Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956.
Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin.
Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002)
Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003.
Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta
http://...
Satakirjastojen kokoelmissa ovat mm. seuraavat kirjat, joihin kannattaisi tutustua: Almgren, Päivi: Kirjasto 2011; Kirjasto 2.0; Kirjasto 2012. Verkkotiedon ja -palvelujen saavutettavuutta käsitellään myös julkaisussa Digimaan kartta. Kirjojen saatavuuden näkee Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/.
Linda-tietokannasta löytyy asiasanoilla kirjastot ja verkkopalvelu englanninkielisiä julkaisuja, joissa käsitellään aihetta. Mm. kirja Marketing and promoting electronic resources kuulostaa mielenkiintoiselta. Linda on osoitteessa http://finna.fi
Tässä listaa yksinäisten ja yksinäisyyttä kokevien naisten tarinoista.
Ibsen, Nukkekoti
Euripides, Medea. Moderni tulkinta Christa Wolf, Medeia.
Flaubert, Madame Bovary
Aho, Juhani Papin rouva. Päähenkilö on lapseton ja henkisesti yksin, vaikka onkin naimisissa.
Vartio, Marja-Leea Hänen olivat linnut
Joenpelto, Eeva Elämän rouva, rouva Glad
Canth, Minna Työmiehen vaimo, Anna-Liisa, Kauppa-Lopo ja Canthin tuontanto yleensä.
Jotuni, Maria Huojuva talo
Rhys, Jean Huomenta keskiyö; Herra MacKenzien jälkeen, Jean Rhys Letters, 1931-1966, Jean Rhysin romaanit käsittelevät päähenkilön juurettomuutta ja sivullisuutta riipaisevasti.
Makine, Andrei Vera
Brontë, Charlotte Kotiopettajattaren romaani. Käsittelee paljon maailmassa yksin olemista....
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Osallistumisen hurmaa -projektin sivuilta löytyy kysymäsi teksti, vain ensimmäinen vaaranna-lause puuttuu:
http://www.osallistumisenhurmaa.fi/materiaalipankki/runoja.pdf
Tekijää tai lähdettä ei kuitenkaan mainita. Sivuston takana on Koskenrinne-nimisen vanhusten palveluntuottajan projekti. Ehkä heidän kauttaan löytyisi tekijä tekstille:
http://www.koskenrinne.fi/fi/yhteystiedot/
Kati Mustolan ja Johanna Pakkasen toimittama Sateenkaari-Suomi : seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historiaa (Like, 2007) kertoo asiasta seuraavasti:
"Homomiehet -- olivat jo 1800-luvun lopulta lähtien tavanneet toisiaan joissakin helsinkiläisravintoloissa, vaikkei Suomeen ollut syntynytkään varsinaista homoravintolaa. -- 1960-luvun mittaan homomiehet alkoivat kyllästyä vaivihkaiseen flirttiin heteroravintoloissa, ja kun ravintola Hansassa Uudella ylioppilastalolla istuskelleet homomiehet kuulivat, että Vanhan ylioppilastalon kellariin avataan uusi ravintola, he päättivät vallata sen. Kun ravintola Vanhan Kellari avattiin marraskuussa 1964, homomiehet ottivat sen heti omaksi paikakseen." (s. 21)
"Vuonna 1964 homomiehet valtasivat...
Jukka Pojan eli Jukka Rousun säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "Kurkota tähtiin" ei tähän mennessä ole julkaistu missään nuottikokoelmassa enkä löytänyt sanoitusta kokonaisuudessaan muualtakaan, joten joudut kirjoittamaan sanat muistiin kuuntelun perusteella. Kappale löytyy Spotifysta ja YouTubesta. Laulu alkaa: "Mä toivon et sä menestyt".
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.
Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.
Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:
Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja Toppi
Elä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo Kaatriala
Mualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili Pursiainen
Näkökulumia : Savon runoja ja...
Kyseessä voisi olla Katarina von Numers-Ekmanin kuvakirja Konrad ja Kornelia (Schildt, 2010). Kirjasampo kuvailee kirjaa näin:
"Kornelialla on salainen ystävä, jonka nimi on Penttinen. Kun Kornelia oli pikkuinen tyttö, Penttinen asui vaatekaapissa. Nyt he asuvat yhdessä. Ennen kuin he lähtevät töihin he juovat kahvia ja syövät paahtoleipää, jonka päällä on tomaattia, ja Penttinen kuuntelee, kun Kornelia lukee aamun lehden ääneen. He ovat maailman parhaat ystävykset! Mutta mitä tapahtuu, kun vastapäiseen taloon muuttaa Konrad? Hän on kiltti ja osaa korjata ihan kaiken, niin kuin vaikka rikkinäisen leivänpaahtimen, mutta sepäs saa Penttisen mököttämään.
