Tämä ei ole mahdollista. Migrin sivuilta löytyvän ohjeen mukaan "sinua ei voida vapauttaa Suomen kansalaisuudesta, jos sinusta tulisi vapauttamisen johdosta kansalaisuudeton."
https://migri.fi/kansalaisuudesta_vapautuminen
En löytänyt vahvistusta räteillä jarruttamisesta. Kenties sanonta johtaa hevosen ohjasten tempaisuus eli äkkijarrutukseen hevospelillä. Sanonta saattaa olla myös ankkurinköyden ja ankkurin heittämisestä eli veneellä jarruttamisesta. Kotimaisten kielten keskus voisi tietää sanonnan alkuperästä enemmän. https://www.kotus.fi/palvelut
Luultavasti sanonta on kuitenkin yleistynyt vasta autoilun myötä.
Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, sanakirjasta löysin sanalle tällaisia merkityksiä.
Liina: eril. lankapunoksia ja köyden tapaan käytettäviä lujia tekstiilinauhoja. Kanto-, kuormaliina. Linkki Kielitoimiston sanakirja
Liina: hevonev veti liinoist (= kakkula-aisojen aisoina käytettävistä köysistä) heinäkonetta....
Puolison sisaruksen miestä kutsutaan tyypillisesti langoksi. Ehkä voit itse päättää tarvitseeko lankouteen myös avioliittostatuksen, vai olisiko vaimon siskon avomies vaikkapa "lankoehdokas"? Lähde: lanko - Kielitoimiston sanakirja
Nykyään käytössä olevat arabialaiset numerosymbolimme ovat pitkällisen ja monivaiheisen kehityksen tulosta. Niiden alkuperä on intialaisen Bráhmî-aakkoston merkeissä, joita käytettiin jo ennen ajanlaskumme alkua. Bráhmî-aakkosissa oli lukuja 1-9 tarkoittavat erityiset numeromerkit, joissa voidaan jo havaita selviä yhtäläisyyksiä meidän numeroihimme 6, 7, 8 ja 9. Bráhmî-numeroiden 6 ja 9 eivät ole keskenään niin samanlaisia kuin arabialaiset numerot 6 ja 9, mutta kumpaisenkin tuleva hahmo näissä on kuitenkin nähtävissä. Perimmäiseen kysymykseen siitä, miksi nämä intialaiset numeromerkit sitten ovat sellaisia kuin ovat, ei valitettavasti ole annettavissa yksiselitteistä vastausta - useita keskenään kilpailevia teorioita kyllä...
Holopainen on savolainen sukunimi, joka on ollut käytössä 1500-luvulta saakka. Nimen pohjana on venäjän orjaa, palvelijaa tai sotamiestä tarkoittava sana.LähdePirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Lisätietoa saat myös sukunimi.infosta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/holopainen.html#google_vignette
Vallilan kirjastoa ei ole vielä avattu. Helmet-kirjastot valmistelevat lainaustoiminnan aloittamista, joten kannattaa seurata Helmet-sivustolta tarkempaa aikataulua.
Vallilan kirjasto ottaa palautuksia vastaan pääovella.
Lainat eivät eräänny 16.3.–31.5.2020. Lisäksi kirjasto jatkaa 20.1.–15.3.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto
HelMet-kirjatojen kokoelmista löytyy kolme teosta, joiden ohjeiden avulla voi olla nukenvaatteita. Kaikissa on liitteenä kaavat.
Anne Grethe Gaaserud: Nuken omat vaatteet : ohjeet ja kaavat 39 asukokonaisuuteen (2008)
Venus A. Dodge: The dolls' dressmaker : the complete pattern book (Over 120 designs with actual size patterns, 2002)
Sewing dolls' clothes : 27 projects to make in 1:12 scale (ed. Virginia Brehaut, 2007)
Shelley Down: My felt doll : easy sewing patterns for wonderfully whimsical dolls (12 full-size doll patterns and over 40 unique accessories, 2015)
Voit tarkistaa teosten saatavuuden HelMet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
En onnistunut selvittämään, oliko Lapinlahdessa jonkinlainen museohuone. Sen sijaan Aleksis Kiven potilashuonetta siellä ei ollut. Armoitettu Kivi-tuntija Esko Rahikainen vastasi kysymykseen näin:
"Pastori Carl Johan Lindh oli hoidettavana pari vuotta Lapinlahdessa ja parannuttuaan kirjoitti 1874 käsikirjoituksen "Ur en själsörjares anteckningar. I angående sinnesjuka och deras vård". Kirja julkaistiin vasta 1911. Koska Aleksis Kiven oleskelusta sairaalassa oli vain muutama vuosi voi uskoa että seuraava Lindin tieto pitää paikkansa.
