Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on langaton lähiverkko WLAN. Kirjaston tietokoneiden varaaminen ja käyttö on maksutonta. Koneita voi käyttää maksimissaan 4 tuntia päivässä ja varauksia voi tehdä kolme kerrallaan kahdeksan viikon ajalle.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on...
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Yleisten kirjastojen kokoelmista voi tästä aiheesta hakea kirjallisuutta esim. seuraavilla asiasanoilla:
päivähoito sosiaalisuus
päivähoito lasten kehitys
Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmista em. asiasanoilla löytyy mm. Liisa Keltikangas-Järvisen teokset ”Pienen lapsen sosiaalisuus” ja ”Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot” sekä Katri Kannisen ”Tunne minut: turva ja tunteet lapsen silmin” ja Erja Rusasen ”Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys”. Lehtiartikkeleita ei suoraan tästä aiheesta löydy yleisten kirjastojen tietokannoista. Myöskään kovin eksaktia tietoa esim. aloittamisiästä ei löytynyt.
Mikäli haluat tarkempaa asiantuntemusta, voit kääntyä myös Lastensuojelun keskusliiton kirjaston puoleen https://www.lskl.fi/...
Monissa kirjastoissa on nykyään vaihtokirjahylly, johon voi tuoda omiaan ja josta voi ottaa. Kysy näistä kirjaston henkilökunnalta.
Jos haluat lahjoittaa kirjoja juuri jotta se otettaisiin kirjaston kokoelmaan suosittelemme ottamaan yhteyden etukäteen siihen kirjastoon johon haluatte lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi -sivustolta kunkin kirjaston kohdalta. Valitse ensin kohta KIRJASTOT ja valitse oikea kirjasto ja napsauta kirjaston nimeä valitaksesi haluamasi kirjaston.
Onpa kinkkinen kysymys! Runojen alkuperää ei ole useinkaan niin helppoa selvittää. Kukaan vastaajistamme ei tuntunut tietävän etsimääsi runoa. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista?
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin.
Information om Kökar finns :
1.http://www.abo.fi/~gnordlund/kokarkultur/index.html
2.http://www.ellennet.com/kokar.htm
på finska i Fennica : http://www.ascentia.fi/fennica/ sen via Aluehakemisto
Gruppresor arrangeras av Ålandsresor : http://www.alandsresor.fi/
Om logi i Kökar hittar man på Fintravels sidor :
http://www.fintravel.com/ - Hotels i Finland eller på STN-resehandbokens sidor :
http://www.stn.fi/svenska/ via Alla kommuner
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Sinikka Nopola on syntynyt 26.11.1953 Helsingissä.
Lähde: Kotimaisia nykykertojia 4, Btj Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää tietoa Sinikka Nopolasta ja hänen tuotannostaan löydät:
Kotimaisia lasten ja nuorten kirjailijoita 2, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175936132096
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/321
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinikka_Nopola
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä.
Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen.
Heikki Poroila
Löysin Aapelin hauskan pakinan Liisan ensimmäisestä kirkkomatkasta, nimeltään Liisan adventti.
Se on ainakin Aapelin teoksessa: Meidän herramme muurahaisia ; Pikku Pietarin piha; Valitut pakinat
WS 1979, kirjan viimeisessä osiossa.
Nimelle Vicki ei ole virallista nimipäivää, mutta oheisen internet-sivuston kautta voi ehdottaa nimipäivättömille nimille sopivaa nimipäivää.
https://www.nimipaivat.fi/vicki.html
https://www.nimipaivat.fi/nimikone/
https://www.nimipaivat.fi/
Hei,
Norsujen syöksyhampaat kasvavat läpi elämän. Aikuisilla norsuilla kasvuvauhti voi olla 18 senttiä vuodessa.
Sille että norsut kasvaisivat läpi elämän, en ole löytänyt vahvistusta.
Lähde: https://tieku.fi/elaimet/kasvavatko-norsujen-syoksyhampaat-lapi-elaman
Valitettavasti en löytänyt Finna.fi:n haulla suomenkielistä tietokirjaa ninjoista. Harukaze-julkaisusta, nro. 5 (2010) löytyvässä Joonas Nissisen artikkelissa Ninjat ennen ja nyt, https://www.oulu.fi/Harukaze/Nissinen_2010.html on mainittu kaksi suomenkielistä lähdettä
Lewis, Peter, Taistelulajien maailma. Karisto, Hämeenlinna 1998.
ja artikkeli Lumme, Juhana, ”Ninjojen hämärä historia”. Anime 7/2008.
Sekä Lewisin kirjaa että Anime-lehtiä löytyy Vaara-kirjastoista.
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se...
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Tarina on hyvinkin Jorge Luis Borgesin tyylinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään tätä teosta yrityksistä huolimatta. Tunnistaisiko joku lukijoistamme tämän teoksen?
