Voisiko kyseessä olla U.T. Sireliuksen Suomen kansanomaista kulttuuria 1-2? Molempia osia on hyllyssä useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kansatieteen hyllystä 475-475.1 saattaa löytyä myös muita samankaltaisia teoksia.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun tulos:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomen+kansanomaista+&searc…
Arkkitehtuurimuseon arkistosta ei löydy suoraa tietoa asiasta. Puutalo Oy vei sodan jälkeen 1950-luvulla taloja eri puolille, siitä voi lukea lisää tästä: http://www.mfa.fi/puutalo. Italiasta ja Suomen valtiosta ei ole tietoa siinä. Revell työskenteli Safan jälleenrakennustoimistossa ja standardisointilaitoksessa, jotta hän oli kyllä asiaan vihkiytynyt.
On mahdollista, että Elinkeinoelämän arkistossa olisi tietoja näistä puutalovienneistä. Voitte halutessanne ottaa yhteyttä sinne: http://www.elka.fi/kotisivu/index.php?id=4
Tässä olisi jonkinlaista lisää hiuksia käsittelevistä tietokirjoista:
A History of Women's Hairstyles 1500-1965 / Jean Keyes
Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Hairstyles ancient to present / Charlotte Fiell
Historical wig styling : ancient Egypt to the 1830s / Allison Lowery
Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan / Taina Luoma, Johanna Luoma-Tuominen
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb
Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio
Vedestä löytyy monista eri näkökulmista kirjoitettuja tietokirjoja, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmän tai vesisuojelun näkökulmasta. Tässä olisi...
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Kaikki HelMet-kirjastojen lainattavat aineistot löytyvät HelMet-tiedonhaun kautta. Varaaminen tapahtuu verkon kautta sen jälkeen, kun on kirjautunut kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella PIN-koodilla. Jos kaipaat tarkempaa neuvontaa, käy lähimmässä kirjastossa, henkilökunta auttaa kyllä.
VHS-videoitten siirtämisestä DVD-levyille ota yhteyttä Kaupunkiverstaaseen.
Heikki Poroila
Kaikilla paarmoilla silmät eivät ole silmiinpistävän värikkäät, mutta erityisesti suppupaarmojen ryhmään kuuluvilla lajeilla silmät tosiaan usein ovat huomiota herättävän kirkkaan väriset. En onnistunut löytämään mitään selitystä tälle väritykselle, mutta oletettavasti se liittyy silmän rakenteeseen (värihän on lähinnä sitä, millä tavalla auringon valo heijastuu katsojalle). Siitä, että ihminen näkee ne värikkäinä, ei välttämättä seuraa, että esimerkiksi muut hyönteiset näkisivät ne samoin. Todennäköisesti silmien väritys on sattumanvaraista ja lähinnä ihminen tulkitsee se merkitykselliseksi.
Heikki Poroila
Helmet-kirjastoista löytyy monia shakkioppaita. Esimerkiksi nämä:
Mika Karttunen: Shakki, matti! : joka kodin shakkiopas (2022)
Claire Summerscale: Shakki (2007)
Daniel King: Shakki: siirrot, pelit, mestarit (2001)
Thomas ja Aulikki Ristoja: Shakki: perusteet, strategia, taktiikka (1995)
James Eade: Shakinpelaajan käsikirja: alkuasemasta mattiin (2006).
Voit varata omaan lähikirjastoosi itsellesi jonkun näistä tai selata lisää vaihtoehtoja helmet.fi:n aineistohaussa esimerkiksi hakusanalla "shakki". Lisäksi joissakin kirjastoissa saattaa olla shakkikerhoja, joissa voi opetella pelaamaan shakkia. Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingin Oodi-kirjastossa näyttää kokoontuvan shakkikerho maanantaisin.
