Netissä aiheesta on tietoa ainakin seuraavilla sivuilla: http://www.eastway.fi/sponsor.html sekä http://www.mainostajat.fi/newml/sivut/sponsbaro.html
Kirjoja antamastasi aiheesta: Lipponen, Kimmo: Sponsoroinnin kontrapunkti, Mainostajien liitto, 1999; Oesh, Pekka: Yritysten tuki taiteille 1996, Taiteen keskustoimikunta, 1998; Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, WSOY, 1996. Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html). Asiasanoilla kulttuuri, markkinointi, rahoitus ja sponsorointi löydät lisää tietoa artikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa.
Verkkohakujen perusteella näitä säkeitä käytetään saksankielisillä alueilla usein muistokirjoituksissa ja kuolinilmoituksissa. Tekijää ei mainita, toisinaan taas tekijästä todetaan, kuten tässä: https://www.bestattungen-berner.de/de/trauer/zitate-und-sprueche/ "Unbekannter Verfasser", tuntematon kirjoittaja.
Suomenkielistä jokseenkin vastaavaa käännöstä ei näyttäisi löytyvän.
Hei, kyseessä on varmaankin tämä kappale: Drunks & Children ja se on alun perin esitetty The Mighty Bosstones - yhtyeen albumilla Devil's Night Out (1989). The Mighty Mighty Bosstones Drunks and Children
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://www.turku.fi/kirja/ löytyy asiasanalla "koulukiusaaminen" viitteitä aiheesta, esim.Monika Riihelä: Koulukiusaaminen (1992),
Christina Salmivalli: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä ja Suvaitsevaisuus: erilaisuuteen
suhtautuminen koulussa (1997).Myös asiasanoilla "suvaitsevaisuus" ja "kiusaaminen"
voi tietoa hakea.
Kasakoista, joita on ollut mm. Ukrainassa, Uralilla ja Donilla on kuvia Albert Seatonin teoksessa The cossacks (1972). Kirjan voi lainata Lapin maakuntakirjastosta.
Tämäpä oli hauska idea, jollaiseen en ole koskaan aikaisemmin näissä yhteyksissä törmännyt :)
Laillisesti hankittujen teoskappaleiden osista valmistetuissa pinsseissä ei ole mitään tekijänoikeudellista ongelmaa. Kun teoskappale on hankittu, tekijällä ei ole siihen enää oikeuksia, vaan ostaja saa kyseiselle kappaleelle tehdä ihan mitä haluaa, esimerkiksi kiinnittää teoksesta leikattuja kuvia pinsseihin ja levittää niitä.
Valokopiot samoista kuvista olisivat luvanvaraisia. Pinssien myymisessä oltaisiin myös tekijänoikeudellisesti ehkä hitusen harmaalla alueella, vaikka en itse varsinaista estettä lakitekstistä löydä. Onhan esimerkiksi täysin luvallista myydä ostettu ja luettu kirja divariin. Pinssien maksuton levittäminen ei ainakaan mitään...
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Helppolukuisista kirjoista voisi suositella esimerkiksi Kirjakärpänen-sarjan kirjoja. Kyseisten kirjojen tarinat sopivat hieman isommillekin lukijoille. Lukupalat-sarjasta löytyy jääkiekosta pitäville Roope Lipastin Lätkä-Lauri-sarja. Myös Lukuavain-sarjaa voi suositella kielitaitoa ja sanastoa kehittävänä lukemisena.
Selkokirjoista löytyy hyviä vaihtoehtoja. Tapani Baggen Polkupyörävarkaat, Mimmu Tihisen Kello tuhat, Toivottavasti huomenna sataa, Kalevin kesätarina ja Santun syystarina sekä Mervi Heikkilän eläinaiheiset tietokirjat Ähtärin eläinpuiston asukit, Koiran kanssa ja Kissatalon asukit sopivat kysymällesi ikäryhmälle. Myös klassikoista tehtyjä selkomukautuksia voi hyvin suositella, kuten esimerkiksi Jules Verneä, Tove...
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Jarna Heinosen teoksessa Kohti asiakaslähtöisyyttä ja kilpailukykyä: sisäinen yrittäjyys kunnallisen yksikön muutoksessa (1999) käsitellään mm. kirjastojen sisäistä yrittäjyyttä. Kannattaa myös tutkia hänen uudempaa teosta Sisäinen yrittäjyys: uskalla, muutu, menesty (2002). Kirjojen saatavuustiedot löydät aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
Sideerisestä astrologiasta löytyy tietoa esim kirjasta Myllyniemi, Panu: Astrologia uusiksi (2002). Google-haulla sideerinen astrologia löytyy mm. osoite http://www.siderealsigns.com/index.html , josta saa suomenkielistä valaistusta asiaan.
Grafologiaa käsitteleviä kirjoja on monia, esim. Vaarama, Pentti: Grafologian perusteet, Tamminen, Aarno: Käsiala - avain parempaan itsetuntemukseen ja Janerva, Juha :Käsiala ja luonteesi - grafologian opas luonnekuvien tulkintaan. Käsialantutkimus -asiasanalla löytyy kirjastojen tietokannoista lisää kirjaviitteitä. Mm. Suomen grafologisen yhdistyksen sivuilta pääsee asiaa tutkailemaan netin kautta.
Parapsykologiaan liittyvästä metagnomian käsitteestä sanotaan nettisivulla http://www.psychology4all.com/...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy koko ”Olipa kerran elämä” -elokuvasarja DVD-julkaisuna. Sitä löytyy myös kirjoin, joissa on DVD-levyt mukana. Voit katsoa sarjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sarjan nimen ”Olipa kerran elämä”. Jos haluat varata sen, kannattaa olla tarkkana, varaatko kirjan vai DVD:n.
Itäkeskuksen kirjastosaa on asiakkaiden käytössä pienehkö omien kirjojen kierrätyshylly.
Hylly sijaitsee heti kirjaston sisääntulon vieressä.
Hylykössä on neljä 80 cem leveää hyllyä. Yhdelle hyllylle sopii kolmisenkymmentä kirjaa.
Tällä hetkellä hylly on melko täynnä. Sinne sopii nyt arviolta 10-20 kirjaa. Toki tilanne vaihtelee.
Tietoja kyseisestä kirjasta (42 s.) löytyy lähinnä Suomen kirjallisuuden historioissa, esim. Suomen kirjallisuus III: Turun romantikoista Aleksis Kiveen tai Suomen kirjallisuushistoria 1: Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin (1999).
Jos kirjoja ei saa asuinmaastasi Ruotsista, kysy kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Netistä löytyi seuraava sivu, jossa tosin ohitetaan vain maininnalla Juteinin esikoisteos: http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/juteini.html
Tietoja on kaikkiaan kovin vähän, siksi ehdotankin, että ottaisit yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon http://www.finlit.fi/kia/index.html . Ehkä heillä on arkiston kätköissä sellaisia tietoja, joita ei löydy meidän...
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Mikäli kysyjä tarkoittaa sitä, että onko sallittua soittaa viulua julkisesti kirjaston tiloissa, niin asiaa kannattaa tiedustella kirjaston esihenkilöltä/henkilökunnalta.
Mikäli kysyjä haluaa harjoitella/treenata viulun soittoa yksityisesti kirjaston tiloissa, on seitsemässä Helmet-kirjastossa musiikkistudio, jota voi varata.
Alla lista kirjastoista, joista musiikkistudio löytyy. Tarkemmat ohjeet varaamiseen ja studion käyttöön löytyvät kunkin kirjaston sivuilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
