsingin
kirjastoistakin. Lisäksi vielä Dunen yksittäisiä kappaleita löytyi
useammastakin kokoelma-CD:stä. Tee haku niin, että valitset tekijäksi
Dune ja aineistotyypiksi CD-levy.
Kaikkia tiedustelemiasi teoksia löytyy useista HelMet (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kirjastoista. Teosten saatavuuden kustakin kirjastosta voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi . Samasta osoitteesta voit myös varata kirjoja.
Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Elokuva ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta, mutta voimme kaukolainata sen sinulle jostain muualta. Kaukolainan hinta on 4 €. Elokuva löytyy ainoastaan VHS kasettina. Ota yhteyttä jos haluat että teemme kaukolainapyynnön.
