Löytyypä hyvinkin!
Helsingin kaupunginkirjastossa on niin kutsuttu monikielinen kirjasto, joka tällä hetkellä sijaitsee pääkirjastossa Pasilassa. Siellä aikuisten osaston uumenissa majailee myös liuta romanian kielellä luotua kauno- ja tietokirjallisuutta. Romaanit löytyvät hyllypaikasta 7.91 ja tietokirjat on sitten aakkostettu heti kaunokirjojen jälkeen.
Hain sinulle Helmetistä valmiiksi romaniankielistä kaunokirjallisuutta aikuisten kokoelmista. Helsingin kirjastojen valikoima näyttää tältä:
http://www.helmet.fi/search~S10*fin?/h7.91/h7.91/1%2C1%2C56%2CB/exact&F…
Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat ovat tässä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Helmetistä voit etsiä koko...
Olisiko ystäväsi lähestynyt sinua messengerillä? https://www.voice.fi/tekniikka-ja-tiede/a-150300
Jos viestiä ei näy enää löydy, voi olla, että Facebook on suodattanut viestin.
"Tiedät varmaankin Facebookin Others-kansion, johon saapuvat viestit ihmisiltä, joiden ystävä et ole Facebookissa. Nyt on kuitenkin löytynyt vielä uusi salainen paikka, johon osa viesteistä menee.
Samalla tavalla kuin osa sähköpostiviesteistä saattaa mennä suoraan roskaposti-kansioon, myös Facebook laittaa osan viesteistä suoraan erilliseen kansioon.
Jos kuitenkin haluat nähdä kaikki sinulle lähetetyt viestit, se onnistuu helpolla kikalla.
- Mene ensin puhelimesi kautta Facebookin Messenger-sovellukseen.
- Klikkaa tämän jälkeen settings/...
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Aiheesta ei paljoa ole kirjoitettu, mutta Keskisuomalaisesta 15.9.1996 löytyy artikkeli nimeltään Kaikki on suurta supaa : suomalaisten YK-yksiköiden 40 -vuotias taival on synnyttänyt paljon sanomista: vaittereiden slangi on kehittynyt omalaatuiseksi kieleksi, jonka tehokkaimmat ilmaisut siirtyvät koko kansan käyttöön. Artikkelissa on mukana myös sanasto. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) pitäisi voida tutkia vanhoja Keskisuomalaisia.
Terhi Mansikkamäki on tehnyt Tampereen yliopistolle tutkielman nimeltään Suomalaisten rauhanturvaajien sanaston semanttista analyysiä. Voit pyytää sitä mikrofilmimuodossa kaukolainaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Voit hakea HelMetistä hakusanalla 1920-luku, jolloin saat kaiken 1920-lukua käsittelevän aineiston, yli 5100 osumaa. Niinpä tuohon 1920-luku hakusanaan kannattaa yhdistää sinua kiinnostavia aiheita. Esim. "1920-luku kulttuuri*" rajaa hakutulosta vain kulttuuria koskevaan aineistoon (tähti sanan lopussa hakee kaikki kulttuuri-alkuiset sanat).
Pukeutumista koskevia aineistoja löydät lisäämällä 1920-luku hakusanan jälkeen sanoja muoti, vaatteet tai pukeutuminen.
Espoon kirjastossa kannattaa etsintä aloittaa luokasta 90.2, yleinen kulttuurihistoria. Henkilökunta auttaa myös mielellään!
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
Sarah Mlynowskilta on suomeksi julkaistu kolme kirjaa: Rintsikoita ja luudanvarsia (2005), Konnia ja kielareita (2006), Loitsuja ja lemmenlommoja (2007).
Mlynowskin suomentamattomat teokset löydät Internetistä sivulta http://www.fantasticfiction.co.uk/m/sarah-mlynowski/ .
Rachel on 14 vuotta ja Miri 12 vuotta. Tieto löytyy esim. tältä nettisivulta: http://www.amazon.ca/Bras-Broomsticks-Sarah-Mlynowski/dp/1400099463
Olipa kerran elämä jakso 6 on asiasanoitettu muun muassa sanalla uni.
Osa 6 sisältää jaksot: Hormonit; Elämän kiertokulku; Uusiutuminen ja Elämä jatkuu
Tiedot löytyvät mm. Helmet-verkkokirjastosta
http://www.helmet.fi/record=b1702393~S9*fin
Osia 8-11 i ole suomennettu, ruotsiksi niitä löytyy Helmet-kirjastoista. Osien nimet ovat
Komma tillbaka / Bengt-Åke Cras Södergårdens hockey club ; 11
Slashing, Södergårdens hockey club ; 10
Hårda bud, Södergårdens hockey club ; 9
Under isen Södergårdens hockey club ; 8
Voit varata ne itsellesi ja noutaa lähikirjastoistasi, Vantaalla varaukset eivät maksa, tee varaus verkkokirjastosi kautta joka teokseen erikseen http://www.helmet.fi .
