Etsitty runo on Lauri Pohjanpään Sininen metsä. Alun perin se julkaistiin Pohjanpään vuonna 1956 julkaistussa kokoelmassa Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille. Tämän lisäksi sen voi löytää esimerkiksi sellaisista runoantologioista kuin Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta ja Eläinrunojen kirja sekä Urho Somerkiven ja kumppanien laatimasta Otavan Neljännestä lukukirjasta.
Osoitteesta http://www.yrittajat.fi/yrittajaristinjakosaanto löytyvät yrittäjäristin jakosäännöt. Niiden mukaan ristiä ”haetaan Suomen Yrittäjien Yrittäjäristilautakunalle osoitetulla hakemuksella tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella. Hakijan tulee vakuuttaa, ettei hänellä ole tiedossaan asianomaisesta henkilöstä tai hänen yrityksestään sellaista seikkaa, joka olisi omiaan heikentämään kyseisen huomionosoituksen tai yrittäjyyden arvostusta.”
Sanamuodot antaisivat ymmärtää, että hakija ja ristillä palkittava olivat eri henkilöitä, mutta ilmeisesti hakija voi hakea ristiä myös itselleen. Esimerkiksi Kuusamon yrittäjien sivuilla sanotaan, että ”[y]rittäjä voi hakea itse Suomen Yrittäjiltä myös timanttiristiä 30 vuotisesta tai 40...
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Topeliuksen osoitteiden jäljittämistä hankaloittaa hieman se, että sekä hänen omissa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan että Topeliuksen elämäkerturien teoksissa useasta Topeliuksen Helsingin-kodista mainitaan vain kadun tai talon nimi. Kahden kadun kulmauksessa sijainneisiin rakennuksiin saatetaan eri lähteissä viitata eri kadun nimellä, eivätkä kadun numerotkaan aina pidä yhtä eri lähteiden välillä. Myös asumisen ajankohdissa on jonkin verran heittoa lähteiden kesken.
Topelius vaikutti olevan muuttavaista sorttia, joten oheinen lista hänen Helsingin-osoitteistaan ei välttämättä ole lähestulkoonkaan täydellinen. Ajoitukset ovat viitteellisiä, lähteiden keskinäisestä erimielisyydestä johtuen.
1832-33 Maneesikatu 5 (...
Kirjastosta löytyvät idiomi- ja fraasisankirjat sekä sanontojen selityksiä ja alkuperää käsittelevät teokset sisältävät hyvin niukasti tietoa sanonnasta ""kantapään kautta".
Tämän verran selvisi sanonnan merkityksestä: Yrityksen ja erehdyksen kautta, kokemuksesta, vaivaa nähden, yrittämällä ja erehtymällä.
Sanonnan etymologiasta, eli alkuperästä, en valitettavasti löytänyt tietoa. Halutessanne voitte tiedustella asiasta Kotimaisten kielten keskukselta https://www.kotus.fi/
Voit lähettää kysymyksesi Keskukselle täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…;
Lähteet:
Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja, Erkki Kari, 1993.
Suurella sydämellä ihan sikana :...
Sekatyylistä eli kertaustyylistä kerrotaan esim. kirjoissa Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen, Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia, Lappalainen, Mare: Vaatteet ennen ja nyt ja Nunn, Joan: Fashion in Costume 1200-2000 (paikalla olevia kirjoja) Internetistä löytyy myös tietoa varsinkin englanniksi, jos haet Googlesta esim. fashion 1870-1890 tai later victorian 1870-1890.
Valovuosi on yleiskielellä ilmaistuna matka, jonka valo kulkee vuodessa eli 365 päivässä. Valovuodella ei siis viitata aikaan (vuosi) vaan matkaan. Valovuoden pituudeksi on laskettu noin 9,5 biljoonaa kilometriä.
Valovuosi ei ole tähtitieteellinen termi. Alan asiantuntijat käyttävät etäisyyksien mittaamisesta puhuttaessa termeja Parsek ja astronominen yksikkö.
Lähteet:
Ursa: https://www.ursa.fi/extra/kosmos/v/valovuosi.html
Turun yliopiston tähtitieteen dosentin sivut: http://www.astro.utu.fi/zubi/unit/ly.htm
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi?, että Elma voi olla muunnelma monestakin eri nimestä, esim. nimestä Ihanelma tai Thelma.
Pentti Lempiäinen on puolestaan sitä mieltä (Suuri etunimikirja), että nimi lienee ulkomaalaisperäinen, sillä se tavataan useissa kielissä lyhentymänä nimiyhdisteistä, joiden alkuosana on Elsa, Else tai Elisabet ja jälkiosana esim. Maria. Saksassa, Italiassa ja Amerikassa Elman kantanimiksi on mainittu myös Vilhelmina ja siitä muodostunut Guglielma. (Riihosen mukaan Vilhelmiina on Vilhelmille kuuluva, mahtava suojelija).
