Tarkennetussa Helmet-aineistohaussa voi etsiä vaikkapa sanoilla ”lastenkirjallisuus” ja ”metsät”, ”lastenkirjallisuus” ja ”ympäristökasvatus” tai ”lastenkirjallisuus” ja ”luonto” ja tutkia, löytyykö tuloksena lisää mieluisia kirjoja.
Tässä joitakin esimerkkejä eri aiheista:
Roskaaminen ja kierrätys
Günther Jakobs: Rikas, rakas metsä
Emilia Erfving: Roskakasa
Metsämarja Aittokoski: Pidä metsä siistinä, Pikkuli
Tiina Sarja: Kuka vei roskat?
Retkeily
Marjo Nygård: Reippureissulle!: siilin retkikirja
Maria Kuutti: Onni ja Aada metsäretkellä
Josefine Sundström: Tam-Tam metsäretkellä
Eppu Nuotio: Metsäretki
Metsä, lajit ja elinympäristöt
Emilia Erfving: Kasa
Sanna Pelliccioni: Metsämuistikirja
Jenni Erkintalo: Ystäväni puu: lasten oma...
Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjastosta löytyvässä, Juha Vallin toimittamassa Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli - kirjassa (1993) ei ole kyseistä signeerausta. Valitettavasti ammattitaitomme ei riitä arvioimaan tauluja tai tunnistamaan taiteilijoita. Kysyjän kannattaa itse kääntyä esimerkiksi seuraavien lähteiden ja palvelujen puoleen:Taidehuutokaupat ja asiantuntija-arvioijat: esimerkiksi Bukowskis Arviointi Online - BukowskisHagelstam Arviointi verkossa - Stockholms AuktionsverkAlueellinen taidemuseo, tässä tapauksessa Hämeenlinnan taidemuseo: https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/meidan-museomme/yhteystiedot/
Kysymyksesi voi käsittää monella tavalla. Suosittua kirjaa, johon on pitkä varausjono voi joskus joutua odottamaan melko pitkään. Mitä nopeammin teet varauksen, sen aikaisemmin saat teoksen. Ehkä tarkoitat miksi uutuuskirja saapuu kirjastoon hitaammin kuin kirjakauppaan? Se johtuu siitä, että kirjan saattaminen lainauskuntoon on melko monivaiheinen prosessi. Oman lähikirjastosi henkilökunta kertoo varmaan mielellään lisää.
Ilmeisesti on ollut kyse tilapäisestä hairiöstä, sillä tällä hetkellä Flipsteriin kirjautumisessa ei ole ongelmia.
Tässä vielä ohjeita e-lehtien etäkäyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon(25238)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Uusi_lehtipalvelu_Flipster_avautui_RBDig(189726)
Työ- ja elinkeinoministeriön nettisivuilla ammattinetti ja ammattibarometri voi tutkia työllistymistilannetta eri ammattien kohdalla sekä löytää yhteystiedot henkilökohtaiselle neuvonnalle.
- http://www.ammattinetti.fi/ammattialat/detail/7/112_ammattiala
- https://www.ammattibarometri.fi/
- https://www.te-palvelut.fi/te/fi/index.html
Aila Meriluoto asui Ruotsin Lapissa vuosina 1962-64. Tuolta ajalta olevat runokokoelmat "Asumattomiin" (1963) ja erityisesti "Tuoddaris" (1965) ammentavat osaltaan Lapin luonnosta. Erityisesti jälkimmäinen "Tuoddaris" sisältää paljon Lappiin sijoittuvia runoja. Kannattaa lainata lähikirjastostasi Meriluodon "Kootut runot" ja katsoa sieltä mikä voisi olla etsimäsi runo:
https://helle.finna.fi/Record/helle.342537
"Asumattomiin" ja "Tuoddaris" Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_45138
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_46297
Kysymyksesi on jäänyt odottamaan vastausta, kun ilmeisesti vastaajat eivät ole olleet ihan varmoja, mitä tarkoitat. Jos etsit ranskalaisia kirjailijoita, niitä löytyy kyllä. Kirjasammosta voi etsiä tekijän käyttämällä kielellä, eli tulos haulla ranska.