Löysin Ristiseiska.fi sivustolta vastauksen."Peli voi päättyä kahdella eri tavalla. Peliä voidaan pelata niin kauan kuin enää yhdellä pelaajalla on kortteja. Ristiseiska voi myös päättyä niin, että kun ensimmäinen pelaaja saa korttinsa pelattua, peli lopetetaan. Pelin lopettamisesta on aina sovittava ennen sen aloittamista." Linkki sivulleSamaa mieltä on myös toinen korttipelisivusto Korttipelit.net. Linkki sivulle.Lopetuksen voi siis sopia pelin alussa.
Hei!
Kysyin vastausta YLEn tietopalvelusta. Leena Korsumäki vastasi näin:
Ohjelmaa on esitetty 1985 (ensilähetykset) neljä osaa nimellä Kadonnut norsu. Neljännen osan aiheselosteesta löytyi tieto "Animaatio
Nusku-nimisestä tytöstä ja hänen norsustaan, jonka norsukateellinen kaveri pienentää kirpun kokoiseksi."
Tämä näyttäisi olevan ihan kotimaista tuotantoa, mutta ei Ylen omaa.
Tuotanto on Ateljé Seppo Putkisen (http://mattijamiisu.fi/tuotannot.htm).
Goodreads sivuston mukaan kyse on Erich Frommen lausahduksesta.
Erich Frommen kirja The Art of Loving on suomennettu nimellä Rakkauden vaikea taito.
Sitaatin suomennos löytyy varmasti kirjasta. Helmet
Kaunis Lestijärvi-sävellyksen nuotit sisältyvät seuraavaan sävelmäkokoelmaan:
Honkonen, Toivo: Toivo Honkosen sävellyksiä (Nuottijulkaisu), 3, 1979.
Julkaisua on Kittilän kirjaston ja Tampereen pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa, mutta Tampereen nide ei ole lainattavissa.
Kannattaa kääntyä kotikunnan kirjaston puoleen ja tiedustella mahdollisuutta kaukolainaan Kittilästä.
Saatavuustiedot löytyvät Frank -monihausta
(http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot ).
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Littoistenjärven luontopolku on osittain Kaarinan, osittain Liedon alueella. Jos kivijalka sijaitsee Kaarinan puolella, voit lähteä etsimään rakennuksen tietoja Kaarinan rakennusvalvonnan arkistopalveluista. He tarvitsevat kuitenkin paikan kiinteistötunnuksen tai osoitteen. Virkailijan mukaan vanhojen rakennusten kohdalla tietoja ei välttämättä löydy näilläkään tiedoilla. Palvelu on myös tapauskohtaisesti maksullista. https://www.kaarina.fi/asuminen_rakentaminen/rakennusvalvonta/fi_FI/ark…
Jos kivijalka sijaitsee Liedon puolella, kannattaa ottaa yhteyttä Nautelankosken museoon. He ovat tehneet selvitystä Liedon alueen vanhoista rakennuksista. http://www.nautelankoski.net/
Myös Turun maakunta-arkistosta voi löytyä tietoja Liedon ja...
Se mahdollisuushan on jo Helmetissä. Lainaaja voi valita lainaushistorian käyttöönsä, jolloin sinne tallentuu lainattu materiaali. Kun haluaa, voi lopettaa lainaushistorian käytön. Lainatut nimekkeet eivät näy esim. meidän virkailijakoneilla, ainoastaan lainaajalle itselleen
Helmetin kautta. Päästäksesi Helmetin kautta omiin tietoihin tarvitsee tuon nelinumeroisen tunnusluvun eli pin-koodin. Jos sitä ei vielä ole, sen saa käyttöön kirjastosta,kun on henkilöllisyystodistus mukana.
Valitettavasti en löytänyt Matokankaan uudistilan sijaintia. Pentti Virrankosken kirjasta Kokkolan pitäjän yläosan historia, 1961, s. 312 löytyi teksti:
"…Tällaisia uudistiloja perustettiin Perhoon runsaasti vielä vuosina 1847-60, … Perhonjoen varrelle Kellokosken ja Sahibackan välille perustettiin Kalliokoski, Laajala, Matokangas ja Annala…"
