World Cupin välieräottelu Suomi-USA pelataan 11.9. Suomen aikaa klo 02.00. TV Nelonen lähettää ottelun suorana lähetyksenä 01:45 - 05:00 ja koosteena 07:00 - 09:30.
Puuhakkeen energiakäyttöä käsittelevät mm. teokset
-Hakelämmitysopas, Motiva, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2001
-Puupolttoaineiden tuotantotekniikka, toim. Eija Alakangas, VTT energia, 1996
-Hakkila, Pentti:Metsämme bioenergian lähteenä, Metsäntutkimuslaitos, Puuenergia, 1996
Kirjat löytyvät Helmet-aineistohausta, os. http://www.helmet.fi . Pääkaupunkiseudn yleisten kirjastojen kokoelmista ei löydy aineistoa rypsin energiakäytöstä, mutta internetissä asiaa käsittelevät mm. seuraavat sivut:
http://www.limetti.fi/biodiesel/sivu/biodiesel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/biodiese…
Sopivia hakusanoja lisähakuihin ovat uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineet,...
Helmet –tietokannasta (http://www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, löytyy hakusanoilla ”näyttämöpuvut” tai ”näyttämöpuvut historia” seuraava teos:
- Pykälä, Terttu: Historiallinen teatteripuku: oppikirja teatteripukujen toteutuksesta, Okka-säätiö 2006 .
Mikkelin ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt aiheesta seuraava opinnäytetyö:
- Juusela, Veera: Tarinoiden vaatteet, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006, ISBN9789515881588
Yllä mainituilla hakusanoilla voisit tehdä vielä haun taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannasta Arscasta (https://finna.fi ). Arsca-tietokantaan pääset mm. Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta.
Suositeltavaa on kääntyä kirjaston...
Emme ikävä kyllä päässeet käsiksi Kadun kasvatti ("The Mudlark") käännöksiin. Elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista videona tai DVD:nä, eikä sen käännettyä käsikirjoitusta ole julkaistu. Elokuva-arkiston kirjastosta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan, mutta kirjasto on muuton vuoksi suljettuna 13. syyskuuta saakka. Heillä saattaisi olla arkistoissaan elokuvan suomenkielinen synopsis tai laajoja arvosteluita: http://www.kava.fi/kirjasto-0
Pääkaupunkiseuden kirjastojen HelMet-aineistoluettelosta löytyi muuten yksi käännösversio 'mudlarkista'. Sarjakuvakokoelmasta "Roope-karhun seikkailut" (Otava, 1972) löytyy sarja nimeltä "Rupert and the Mudlark", joka on suomennettu muotoon "Roope ja Muta-Pekka". Sarjakuvan on suomentanut Auli...
Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Vastoin yleistä luuloa kaikki Suomen väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja, joskaan se ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Suomalaisuuden liiton ylläpitämällä suojattujen sukunimien listalla ei ole mitään juridista merkitystä. Näin ollen tavallinen sukunimi ”Virtanen” on yhtä lailla suojattu sukunimi kuin hyvin harvinaiset sukunimetkin.
Nimilaki ei näytä asettavan mitään rajoituksia sille, etteikö paikannimissä saisi esiintyä sukunimiä, enkä löytänyt muistakaan laeista sellaisia rajoituksia....
Tätä García Lorcan Canciones-kokoelman sarjaan Andaluzas sisältyvää Es verdad -runoa ei näyttäisi julkaistun suomeksi. Cancionesta ei kokonaisuudessaan ole suomennettu, eikä Es verdad sisälly kokoelmasta García Lorcan suomennosvalikoimiin päätyneisiin runoihin. Yksittäisiä García Lorcan runojen suomennoksia sisältävistä antologioistakaan en tätä runoa löytänyt.
Lempi Pursiaisen kirjan Savon tyttö ja sotavuodet painos on lopussa, joten ainoa keino on yrittää metsästää sitä aktikvariaateista. Verkossa toimiva Antikvaari.fi on hyvä paikka jättää kirjaa koskeva ostohaluilmoitus.