Jos taas etsit omasta kirjastostasi ranskankielellä kaunokirjallisuutta, löydät ne luokasta 84.16.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Väittämä on esitetty jollakin keskustelufoorumilla, mutta sen yhteys Juice Leskisen musiikkiin ei taida pitää paikkaansa. Leskinen oli tunnettu suomalaisten paikannimien käytöstä lauluissaan, mutta oikeastaan vain laulussa Edestakaisin on mainittu oululaiseksi hahmotettava paikka, Heinäpää.
Asemat, jotka ovat pääradan varrella, ovat varmasti parhaita tähän tarkoitukseen.
Helsingistä lähdettyään pitkämatkalaiset pysähtyvät ensin Pasilassa ja sitten pääradalla Tikkurilassa ja rantaradalla Leppävaarassa. (Vain Turun junta)
Paras mahdollisuus kuvata ohikiitävää junaa on siin Pasilan ja Tikkurilan välillä eli Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Malmi,
Tapanila ja Puistola.
ns. Linnunlaulun kävelysillalta Helsingin ja Pasilan välillä on myös kuvattu junia ylhäältäpäin.
YLE:n ohjelmistossa sekä tv:ssa että radiossa viime vuonna ollut "tuhat vuotta - sata kirjaa" -ohjelman luettelo sadasta kirjasta löytyy internetistä osoitteesta http://www.satakirjaa.fi/ .
Kirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi) löydät monikulttuurisen
kirjaston sivut(http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm), joilta
saat tietoja maailman kaikista maista,myös niissä ilmestyvistä
lehdistä (yleensä sanomalehdistä). Joidenkin maiden kohdalta löytyy
tiedot myös niissä ilmestyvistä aikakauslehdistä. Edelleen voisit
katsoa tietoja osoitteesta: http://www.nyu.edu/pages/unionlist/,
josta löytyy lista New Yorkin Metropolitan-kirjastossa olevista
eurooppalaisista aikakausi- ja sanomalehdistä. Toivottavasti pääset
näillä tiedoilla eteenpäin.
Olen hakenut kirjoja paperinvalmistuksesta sanoilla paperinvalmistus ja käsityö sekä englanniksi paper making. Paperitaide-sana antaa hakutulokseksi suuren määrän teoksia, niitä en ole tähän listannut, mutta niitä voi tarkastella kirjastossa päätteeltä.
Hunter, Dard, Papermaking : the history and technique of an ancient craft. New York : Dover Publications, 1978
Alkuper. julk.: New York : Knopf, cop. 1947
O'Reilly, Susie, Paper making. Hove : Wayland, 1994.
Green, J. Barcham, Paper making by hands in 1953. Sine loco 1953.
Thackeray, Beata, Paper : making, decorating and designing. London : Conran Octobus, 2001
Plowman, John, The craft of handmade paper : a practical guide to papermaking techniques. London : Apple, cop. 1997
Watson, David,...
Etsitty "nolo"-kirja saattaisi olla tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja Anne-Mari Jääskisen Mitä sä rageet? : ♯tunteita sikanolosta sairaan siistiin (Lasten keskus, 2017), joka on nuorille suunnattu tunnetaitojen opas. Tähän kirjaan liittyy erillinen kasvattajille tarkoitettu käsikirja Mitä sä rageet? : lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on 2 kpl kyseisen kirjan painosta vuodelta 1964 ja 1 kpl vuonna 2000 otettua näköispainosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28euroopan%20ensimm%C3%A4inen%20naisel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri%29__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kyseessä voisi olla Luca D'Andrean teos Rotko (La sostanza del male, suom. Leena Taavitsainen-Petäjä, Tammi, 2017), jonka käännösoikeudet on myyty yli 30 maahan. D'Andrealta on ilmestynyt esikoisteoksen jälkeen kolme teosta, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole suomennettu.
https://www.tammi.fi/kirja/luca-dandrea/rotko/9789513193348
https://www.einaudi.it/autori/luca-dandrea/
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
