Kirjakauppaliitto ry:n nettisivuilla osoitteessa http://www.kirjakauppaliitto.fi on suhteellisen kattavasti tilastotietoa Suomen kirjamyynnistä. Tilastoja Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_kulttuuri.html .
Lastenkirjailija Kirsti von Boehmista ja hänen tuotannostaan löytyi vain niukasti tietoja. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 kerrotaan, että hän on syntynyt Ruokolahdella 11.2. 1921. Vanhemmat ovat DI Jalo Sihtola ja musiikinopettaja Ester Andersin. Puoliso on Tomas von Boehm, (taidemaalari ja luutnantti). K. von Boehm on toiminut pianonsoitonopettajana Sibeliusakatemiassa ja Espoon musiikkiopistossa.
Saimme myös selville, että puolison lisäksi myös miehen äiti Aino Johanna von Boehm sekä poika Eero von Boehm ovat taidemaalareita. Heistä kaikista on maininnat myös Suomen aateliskalenterissa. Eero von Boehm on kirjoittanut kirjan E. von Boehm, 1983. Myös Tuomas von Boehmistä on teos, Valkonen, Olli: Tuomas von Boehm. Siinä on myös...
Valitettavasti kattavaa kaukolainahinnastoa ei ole, vaan tiedot löytyvät kirjastojen omilta sivuilta. Tietoja ei ylläpidetä keskitetysti, vaan jokainen kunta vastaavat itse omien tietojensa päivittämisestä.
Anna Sahlstenin romaani Tuulantei löytyy Joensuusta, Helsingistä ja Varastokirjastosta, mutta kaarinalainen saa sen helpoimmin lainaksi oman kirjaston kautta tilaamalle Turun pääkirjaston varastosta.
Heikki Poroila
Vermaan kartanosta ja Virtain Borg-suvusta löytyy tietoa seuraavasta teoksesta:
Vanhan-Ruoveden historia. 3, 1, Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle (teos on lainattavissa Lahden pääkirjaston varastosta)
Vermaksen rakennushistoriaa on kuvattu lyhyesti seuraavassa verkkojulkaisussa raku_27052016.pdf (pirkanmaa.fi)
Kirjaston kirjoista, jotka löytyvät haulla seurustelu tai käytösoppaat, voisi löytyä sopivaa lukemista tuon pulman selvittämiseksi. Väestöliiton Hyvä kysymys vastaa kysymyksiin, jotka askarruttavat elämän eri tilanteissa, myös sitä voi selailla. Paras tapa olisi ehkä kuitenkin olla vain oma itsensä ja pyytää.
Lakia kaupallisten sopimusten maksuehdoista sovelletaan maksuihin, jotka elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön on suoritettava elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Maksuajan enmimmäiskesto velallisen ollessa hankintayksikkö saa olla enintään 30 päivää ja velallisen ollessa elinkeinonharjoittaja maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130030
Kuluttajankaupassa maksuaikaa ei ole määritelty laissa, mutta yleensä kuluttajan kohdalla sovelletaan 14 vuorokauden maksuehtoa. Tällöin kuluttajan on maksettava lasku viimeistään 14 päivän kuluessa ostohetkestä tai laskutushetkestä, jos lasku toimitetaan jälkikäteen. Jos maksamisen...
Kiitos ystävällisestä tarjouksesta. Mondo-lehti tulee tilattuna useaan Helsingin kirjastoon. Pasilan kirjastossa on luettavana kaksi edellistä vuosikertaa. Kirjastoissa ei ole valitettavasti tilaa ja mahdollisuutta säilyttää vanhoja vuosikertoja tämän enempää.
Sitaatti löytyy monilta englanninkielisiltä sivuilta, mutta ilman mainintaa siitä, mistä teoksesta se mahdollisesti on. Suomenkielisiltä internetsivuilta löytyy myös useita Jon Kabat-Zinnin tietoisen läsnäolon menetelmän määritelmiä, mutta ei kuitenkaan käännöstä kysymästäsi sitaatista. Käännöksen täsmällistä suomennosta ei siis löytynyt. Alla kuitenkin joitakin sivustoja, joilla aihetta käsitellään:
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/arkisto2006/141106_e.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuustaito
http://www.kehojamieli.fi/Mindfulness.pdf
Etsitty sitaatti on näytelmästä Richard II, ensimmäisen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, säe 93. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus on "truth hath a quiet heart". Matti Rossin suomennoksessa se on muodossa "totuus puoltajalleen levollisen mielen antaa" (Rikhard II, s. 44. WSOY, 2008). Vertailun vuoksi mainittakoon, että näytelmän ensimmäinen suomentaja Paavo Cajander tulkitsi sen näin: "On rehdin mielin povi pelvoton" (Kuningas Richard Toinen, s. 18. SKS, 1920).
