Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta:
”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka...
Valitettavasti kappaletta ei löytynyt näillä tunnusmerkeillä. Kenties jokin Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukija tunnistaisi kappaleen näiden muutaman sanan perusteella?
Laulu on Georg Malmsténin säveltämä ”Pikku Tipin laulu” satukuunnelmasta ”Onnea etsimässä”. Laulu alkaa: ”Mä pikkulintu oksalla nyt laulan riemuiten” tai ”Mä pikku lintu oksalla nyt laulan riemuiten”.
Laulun sanoittajasta on erilaisia tietoja. Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa laulun sanoittajaksi nimetään Georg Malmstén, mutta yhden viitteen mukaan sanoittaja on tuntematon. Kansalliskirjaston hakupalvelusta löytyy nuotti, jonka tiedoissa sanoittajiksi on nimetty R. R. Ryynänen ja Karin Mandelstam. Todennäköisesti Karin Mandelstam on kirjoittanut laulun ruotsinkielisen sanoituksen, sillä nuotissa ovat myös laulun ruotsinkieliset sanat. Laulun ruotsinkielinen nimi on ”Lilla Tippis visa” ja se alkaa: ”Jag är en liten fågel...
Kyseessä lienee Anna Justicen ohjaama Pako vankileiriltä (Die verlorene Zeit, 2011), joka on esitetty televisiossa vuonna 2015 nimellä Menetetty aika.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1530866
Elokuva on julkaistu DVD:nä ja sitä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea. Jos se ei kuulu oman kuntanne kirjaston elokuvavalikoimaan, sen voi tilata katsottavakseen kaukolainana.
Mitään varmaa ja luotettavaa lähdettä tähän ei ikävä kyllä löytynyt.
Alla on pari lähdettä, joista asiaa voisi tutkia. Molemmissa teoksissa käsitellään Sokrateen elämää, ajatuksia ja oppeja. Kirjat ovat varattavissa Helmet-kirjastoista.
Suuret filosofit, toim.: Ray Monk & Frederick Raphael, Otava | 2004 | 2. painos 2004. - 7. painos 2016
Laertios, Diogenes: Merkittävien filosofien elämä ja opit: Summa 2002
Lähdeteos "Suomen kansallisfilmografia. 5, 1953-1956 : vuosien 1953-1956 suomalaiset kokoillan elokuvat" mainitsee Edvin Laineen Tuntemattoman sotilaan (1955) ulkokuvien kuvauspaikkalistassa lyhyesti vain "Luumäki: Taavetti". Paikallinen suullinen perimätieto kertoo, että kuvauspaikka on ollut nykyisen Kuutostien varrella oleva Väinämöisensuo. Suo on Kouvolaan päin ajaessa tien oikealla puolelle juuri ennen Oy Ansari-Yhtymän kasvihuoneita. Suoalueen näkee halutessaan Google Maps -palvelussakin.
Esimerkiksi Töölön kirjaston musiikkiosastolla voi katsoa kirjaston kokoelmiin kuuluvia videoita. Kirjastoon pääsee pyörätuolilla Humalistonkadun puolelta.
Katseluajan voi varata ennakkoon Musiikkiosastolta; 31085725.
http://kartta.hel.fi/opas/main/default.asp?n=99513&e=40772&o=1&l=1&q=Hu…
Videoiden ja dvd -levyjen laina-aika on HelMet -kirjastoissa 7 vrk. Jos eräpäivä osuu lomallesi voit uusia lainasi internetissä http://www.helmet.fi/ (kohdassa omat tiedot) tai puhelimitse. Lainat voi uusia näin kolme kertaa, mutta uusiminen ei kuitenkaan onnistu jos aineistosta on varauksia.
Eli jos lähdet lomalle ja tiedät jo etukäteen, että voi palauttaa lainoja ajoissa on ehkä parempi, ettet lainaa lomallasi.
Jos kuitenkin lomailet...
Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta:
Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008)
Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007)
Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004)
Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004)
Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
Hei!
Kansalliskirjasto on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun verkkoteoksen Kirjava keskiaika: http:/keskiaika.kansalliskirjasto.fi sekä englanninkielisen tutkimustietokannan Fragmenta membranea: http://fragmenta. kansalliskirjasto.fi.