Heikki Poroila
Islanti on tuntemattoman kääntäjän suomennos ruotsalaisen runoilijan A. U. (Albert Ulrik) Bååthin (1853-1912) runosta Island. Henrik Möller (1852-1918) oli mm. musiikinopettajana ja kuoronjohtajana toiminut musiikin monitoimimies, joka laati musiikin Bååthin tekstiin. Ruotsissa Möllerin sävellys on edelleen suosittu mieskuorolaulu ja Suomessakin sitä yhä esitetään.
Voisiko olla kyseessä Volter Kilven Alastalon salissa, joka etenee hyvin verkkaiseen tahtiin? Olisiko lukijoillamme tietoa? Vastauksen voi kirjoittaa kommenttikenttään.
Kyseessä on kaksi kilpailevaa näkemystä rahoituksen ja taloudellisen kasvun suhteesta. Supply-leading esittää, että rahoituspalveluiden kehitys johtaa reaalitalouden kasvuun. Sen mukaan rahoitusinstituutiot ja niiden tarjoamat palvelut syntyvät jo ennen kuin niille on kysyntää. Demand-following teoria taas näkee asian toisin päin: taloudellinen kasvu luo tarpeita rahoituspalveluille, mikä johtaa nykyaikaisen finanssisektorin syntyyn ja kasvuun.
Lähteet:
https://www.readcube.com/articles/10.2139%2Fssrn.3198005
https://www.rba.gov.au/publications/workshops/research/2010/pdf/huang.p…
Sopisiko jokin näistä haastekohtaasi? Johanna Venhon Syyskirjassa (2021) päähenkilö tapaa Tove Janssonin. Ville Eerolan ja Eeva Konikoffin romaani Rakkaudella Tove (2022) on dokumenttiromaani Toven kirjeenvaihdosta. Lilian Kallion lastenromaanissa Puumajakesä (1977) lapset lukevat Tove Janssonin kirjoja kesälomalla. Tai olisiko jollakulla lukijoistamme vinkkejä Tove Janssonia käsittelevästä kaunokirjallisuudesta?
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Hayao Miyazakin elokuvaa Näkymätön ystävä ei ole minkään maakuntakirjaston kokoelmissa. Maakuntakirjastot ovat alueidensa suurimpia kirjastoja, joten mitä luultavimmin elokuva ei ole kirjastoista lainattavissa. Usein syynä siihen, ettei elokuvaa kirjastoista löydy, on se, ettei sille ole saatu kirjastoihin lainausoikeutta, joka on jokaiselle elokuvalle erikseen hankittava ja maksettava.
Elokuva on esitetty televisiossa, TV 1:ssä, ainakin vuonna 1996. Voit esittää YLE:lle toivomuksen sen uudelleen esittämisestä. YLE:n palautelomakkeen löydät täältä:
http://www.yle.fi/palaute/
Jos tarkoitat energian kulutusta, se riipuu lieden koosta ja uunin laadusta. Isompi levy kuluttaa enemmän energiaa luin pieni ja kiertoilmauuni enemmän kuin tasalämpöuuni. Lieden mukana tulee ohjekirja, josta voit itse laskea kysymäsi energian kulutuksen.
Kuluttajatukimuslaitoksen tietokannasta löydät tietoa liesistä http://www.kutuke.fi/kultu/kultu_tavaratjapalvelut.html
Kirjoita asiasanaksi liedet.
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Suomalaista koululauperinnettä käsittelee ansiokkaasti viime vuonna ilmestynyt Reijo Pajamon "Lehti puusta variseepi - suomalainen koululauluperinne" ISBN 9510234478. Teoksesta löytyy keskeisimmät koululaulumme nuotteina ja lisäksi katsaus niiden taustoihin ja koululauluperinteeseen. Teoksen saatavuuden voi tarkistaa pääkaupunkiseudun PLUSSA-tietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi/.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on runsaasti ko. lauluja sisältäviä vanhoja laulukirjoja. Koska suurin osa niistä on sijoitettu kirjavarastoon, kannattaa niistä kiinnostuneiden hakeutua pääkirjaston musiikkiosastolle.
FONO-tietokanta on kirjastoissa käytettävissä verkon kautta, mutta juuri nyt yhteydensaanti on ainakin Itäkeskuksesta käsin...