Kirjastoon on tilattu Historia -lehti vuodesta 2005 alkaen, siten myös kysymäsi vuosikerrat 2006-2007. Tarkistin kirajstossa käytettävissä olevasta Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta, onko Jeanne d'Arcista kirjoitettu jotakin. Historia -lehden numerossa 9 vuodelta 2007 on lyhyt kirjoitus siitä, kuinka d'Arcin jäänteenä pidetty sormiluu osoittautui radiohiiliajoituksessa epyptiläisen muumion sormeksi.
Alle 15-vuotiailta ei mene mitään myöhästymismaksuja HelMet-kirjastoissa. Tosin aikuistenosastojen aineistosta maksut kyllä ilmestyvät asiakastietoihin. Jos sinulla näkyy maksuja, kannattaa pyytää kirjastossa poistamaan ne.
Mats Strandbergin Hoivakoti (Like, 20187) on jo lainattavissa ja varattavissa Vaski-kirjastoissa.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3593891
Donna Leonin uutus Nuoruuden lähde (Otava, 2018) on tilauksessa, mutta teokset eivät vielä ole lainattavissa. Voitte tehdä kirjasta varauksen.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3656740
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät taulukosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…
Siinä ei kuitenkaan ole lainkaan sarjanumeroita, joissa kirjaimena olisi pelkkä A. Mahdollisesti tiedossasi oleva numero on puutteellinen. AA-sarjasta löytyy kyllä numero 2456300. Tuon sarjan koneet on valmistettu 27.1.1925.
Voit lähettää kysymyksesi myös museolle: https://www.kysymuseolta.fi/kansallismuseo/?lang=fin
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
Olisikohan kyseessä jompi kumpi alla oleva?Päivi Lukkarila: En ikinä luovuta (Emilia-niminen päähenkilö, mutta kirja on vuodelta 2017)Anu Ojala: Vaarallinen poikaystävä, Varjo ikkunassa, Kielletyllä alueella (julkaisuajat sopisivat antamaasi haarukkaan ja kirjojen kuvauksessa mainitaan ratsastamisesta ja päähenkilö on Emilia.)
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä saat asiasanoilla "kirjastot" ja "historia" 41 viitettä. Näiden
joukossa on useampia yksittäisten kirjastojen historioita, sekä yleisiä että tieteellisiä. Sota-aika sivutetaan usein hyvin lyhyesti, mutta esim. Eeva-Liisa Lehtosen teoksessa "Kauppasivistyksen
muistista virtuaalikirjastoksi (Helsingin kauppakorkeakoulun kirjasto) on tästä ajasta erillinen luku.
Ilmi Järvelin on teoksessaan "Kunnankirjastojen toimintaedellytykset ja kirjastontarkastajan rooli kirjasto-
toiminnan kehittämisessä ..."(1998) käsitellyt sotavuosia ja kirjastolain uudistustyötä 1938-39.
"Kirjastojen vuosisata" (1999) kertoo yleisten kirjastojen toiminnasta sotien välisenä aikana ja siinä
on myös mm. selostettu uuden...
Matthew Walkerin teosta Miksi nukumme : unen voima (2019) on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Näin ollen teosta ei tilata kaukolainaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Jos haluat lainata teoksen Keravalta, sinun pitää rekisteröityä Kirkes-kirjastojen asiakkaaksi ja käydä lainaamassa teos jostakin Kirkes-kirjastosta. Alla olevasta linkistä voit lukea lisätietoa Kirkes-kirjastojen asiakkuudesta.
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/kirjastokortti
Turkmenistanilaiselta Berdi Kerbabaýewilta (kirjoitettu muodossa Berdy Kerbabajev) on suomennettu teos nimeltä Aisoltan valkoisen kullan maasta (1953). Kyseinen teos on ainoa löytämäni, jonka tekijän mainitaan olevan turkmeeni. Tosin Kirjasampo-palvelussa tekijä on listattu venäläiseksi, ja teoksen alkukieleksi on ilmoitettu venäjä. Kirjasampo-palvelusta löytyi pari teosta, joiden tapahtumapaikaksi on merkitty Turkmenistan, mutta tekijät ovat ilmeisesti venäläisiä.
Tadžikistanilaisia kirjailijoita ei ilmeisesti ole tosiaan suomennettu, Kirjasampo-palvelusta tai Finnasta ei löytynyt mitään Tadžikistaniin liittyvää kaunokirjallisuutta. Wikipediasta löytyi kolme kirjailijaa, mutta yhdeltäkään näistä ei ole suomennettu mitään. Wikipedian...