Kornelian elämän tärkein henkilö on Penttinen. Näin oli jo silloin, kun Kornelia...
Suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Linda:sta löytyivät seuraavat aiheeseen liittyvät kolme viitettä:
Aalto, Leena
Leivonta ja leipomovalmisteiden käyttö suurtalouksissa
Helsinki : Helsingin yliopisto, elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 765)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ
Niemi, Liisa
Konditoriamyymälöiden liikeidean uusiminen
Hki : Helsingin yliopisto. Elintarvikekemian ja -teknologian laitos, 1988
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 755)
asiasanat mm: kannattavuus - leipomotuotteet - myynti
Mäyry, Juho
Koon ja tuotantoteknologian vaikutus leipomon kannattavuuteen
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1994
(EKT-sarja, ISSN 0355-1180 ; 964)
OPINNÄYTE: Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto,...
Kirjastosta voi toki kysellä kirjavinkkareita kouluunkin. Useissa kirjastoissa on viime vuosina satsattu kirjavinkkaukseen. Yleisemmin käydään ala-asteilla, mutta on myös yläasteikäisten nuorten kirjallisuuteen perehtyneitä kirjastonhoitajia. Kirjavinkkareista on tekeillä valtakunnallinen lista.
Kannattaa ottaa yhteyttä lähikirjastoon ja neuvotella. Jos ei kunnassasi vielä ole resursseja kirjavinkkaukseen kouluilla, saat varmasti sovittua vierailuajan kirjaesittelyineen kirjastoon.
Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat:
Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio
Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa
Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa, kannattaa tutustua.
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa on kuvia pula-ajasta 10 sivulla.
Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Sellaista listaa ei Kirjasammossa ole. Sen sijaan on lista kirjablogeista, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit. Niistä on mahdollista löytää yhteystiedot ja saada yhteys bloggaajiin.
Kaarina Helakisasta löytyy artikkeli teoksista:
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toimittaneet Vuokko Blinnikka, Kari Vaijärvi. [Hki] : Suomen kirjastoseura, 1987
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Helsinki : Kirjastopalvelu, 1995
Kaarina Helakisan kuolema vuonna 1998 uutisoitiin näin: http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9804/980421/9804210132.html
Aleksi-tietokannasta löytyneitä lehtiartikkeleita: Ahola, Suvi: Ymmärsi lasta, uudisti sadun nykyaikaiseksi, Helsingin Sanomat, 23.04.1998
Heikkilä-Halttunen, Päivi: Kaarina Helakisa 1946-1998: modernin suomalaisen sadun rohkea uudistaja. Onnimanni 2/1998
Virtanen, Heini: Satukirjailijan uskontunnustus. Kauneus ja terveys 12/1987
Haastatteluja:...
Ystävyyden talo -kappale löytyy Pulputinpannun CD:ltä Pulputinpannu (2005). Nuottijulkaisuihin laulu ei ole toistaiseksi päätynyt. Netistä laulun sanoja ei tällä kertaa löytynyt, mutta kotisivulla www.pulputinpannu.fi on palaute/toivelomake, jota kautta varmaankin myös sanoituksia voi pyytää.
Tilastot kertovat, että kirjastojen käyttö lisääntyi 1990-luvun laman aikana. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1999 tekemän Lama ja terveys –tutkimuksen mukaan myös vapaa-ajan liikunta lisääntyi 1990-luvulla:
http://www.slu.fi/lum/14_99/uutiset/tuore_tutkimus-lama_ei_lannist/
Koko teos on nimeltään Lama ja terveys : aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997 : tutkimuksen toteutus ja perustaulukot / Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja ainakin alla olevat:
- Pankkikriisin pitkä varjo : Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös / toim. Santtu Turunen, Taisto Kangas (2011)
- Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen...
Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Talo jalavan varjossa on jossakin vaiheessa ollut videokasettina Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa. Viimeisen kasetin poistamisen jälkeen elokuvan tiedot ovat jääneet tietokantaan - mahdollisesti lisäkappaleiden varalta tai siksi, että luettelointitietoja voitaisiin hyödyntää mahdollisen DVD-julkaisun yhteydessä.
Ikävä kyllä toistaiseksi Talo jalavan varjossa -elokuvaa ei ole ollut kirjastoille tarjolla DVD-tallenteena. Mielellämme sitä kyllä hankkisimme, jos voisimme. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia kaupallisesti tarjolla olevia elokuvia kirjastoihin ei tekijänoikeussyistä voida hankkia: kirjastoilla täytyy olla hankkimiinsa DVD-levyihin tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus. Tämä asettaa omat valitettavat...
