Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Raskautta käsittelevät kirjat ovat luokassa 59.571. Voit myös katsoa kokelmatietonannasta
'asiasanalla "lapsettomuus" niin saat 24 viitettä . Voi koettaa myös perhesuunnittelu-asiasanalla.
Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Aimo Mustosen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomen kesä" alkaa: "Ken aurinkoisen aamun nähnyt on". Sanoitus vastaa kuvaustasi, vaikka ei sanatarkasti. Laulu sisältyy Elsa Kojon toimittamaan nuottiin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (WSOY, 1984) ja nuottiin Mustonen, Aimo: "Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1]" (Fazer, 1972).
Olisikohan tämä kirja Anne Lesley Ivoryn kirja Omat kissani vuodelta 1989? Kirja on kuvakirja, jossa kirjan minä (,joka on takakannen perusteella kirjan tekijä, englantilainen kirjailija,) esittelee kaikki 12 kissaansa nimeltä ja roduilta ja tavoilta yms.
Tietoa Helmet-kirjastojen e-lehtipalveluista sekä ohjeet niiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238).
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ylläpitää tietokantaa Suomen kirjallisuuden käännökset: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/ . Siellä voit tehdä hakuja esimerkiksi kirjan tekijän tai käännöskielen mukaan. Muun muassa tekijä-haulla Utrio Kaari selviää, että Utrion teoksia on käännetty yhdeksälle kielelle.
Nils-Aslak Valkeapään tuotannosta on suomennettu Aurinko, isäni sekä Kevään yöt niin valoisat. Lisäksi joitakin aiemmin suomentamattomia runoja löytyy En laske, en koskaan -runoantologiasta ja tarkistamattomia raakakäännöksiä teoksesta Aatsajoki, hopeasoitin. Täysin kuvaustasi vastaavaa runoa ei näistä teoksista löytynyt.
Voisit tutustua vielä mainittuihin teoksiin ja kokeilla, soittaako mikään niiden runoista kelloa. En sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, että kyseessä on sittenkin jonkun muun runoilijan runo.
Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteys suoraan Matkahuoltoon ja pyytää heiltä kortin teknisen suunnittelijan tai järjestelmän yleisen suunnittelijan yhteystiedot - kummasta olet kiinnostunut?
Matkahuollon kotisivulla kortti on esitelty hyvin lyhyesti (http://www.matkahuolto.fi/frameset_3a.htm).
Älykorteista julkisen liikenteen käytössä löytyy tietoa seuraavista kirjoista: Korte, Sirpa: Julkisen liikenteen älykorttijärjestelmät. Liikenneministeriö, Helsinki, 1997.
Korte, Sirpa: Katsaus kotimaisiin joukkoliikenteen älykorttijärjestelmiin. Liikenneministeriö, [Helsinki], 1996.
Espoon kaupunkikorttiselvitys/ Espoon kaupunki, Unicom Consulting. Espoon kaupungin painatuskeskus, Espoo, 1995.
Nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista,...
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Kirjasto ei saa tietoa nimenmuutoksesta suoraan, joten sinun on käytävä lähimmässä kirjastossa tekemässä nimenmuutos. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti, mukaan
Valtion säädöstietopankki http://finlex.edita.fi/ sisältää Suomen lainsäädännön http://finlex.edita.fi/stp.html. Laki elinkeinotulon verottamisesta löytyy nimikehaulla viitetietokantaan hakusanalla elinkeinotulo* ja Tulo- ja varallisuusverolaki muutoksineen hakusanoilla tulo- ja varallisuusverola*
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
Listoja eri alojen lehdistä voi etsiä Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan tiedot kaikista kotimaisista julkaisuista (kansallisbibliografia). Tietokanta on käytettävissä Internetin kautta. Tässä linkki verkkosivulle:
http://finna.fi
Aihehaku tehdään UDK-luokan avulla. Löydät listan UDK-luokista tietokannan opasteista.
Kaikki tekniikan alan kausijulkaisut löytää UDK-luokalla 62. Tulos on kuitenkin yli 3000 julkaisua. Pelkästään auto- ja moottorialan julkaisut voi hakea suppeammalla UDK-luokalla 629, joka tarkoittaa "liikennevälineet". Tässä ohje:
1. Valitse pääsivulta kohta haku.
2. Klikkaa hakusivun oikeasta reunasta Haun rajaus -painiketta
3. Valitse aineistotyypiksi kausijulkaisu ja aseta rajaukset.
4. Kirjoita hakusanakenttään udk:...
Jos haluat tietää, onko Lappeenrannan kirjastoissa kirjoja puolan kielellä, vastaus on ei. Puolankielisiä kirjoja voi tilata Lappeenrantaan muista kirjastoista. Tule käymään maakuntakirjaston neuvonnassa, Valtakatu 47, p. 05-6162341, niin voimme etsiä sinulle Suomesta löytyviä kirjoja. Jos haluat etsiä kirjoja itse Internetin avulla, tee haku Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmaan osoitteessa www.helmet.fi. Valitse tarkennettu haku. Valitse hakukentistä seuraavat vaihtoehdot: Aineisto "KIRJA" ja Kieli " puola" ja Kirjasto "Pasila". Kirjoita hakulomakkeen yläriville ensimmäiseen ruutuun ** ja valitse aineistoksi Kaunokirjat. Hakutulos antaa sinulle 214 puolankielistä kirjaa, joita voit tilata Lappeenrantaan tulemalla käymään kirjastossa....
Hei,
tässä on muutamia ehdotuksia keveistä ja viihdyttävistä, kesäisiin päiviin sopivista romaaneista. Yhdysvaltalaisen Anne Tylerin (Anne Tyler) kirjat käsittelevät perhesuhteita ja kerronnan tyyli on kevyt vaikka aiheet käsittelevätkin välillä myös vaikeita aihepiirejä. Toiseksi suosittelen Yhdysvaltalaisen toisen polven kiinalaisen Amy Tanin (Amy Tan) romaaneja, joissa käsitellään kulttuuri- ja sukupolvierojen kanssa kamppailevia naisia.
Hei,
elokuvaa ei valitettavasti ole saatavilla mistään kirjastoista. On vaikea sanoa, löytyisikö se jonkin suoratoistopalvelun kautta (esim. Netflix), koska niihin pitää kirjautua ensin sisään omilla käyttäjätunnuksilla ennen kuin sisältöjä pääsee selailemaan.
DVD:nä elokuva näytti olevan myynnissä ainakin Amazonissa, mutta levy lienee Pohjois_Amerikan aluekoodilla, joten sen katsomiseen tarvitaan DVD-soitin, joka ohittaa aluekoodin. Näistä voi kysyä tarkemmin laitteita myyvistä liikkeistä.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Hei, valitettavasti kyseistä tilastoa ei löydy. Musiikkituottajat ry vastasi kyselyymme, että he koettavat saada tilastot ajan tasalle kesän aikana. Ehkä voisit palata asiaan vaikkapa syksyllä.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon pääkirjasto
Valitettavasti Nacho Cerdàn lyhytelokuvasta Aftermath (1994) tehtyä tallennetta ei ole lainattavissa kirjastoissa.
http://www.imdb.com/title/tt0159241/
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/