Tietokanta aiheesta löytyy myös osoitteesta: http://extranet.narc.fi/DF/df.php
Nämä tietokannat käsittelevät siis Suomen keskiaikaa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietoa esim. Keski-Euroopan keskiaikaisesta kulttuurista vai mistä. Tietoa löytyy myös Makupaloista eli: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=1b7d6071-d1fc-47c8-b51c…
Kirjoista tietoa löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta osista 8 ja 9 sekä esim. seuraavista teoksista:
Sodan historia (kirj. Janne Malkki...
Voisitko etsiä mieleistäsi aineistoa itse Helmetin aimeistoluettelosta vaikka asiasanoilla 'kuluttajakäyttäytyminen' ja 'consumer behavior'?
www.helmet.fi
Helmet-kirjastoissa varausilmoituksen voi saada tekstiviestinä, jos asiakkaan tiedoissa puhelinnumero on +358-muodossa. Tämän voi tarkistaa ja tarvittaessa korjata kirjautumalla osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI omiin tietoihinsa kirjastokortin numeron ja tunnusluvun avulla ja menemällä siellä edelleen kohtaan muuta yhteystietoja.
Tähtitorninmäki on saanut nimensä vuonna 1834 valmistuneen Helsingin yliopiston observatorion kolmesta tähtitornista. Kaivopuiston tähtitorni valmistui myöhemmin, vuonna 1926. Lähteet:https://www.stadissa.fi/paikat/544/tahtitorninmakihttps://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/meista/museon-historia
Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteistä on saatavana "Sininen laulukirja" - 180 suosikkilaulua; ISBN 951-757-328-6. Nuoteissa on sanat, melodia ja kitaran soinnut.
Kaikilla Kallion kirjaston asiakastyöasemilla on Photoshop 4 -kuvankäsittelyohjelma. Voit varata asiakastyöaseman Helmetin kautta tai saapua suoraan kirjastoon.
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihd…
Helsingissä asuvana sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistohaussa.
Osoite on http://www.libplussa.fi/
Valitse ensin kunnaksi HELSINKI, sitten TARKENNETTU HAKU. NIMEKKEEKSI voit kirjoittaa Unkarilaiset tanssit. TARKENNA TARVITTAESSA -kohtaan valitse TEKIJA on Brahms ja vielä NÄYTÄ -kohtaan vain cd-levyjä. (Lisäksi voit vielä pyytää hakemaan ainoastaan hyllyssä-tilassa olevat levyt rastimalla kyseisen ruudun, mutta tuloksesta voi tulla suppea, jos moni levy sattuu olemaan lainassa samanaikaisesti.)
Tulokseksi tulee myös cd-levyjä, joissa on vain otteita, eikä välttämättä kaikkia 21:ta tanssia. Voit tarkistaa yksittäisen levyn kohdalta TÄYDET TIEDOT, joiden perusteella näet, että ko. levyllä on kaikki tanssit haluamassasi esitysmuodossa...
Lahden lasitehdas vihittiin käyttöön 8.8.1969. Tästä on uutinen Helsingin Sanomissa 9.9., jossa myös kuva vihkiäisistä. Artikkelin löytää Helsingin Sanomien Aikakoneesta, joka on käytettävissä pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Myös Etelä-Suomen Sanomissa oli tästä uutinen 9.9.1969. Muissakin sanomalehdissä on voitu tästä uutisoida. ESS ja muut tuon ajan suomalaiset sanomalehdet ovat luettavissa mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa..
Kyseessä on Venelaulu Venetsiassa. Sen säveltäjä on Werner Scharfenberger, suomenkieliset sanat kappaleeseen teki Reino Helismaa. Kappaleen levytti duo Ulla & Tiina vuonna 1963.
Laulun sanat sisältyvät julkaisuun Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. 57 : 5 – 1963.
Julkaisu kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen ja Piki-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.2900592
https://finna.fi/Record/piki.381543
Kirjastoissa oleva kielten opetusmateriaali cd-levyillä keskittyy "perusruotsiin", matkailuun, sosiaali- ja terveysalaan ja liike-elämään. Kysymääsi liikuntaruotsia ei löydy Suomen kirjastoista.
Kannattaisi kysyä vaikka urheiluopistoista tai Ruotsin suurlähetystöstä suoraan. Esim. Pajulahden urheiluopisto kouluttaa liikunnanohjaajia ja heillä voisi olla sisäistä opetusmateriaalia