Potilaat asuivat kahdessa samansuuntaisessa siipirakennuksessa, joita yhdisti toisessa päässä keskusrakennus, jonka yläkerrassa oli ylilääkärin asunto ja alakerrassa hoitohenkilökunnan asunnot ja sairaalan...
Voit hakea kaikkea italiankielistä aineistoa käyttämällä Helmet-haun tarkennetun haun lomaketta ja laittamalla hakulaatikkoon asteriskin (*). Kielivalikosta voit valita italian, ja aineistovalikosta kirjan tai dvd:n. Hakutuloksiin tulee näin kaikki italiankielinen aineisto, mutta myös kielikursseja ja sanakirjoja. Kokoelmavalikosta voit rajata hakutuloksia halutessasi esimerkiksi aikuisten kokoelmaan, lasten kokoelmaan tai kaunokirjoihin.
Dvd-listaukseen tulee mukaan myös ne dvd:t, joissa on tekstityskielenä italia. Jos haluat vain sellaisia elokuvia, joissa on italia puhekielenä, voit kirjoittaa hakulaatikkoon "ääniraita italia".
Lisää hakuohjeita löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#...
Alle 15-vuotiaan kortille lainatusta aineistosta ei mene myöhästymismaksuja. Maksut kyllä kertyvät kortille, mutta ne poistetaan esimerkiksi seuraavan kirjastokäynnin yhteydessä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjastossa/Oma_kirjastokortti(11256)
Tässä muutama esimerkki suhteellisen tuoreista keskiaikaa käsittelevistä kirjoista:
Keskiajan avain (SKS, 2009)
Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika: myytit ja todellisuus (Wsoy, 2004)
Hanska, Jussi: Kirkko, kuri ja koulutus: hengellisen säädyn moraalihistoriaa myöhäiskeskiajalla (SKS, 2004)
Suomalaisen arjen historia 1: Savupirttien Suomi (Weilin+Göös, 2006)
Suomen keskiajan turkiskaupasta ei juuri löytynyt kirjallisuutta tai artikkeleita, kun haimme eri tietokannoista, sehän olisi melkeinpä ihan uuden tutkimuksen aihe!
Mutta ehkäpä yleensäkin keskiaikaa käsittelevistä teoksista voisi löytyä ainakin mainintoja. Kansalliskirjastosta löytyi keskiajan Venäjän turkiskauppaa käsittelevä teos: Martin, Janet: Treasure of the land of darkness:...
Tässä muutamian nimikirjoja, joista löytyy vanhoja naisten ja miesten nimiä:
KIVINIEMI, Eero: Etunimiopas. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. Otava, 1997.
Näissä kaikissa teoksissa on lueteltu vanhoja nimiä sekä nimien historiaa.
Marika Burton asuu tätä nykyä Irlannissa, mutta järjestää edelleen kursseja ja matkoja myös Suomessa. Niistä saat kesän ja syksyn osalta tiedot Voi Hyvin -lehden numerosta 3/99 tai soittamalla numeroon 040-567 2363 / Viivi ark. klo 9-16. Internetin kautta kontakti löytyy osoitteesta marika.burton@kolumbus.fi
Hakusanoilla ahdistus ja filosofia tietokanta löytää mm. teokset de Botton, Alain: Filosofian lohdutukset (WSOY, 2003) ja Kierkegaard, Søren: Ahdistus (Gummerus, 1964). Runoteokseen Ei turhaa tummat päivät (toim. Aino Räty-Hämäläinen, WSOY 1996) on koottu ahdistuksesta ja surusta kertovia runoja lähinnä suomalaisilta runoilijoilta. Kirjastoluokasta 10.8 löytyvät aforismikokoelmat, ja esim. teoksessa Tässä ajassa – viisautta arkeen ja juhlaan (Valitut palat, 2005) löytyy luvusta Ahdistuksen aikoja (s. 206 – 212) aiheeseen liittyviä ajatelmia ja runoja. Lisää aiheeseen liittyviä runoteoksia voi etsiä Kirjasampo-verkkopalvelusta (www.kirjasampo.fi). Etusivulla on haku, joka löytää hakusanoilla runot ahdistus runsaasti eri teoksia, mm. Eeva-...