Lauri-Kalle Kallunki on sovittanut ruotsalaisesta kansansävelmästä etsimäsi hengellisen laulun ”Mun kotini taivaassa ihana on”. Suomenkieliset sanat ovat Edla Pöyryn. Laulun sanat ja nuotit löytyvät kokoelmista "Musiikkia kaipaukseen ja toivoon" (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2008) ja "Chorus ecclesiae, 1." (Bells Publishing, 2010).
Laulu alkaa näin: ”Mun kotini taivaassa ihana on ja sinne mun mieleni palaa.” Saat laulun sanat kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Chorus ecclesiae, 1. (Bells Publishing, 2010)
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
Tilastokeskuksen kulttuuritilaston mukaan elokuvalipun keskihinta vuonna 1972 oli 4,33 markkaa.
Summan voi muuntaa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella. Vuoden 1972 rahamäärää 4,33 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 6,20 euroa.
Tästä Chris Bradfordin sarjasta on tosiaan suomennettu kolme kirjaa vuosina 2009, 2010, ja 2011. Meillä kirjastossa ei ole tietoa mahdollisista uusista suomennossuunnitelmista. Suomennokset on julkaissut WSOY. Jos haluat, voit kysyä heiltä lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot/toimitus
Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Aisla on espanjaa ja tarkoittaa pientä kukkulaa. Näin kertoo Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirja Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005).
Internetistä Aisla-nimestä ei juuri tietoa löydy, mutta Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) voi tutkia nimen yleisyyttä Suomessa.
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Suorakaiteen tilavuus: pituus * leveys * korkeus
Kolmion tilavuus sivu: * sivu * korkeus / 2
Ympyrän tilavuus: π * ympyrän säde² * korkeus.
Tilavuuden laskemisesta lisää esimerkiksi osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilavuus.
Antamillasi mitoilla sain omien laskelmieni mukaan seuraavanlaiset perennapenkkien tilavuudet: suorakaide 1 m³, kolmio noin 1,5 m³, ympyrä 1 m³. Yhden kuutiometrin tilavuus on 1000 litraa.
Suosittelen kuitenkin, että käytätte näitä tietoja viitteellisinä ja kysytte asiasta vielä tarkemmin alan asiantuntijoilta. Esimerkiksi Viherpiha lehden verkkosivuilla on ”Viherpiha vastaa” palvelu, jossa voi saada asiantuntijoilta vastauksia. http://www.viherpiha.fi/
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan vuoden 2005 painoksessa kerrotaan, että Enniä on käytetty sekä Einen että Einin puhuttelumuotona. Eine-nimestä todetaan, että sen myöhäinen suomalainen mukailu ja se on luultavasti syntynyt Eino-nimen sisarmuotona eikä yleisnimestä eine, jonka merkitys on aamiainen, alkuaine.
Eino-nimi on puolestaan suomalainen muoto saksan Enewald-nimestä. Muinaissaksan Aginwald merkitsee miekalla vallitseva. Enevald-nimistä pyhimystä palvottiin Suomessa erityisesti Uudellamaalla, jossa nimeä edustaa 1500-luvun lähteissä Eino-nimi.
Saana nimi tuli käyttöön jo 1890-luvulla, mutta pysyi kauan harvinaisena. Almanakkaan se otettiinkin vasta 1984 ja sijoitettiin tällöin äänteellisen samantapaisuuden takia Sainin pariksi. Juhlapäivä on 17.10. Nimen vähitellen tapahtuneeseen yleistymiseen on arveltu vaikuttaneen Lapin romantiikan ja sinne suuntautuneen matkailun lisääntymisen. Saana tunturi Luoteis-Lapissa on suosittu näköalapaikka ja retkeilukeskus ja jos etunimi Saana tulee tästä, se kuuluu samaan nimiryhmään kuin esim. Inari ja Salla.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Maantieteellisen Euroopan suurimmat kaupungit ovat yllättäen Moskova ja Istanbul.
Euroopan unionin suurin kaupunki on Pariisi.
City
Urban aggl.
Population
Urban area
Country
Other cities in urban area
Moscow
17,693,000
12,456,000
5,879 Km²
Russia
Balashikha, Podolsk, Khimki
Istanbul
15,311,000
15,311,000
1,375 Km²
Turkey
London
11,120,000
9,048,000
1,738 Km²
United Kingdom
Watford, Woking
Paris
11,027,000
2,176,000
2,844 Km²
France
Boulogne-Billancourt, Saint-Denis
https://www.globalgeografia.com/en/europe/largest-cities-europe.htm