Tutkimme lähteinä Vesa-Matti Loirin muistelmateoksia ja Pauli Hanhiniemen Kerran elettyä -elämäkertaa. Niistä ei vastausta löytynyt, ei myöskään verkkohauilla. Paulilta voisi ehkä suoraan tiedustella näistä kappaleista artistin facebook-sivuilla.
Oikein hyvää kesää myös sinulle!
Veriryhmää ei voi päätellä näillä tiedoilla. Äidiltä voi periä A-antigeenin tai ei. Isän veriryhmä ei ole tiedossa. Käytännössä lapsi voi olla mitä tahansa neljästä veriryhmästä. Samoin näistä veriryhmistä jokainen voi olla + tai -, vaikka äitikin olisi RhD-positiivinen.
Lähteet:
https://www.puhti.fi/tietopaketit/veriryhmat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veriryhm%C3%A4
Eipä ole asetus pudonnut pois päältä, vaan sähköpostiliikenteen ongelmien takia kaikkia eräpäivätiedotteita ei voitu lähettää 20.-21.10.2011 erääntyvistä lainoista. (Tästä on ilmoitus HelMet-uutisissa verkkokirjaston etusivun linkissä.) Maksut on nyt poistettu lainaajatiedoistasi.
Pahoittelen asiasta aiheutunutta harmia.
Mikäli et ole antanut kirjastolle sähköpostiosoitettasi eikä postivalintasi ole sähköposti, varausilmoitus tulee automaattisesti kirjepostina. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit itse muuttaa postivalinnan sähköpostiksi ja samalla ilmoittaa voimassa olevan sähköpostiosoitteesi. Muutoksen voit tehdä kirjautumalla omiin tietoihisi.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Hei!
Sen verran sain heti selville, että kysymys on puolustusvoimien lääkärintarkistusohjeesta (LTO). A II tarkoittanee palveluskuntoisuusluokkaa ja 8a taas sairausdiagnoosia. Asiaa kannattaa tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, sillä diagnoosikoodeja en löytänyt verkosta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston sähköposti on kirjasto.mpkk@mil.fi Lähettäessäsi kysymyksen, kannattaa mainita miltä vuodelta kantakortti on.
Terveisin
Hei,
Arrival of the birds -kappaleeseen ei löydy nuotteja Keski-kirjastoista eikä pianonuotteja näyttäisi olevan muissakaan kirjastoista. Ainoastaan viulusovitus olisi saatavissa kaukolainaan. Keski-kirjastoista löytyy pianonuotit tuon elokuvan kappaleisiin A model of the universe ja Cambridge, 1963.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Haluaisin mahdollisimman paljon tietoja fantasiakirjailija R.A.Salvatoresta. Myös henkilökuva olisi tervetullut.
Oppilaani pitävät kirjallisuudesta ja kirjailijoista esitelmiä ja haluaisivat enemmän tietoja Salvatoresta .mitä googlesta löytyi
anittajokinen@gmail.com
Tampereen kaupunginkirjastossa ja Vammalan kirjastossa (Vammalan kappale on lainassa) on seuraava teos, jossa on kyseisestä kirjailijasta artikkeli:
86.1203 ULK fin Kirja
ULKOMAISIA fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö ; [... kuvitus: Maija Pitkänen]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Lisäksi Tampereen kaupunginkirjastossa on leikattu lehdissä olleita artikkeleita leikepussiin: se lainattavissa kahdeksi viikoksi.
86 LEH fin Lehtileikkeet
LEHTILEIKKEET...
Kovin monta runoa ei löytynyt. Tässä tiedot muutamasta:
- Meidän nukkekodissa (Leena Laulajaisen runokokoelmassa Lumileopardi tanssii)
- Salo Arja, Nukkekoti (nuottikokoelmassa laula ja leiki Nukkelakksossa)
Faith Jaquesin kirjoissa Nukkekodin Nelli ja Nukkekodin Nellin joulu seikkaillaan nukkekodissa. Teksti on kyllä ruorasanaista.
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
