Kyseessä saattaisi olla Jouko Raivion kirja Yövuoro (Otava, 2001). Kirjassa päähenkilö Marja Riihinen työskentelee yöhoitajan Vaahteran sairaalassa, kun hänen työparinsa katoaa yllättäen ... Kirjan voi varata ja lainata Pasilan kirjavarastosta.
Yövuoro aloittaa Vaahteran sairaalaan sijoittuvan dekkaritrilogian. Sarjan myöhemmät osat ovat Henkiin herätetty (Otava, 2002) ja Pimeä valo (Myllylahti, 2006).
Hei,markan arvon määrittää setelin kunto ja se, miltä vuodelta se on. Tarkan hinta-arvion rahallesi saat esimerkiksi täältä:Ostetaan markkaseteleitä - Ilmainen hinta-arvio - kultakolikko.fi
Kirjastokorttiin liittyvä PIN-koodi on salainen, henkilökuntakaan ei pysty sitä näkemään. Jos et muista koodia, vanha voidaan poistaa ja tehdä uusi. Tätä varten tulee vierailla jossakin kirjastossa ja esittää virallinen henkilökortti.
Laulu löytyy useista nuottijulkaisuista, mutta suurin osa näyttäisi olevan alkuperäisessä F-duurissa. Linkki Finna-hakutulokseen.Nettihaulla ja lisäämällä sanan chords löysin muutamia sovitettuja versioita. Linkki Chordify ja Linkki ChordU.
Kuvauksen perusteella kuulostaisi, että kysymyksessä olisi Charles Dickensin Loistava tulevaisuus. Siinä päähenkilönä on orpopoika Philip Pirrip, joka asuu ilkeän sisarensa luona. Myöhemmin varakas vanha neiti kutsuu hänet viihdyttämään itseään ja kasvattitytärtään. Myöhemmin hän muuttaa Lontooseen asumaan.
Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
Baconin The truth -essee löytyy Totuudesta-nimisenä valikoimasta Francis Baconin filosofiset mietelmät (Weilin, 1910). Elof Kristiansonin suomentamana kysymyksen sitaatti kuuluu seuraavasti: "Mikä on totuus, sanoi Pilatus ivaten eikä jäänyt odottamaan vastausta." Sama katkelma löytyy kokoelman Sitaatit ja lentävät lauseet (Otava, 1992) Sitaatit-osiosta Jarkko Laineen suomentamana: "Mikä on totuus, sanoi pilkkaava Pilatus eikä jäänyt odottamaan vastausta."
Kirjaa ei voi itse tilata verkkokirjaston kautta koska se ei kuulu kokoelmiimme, mutta kaukolainaamme sen sinulle ja ilmoitamme heti kun se on noudettavissa. kaukolainan hinta on 4 €.
Matti Ahde oli 13-vuotias 1958–59, joten Geni.comin 1983 täsmää paremmin sen suurpiirteisen ajoituksen kanssa, jonka hän muistelmissaan antaa Risto Ahteen kuolemalle: "Isäni kuoli 1980-luvun alussa -- vähän alle kuusikymmentävuotiaana." – Matti Ahde & Timo Hakkarainen, Matti Ahde : sähkömies (s. 351)
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Lotta tulee nimestä Charlotta, joka on syntynyt Carlon ja Charlesin deminutiivia eli hellittelynimeä vastaavaksi sisarnimeksi. Charlotta on siis merkitykseltään pikku Karla. Pohjana oleva Karl-nimi on syntynyt germaanisten kielten vapaata talonpoikaista miestä tarkoittavasta sanasta.
Suomalainen Lotta on lähtöisin Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden Lotta Svärd -runosta.
Alkoholilain (1102/2017) mukaan yksityinen henkilö saa valmistaa muutoin kuin tislaamalla kotitaloudessaan yksinomaan omaan käyttöönsä mietoja alkoholijuomia. Mieto alkoholijuoma sisältää korkeintaan 22 tilavuusprosenttia etyylialkoholia. Kotiviinin valmistaminen on siis sallittua, kun sitä valmistaa ainoastaan yksityiseen käyttöön.Lähde: Alkoholilaki 1102/2017 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20171102
Valkoisen hääpuvun käyttö on peräisin 1700-luvun englantilaisilta säätyläismorsiamilta, ja sen käyttö yleistyi 1800-luvun lopulla. Sen suosioon vaikuttivat antiikin patsaiden valkoinen väri joka yhdistettiin puhtauteen, viattomuuteen ja iloon.
Häiden historiaa käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri (WSOY 1975)
Salakari, Tuula: Häät elämämme kaunein juhla (WSOY, 1996)
Hääpuvun historiaa käsittelee mm.
Franck, Marketta: Museomorsiamet: hääpuvut 1888-1991 (Nukke- ja pukumuseo Hatanpään kartano, 2001)
Lisää aihetta koskevaa tietoa löydät Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) valitsemalla hakutavaksi sanahaun ja käyttämällä hakusanoja häät, hääpuvut ja historia.
Raskautta käsittelevät kirjat ovat luokassa 59.571. Voit myös katsoa kokelmatietonannasta
'asiasanalla "lapsettomuus" niin saat 24 viitettä . Voi koettaa myös perhesuunnittelu-asiasanalla.
Laajassa teoksessa: Mikkonen, Sukunimet, Otava 2000, uud. laitos,ISBN 951-1-14936-9, löytyy runsaasti tietoa sukunimen historiasta. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat myös linkit 1) Suomen Sukututkimusseura http://www.genealogia.fi ja 2) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi
Aimo Mustosen säveltämä ja sanoittama laulu "Suomen kesä" alkaa: "Ken aurinkoisen aamun nähnyt on". Sanoitus vastaa kuvaustasi, vaikka ei sanatarkasti. Laulu sisältyy Elsa Kojon toimittamaan nuottiin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (WSOY, 1984) ja nuottiin Mustonen, Aimo: "Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1]" (Fazer, 1972).
Olisikohan tämä kirja Anne Lesley Ivoryn kirja Omat kissani vuodelta 1989? Kirja on kuvakirja, jossa kirjan minä (,joka on takakannen perusteella kirjan tekijä, englantilainen kirjailija,) esittelee kaikki 12 kissaansa nimeltä ja roduilta ja tavoilta yms.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että tuota runoa ei ole suomennettu. Larkinia ei ole suomennettu kovin paljon; jonkin verran hänen runojaan on Maailman runosydän -teoksessa.
Keskisuomalaisessa 23.5.1991 alleen artikkelin mukaan Harjun ajot ajettiin ensimmäisen kerran vuonna1952 ja ne lopetettiin 20 vuotta myöhemmin, v.1972.
Ksml on luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjastossa mikrofilminä.