Ohjelmaa ei etsinnöissämme löytynyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Matti Kuusla Elonetissä, Kuusla Matti | Hakutulokset | Elonet ja Ritva-tietokannassa, Haku : RITVA-tietokanta
Nimikirjoista tai internetistä ei löytynyt suoraan selitystä nimelle Jolina, mutta nimen voisi olettaa olevan Jolanda-nimen muunnos. Jolandasta sanotaan seuraavaa:
"Nimi on todennäköisesti peräisin kreikan 'orvokkia' tarkoittavasta sanasta iolanthe. Nimestä tunnetaan runsaasti erikielisiä sekä j- että y-alkuisia rinnakkaismuotoja, kuten Jolan, Yolanda ja Yolande." (Lähde Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
"Jolanda (kreik. orvokki), mahdollisesti johdos Violan ranskalaisesta muunnoksesta Violante." (Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Muita harvinaisia nimiä voit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
- Nummelin, Juri: Osma, Ranja,...
R.L. Stinen kirjoittamat kirjat ovat olleet hyvin suosittuja. Niitä on ilmestynyt suomeksi 23 kappaletta, joista uusimpia ovat Armoton aikamatka, Hullu tiedemies, Pirullinen päiväkirja, Uhka metsässä ja Karmivat pianotunnit. Aikaisemmista meidän kirjastossamme oli hyvin suosittu Elävien nukkejen yö.
Myös Darren Shanin kirjat ovat hyvin suosittuja. Niitä on suomeksi ilmestynyt kolme: Friikkisirkus, Vampyyrin oppipoika ja Kauhun tunneleissa.
Voisit kokeilla myös Angela Sommer-Bodenburgin Pikku vampyyri-sarjaa. Sarjan uusin kirja on nimeltään Pikku vampyyrin syntymäpäivät.
Hei!
Suuri etunimikirja (Lempiäinen, Pentti)(1999) kertoo nimistä näin:
Ida on katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä : Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat myös mm. Ide ja Idda. Alkuosa "id" tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun.
Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabethista ("kaunis Elisabet)
Useita kansainvälisesti tunnettuja nimiä on muunnettu suomalaiseen muotoon niiden vieraskielisen ääntämysasun perusteella.
Näin on todennäköisesti myös nimen 'Mariika' laita. Nimi on muunnelma nimestä 'Marika', joka puolestaan on unkarilainen muunnos nimestä Maria. Nimen merkitys on epäselvä, mutta se on heprealais-aramealaista alkuperää. Sen merkitys on mahdollisesti ollut 'toivottu lapsi' tai 'näkijätär'.
Nimi 'Liisi' on lyhentymä nimestä 'Elisabet'. Nimi on samoin heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'.
Maria on kristityn maailman yleisin naisten nimi ja Elisabet toiseksi yleisin; Maria oli Jeesusken äidin nimi ja Elisabet Johannes Kastajan äidin nimi.
Lisää tietoa etunimistä ja niiden...
Hei,Tämä olikin tavallista hankalampi tapaus. Ilmaisusta löytyy Virittäjä-lehdestä maininta (Tallgren, Oiva Joh. "Kuvasanonnat Ja Suomen Kieli." Virittäjä 35 (1931), sivu 165). Löytyy digitoiduista lehdistä.Virittäjä listaa sanonnan artikkelissa (Koistinen, O. (1901). Savolaisesta kuvakielestä. Virittäjä, 5, 113.).Kyseessä on siis jo tuolloin kieleen vakiinuneesta ehkä savolaisperäisestä humoristisesta ilmauksesta, jotka mm. aikakauden lehdistön pakinoiden värikkään kielenkäytön myötä levisi yleiseen käyttöön.
