Kuntoluokitus määrää kolikon arvon, eli kuinka kulunut se on. Samoin kolikon materiaali. Kirjastosta voi lainata ja katsella erilaisia vanhoja kolikkoja käsitteleviä oppaita, joissa on arviohintatiedot eri kuntoisille ja eri materiaaleista tehdyistä kolikoista. (Esim. kirjan mukaan 1 markan kolikon arvo vaihtelee jopa 2-22 euron välillä)
Numismatiikan erikoisliikkeet antavat tarkempia arvioita kolikoista.
Suomen Numismaatikkoliitto ry, jonka kotisivu on: http://www.numismaatikko.fi/ auttaa myös alan harrastajia. Sivulla on tietoa ja keskusteluryhmä ym. Myös museovirastolta voi saada apua rahan arvon määritykseen.
Voit kuolettaa kadonneen korttisi soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjaston toimipisteeseen. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivustolta, johon on linkki alla.
Uuden kortin saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Jos olet tehnyt varkaudesta rikosilmoituksen, saat kortin ilmaiseksi. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista mistä kyseinen lausahdus voisi olla peräisin?
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Myöskään kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Voisiko kyseessä olla elokuva nimeltä "Tapahtuipa kerran metsässä" (eng. Once Upon a Forest)? Animaatio on tosin valmistunut jo vuonna 1993.
Kuvailusi sopisi tapahtumien osalta tähän elokuvaan sillä eroavaisuudella, että onnettomuuden uhriksi joutuu mäyrä.
Lisätietoa elokuvasta voi lukea esimerkiksi https://www.imdb.com/title/tt0107745/?ref_=fn_al_tt_1
Carl Gustaf af Leopoldin ruotsinnos "Sång till glädjen" on luettavissa Wikisourcessa. Ruotsin kääntäjähakemisto listaa, missä käännös on julkaistu. Näistä ainakin Samlade skrifter av Carl Gustaf af Leopold. Förra avdelningen, 2. delen, Dikter 1785-1829 : 1. Text (Svenska vitterhetssamfundet 2002) löytyy Helka- ja Varastokirjaston kokoelmista.Lauluversiossa käytetty Hugo Tigerschiöldin käännös on painettu ainakin nuottivihkoon Sång- och musikfesten 2021 Helsingfors ; Nothäfte för körerna 21 (Finlands svenska sång- pch musikförbund 2021), jota löytyy myös Varastokirjastosta.
Tarkastin jälleen tuon numeron 8 vuodelta 1977, mutta ei siinä tosiaan ollut Pohjolan-Pirhosen novellia tai artikkelia. Selasin myös muut vuoden 1977 numerot sivujen 15-19 kohdilta, mutta ei löytynyt mitään Pohjolan-Pirhoseen viittaavaa. Kansalliskirjaston luettelotiedoissa on siis pakko olla lyöntivirhe.Saimme selville, että kyseessä ei kuitenkaan ole novelli. Pohjolan-Pirhonen julkaisi Uusi maailma -lehdessä epäsäännöllisesti ilmestynyttä kirjoitussarjaa Suomen kartanoista. Kyseinen artikkeli käsittelee siis Hakoisten kartanon historiaa. Hän jatkoi kirjoitussarjan julkaisemista myöhemmin ET-lehdessä:https://finna.fi/Search/Results?lookfor=ursula+pohjolan-pirhonen+kartano&type=AllFields&limit=20&sort=relevanceArtikkelin...
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna...
Kirja ei ole rikoskirjallisuutta, vaan psykologinen jännityskertomus.KUstantaja kuvailee kirjaa näin:"Dekkarikuningatar räjäyttää pankin uudella psykologisella trillerillään naisesta, joka saa tarpeekseen ja päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä.Ulkopuolisten silmissä Faye on saanut ”koko paketin”: ihanan aviomiehen, suloisen tyttären ja tyylikkään kodin Tukholmassa. Todellisuudessa hän tasapainoilee pitääkseen äksyn miehensä tyytyväisenä ja kärsii jatkuvasta itseinhosta. Kun Faye eräänä päivänä yllättää Jackin sängystä kollegan kanssa, hänen silmänsä aukeavat.Kultahäkki on jännitysromaani, joka luotaa ihmismielen varjopuolta ja kurkistaa syvimpään pohjaan. Se ottaa kantaa ajankohtaiseen me too -keskusteluun ja kysyy, mitä tapahtuu siinä...
Guy de Maupassantin Sur l’eau -teos on ilmestymässä keväällä Matti Ylipiessan suomennoksena:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2430192?lang=fin
Teoksen englanninnos on vapaasti luettavissa Gutenberg-projektin sivuilta:
http://www.gutenberg.org/ebooks/49318
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Valkeavuoren koulun 7E-luokalle voisi ehkä tarjota luettavaksi William Ayersin ja Ryan Alexander-Tannerin mainion kirjan Oppimisen ihanuudesta : sarjakuva pulpetin molemmille puolille (Like, 2012). Tästä voisi löytyä eväitä oppimisen hyödyllisyyden oivaltamiseen.
Kirjan tekstistä vastaavalle kasvatustieteen professori Ayersille oppiminen merkitsee jatkuvaa luomista ja uudelleen luomista. Jokainen meistä on jatkuvassa muutostilassa ja keskeneräinen. Emme tule koskaan olemaan valmiita. Parhaimmillaan koulutus nojaa valaistumiseen ja vapautumiseen. Olemme usein vapaampia kuin uskommekaan. Tieto siitä haastaa pohtimaan, mitä aiomme tehdä tällä vapaudella. Oppiminen on tie perustavanlaatuiseen oivallukseen: "Voit muuttaa elämäsi ja yhdessä...
Julkaisussa Helsingin nimikirja ja osoitekalenteri 1921 mainitaan neiti Mary Sauren, ompelija. Hänen osoitteensa oli Punavuorenkatu 16 A. Vuoden 1928 osoitekalenterista häntä ei enää löydy. Hautahausta löytyy Mary Regina Sauren, joka syntyi 1909 ja kuoli 1975. Syntymävuoden perusteella voisi olettaa, että hän oli eri henkilö kuin Punavuorenkadulla asunut Mary Sauren. Muita tietoja Mary Saurenista ei löytynyt.
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Kyseessä voisi olla Maantieteilijän käsikirja http://www.koulukanava.fi/maantiet/handbook/index.htm
Maantieteilijän Käsikirjassa on fyysisen maantieteen ja kulttuurimaantieteen peruskoulutasoista oppimateriaalia. Käsikirja on jaettu osioihin luonto ja ihminen. Luonto: Avaruus, Maan rakenne, Ilma ja vesi, Maa muutoksessa, Ekosysteemit. Ihminen: Väestö ja asutus, Luonnonvarat, Kulttuuri, Alueiden maa Ilmasto (WSOY Koulukanava)
Tässä alla valikoima runokokoelmia, joiden teemoina ovat äidit, isät, vanhemmuus, puolisot tai sukupolvien kohtaamiset. Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI). Kaikki kirjat on myös esitelty kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa (http://www.kirjasampo.fi/fi/info) Sitä kautta löytyy myös näytteitä kokoelmien runoista. Luettelossa teoksen nimen alla on linkki kokoelman esittelyyn Kirjasammossa. Toivon mukaan niistä löytyy sopivia runokuvia.
- Yksi toista : runoja / Hannu Kankaanpää
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1928e316-8fe4-4143-b053-05…
- Vahva ja avuton : runoja / Liisa Laukkarinen
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15274
- Pää tallella : runoja...
Ainakin Hufvudstadsbladetissa on ollut 14.12.1948 etusivun uutinen "Hyresnämden lurad av statlig concern", jossa käsitellään Malminkatu 16 tilannetta.
Valtioyhtiöt Valmet ja Imatran voima (myöhemmin lisäksi Oulujoki oy) olivat ostaneet ko. tontin ja saaneet luvan rakentaa sille toimitalon sillä ehdolla, että rakentaisivat Herttoniemeen asuntoja, jotka olisi annettu Helsingin kaupungin vuokralautakunnan hallintaan.
Käytännössä yhtiöt olivat kuitenkin myyneet Herttoniemeen rakennuttamansa asuintalot G. W. Sohlberg -yhtiölle, joka oli oli asuttanut niihin mm. omia juuri kaupunkiin muuttaneita työntekijöitään.
Yhtiöiden toimitalohankkeen vuoksi Malminkatu 16:n tontilta oli purettu pari puuasuintaloa, joiden asukkaat vuokralautakunta oli...
Seuraavissa kirjoissa käsitellään sosiaalihuollon ja -palveluiden arviointia:
Marjamäki, Pirjo: Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja riittävyys lokakuussa 1994 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 1995) ; Syyrakki, Leena: Tuloksellisuuden arviointi sosiaalitoimessa (Jyväskylän kaupunki, 1993) ; Kuntalaisten arviot ja osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluihin (Univercity of Kuopio, 1997) ; Salmela, Tuula: Kuntalaiset ja sosiaalitoimi : palautetietoa asiakkaiden haastattelujen valossa (Espoon kaupunki, 1989) ; Paananen, Ilkka-Tapani: Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kohde, merkitys ja vaikutukset : pohdittavina arvioinnin kriteerit ja käytännöt (Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto, 1990) ; Näsänen, Merja: Arviointitutkimuksesta...
