Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä 39 § 2. momentissa sanotaan, että kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset. Tieto löytyy FINLEX -tietokannasta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257 sekä Suomen laki 2008 2. osasta Vi 229 sekä Tieliikenteen käsikirjasta 2009 sivulta 172. Myös Liikenneturvan sivulla on vastattu vastaavanlaiseen kysymykseen http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/mopoilu.php?we_objectID=2145
Eero Kiviniemen kirjassa Suomalaisten etunimet vuodelta 2006 on kerrottu Suomessa annettujen nimien määrät. Emilia-nimeä on 1900-luvulla annettu 40310 kpl, niistä 11 % on ollut ensimmäisenä nimenä.
Herhiläiset ovat ampiaisten suvun kookkain laji, joten se mikä pätee ampiaisiin pätee pääsääntöisesti myös herhiläisiin. Ampiaisilla on sileä myrkkypistin, jota voi käyttää toistuvasti; ne eivät kuole pistettyään. Puolustautumisen lisäksi ampiaiset osittaisina lihansyöjinä käyttävätkin piikkiään myös saalistukseen. Myös kimalaisten myrkkypistin on sileä ja halutessaan ne voisivat käyttää sitä useita kertoja, mutta turvautuvat siihen kuitenkin ani harvoin. Mehiläisillä sitä vastoin on kertakäyttöinen pistin, jonka voimakkaat väkäset tarttuvat niin lujasti pistettävään kohteeseen, että koko pistin myrkkyrauhasineen repeää irti mehiläisen vetäessä sitä ulos ja yksilö itse menehtyy pian pistämisen jälkeen.
Lähteet ja kirjallisuutta...
Pelin suunnittelija laatii ensin suunnitelman minkä muotoisia ja kokoisia paloista tulee. Näiden suunnitelmien pohjalta on tehty metallinen muotti, jolla palapelejä pysytytään tekemään painamalla muotti pahvin läpi. Tästä prosessista löytyy Youtube-video:
https://www.youtube.com/watch?v=o-m9LVE4W2g
Nykyään voidaan hyödyntää myös laserleikkureita. Tästä ja myös perinteisestä muottitekniikasta löytyy videoita täältä:
https://www.mentalfloss.com/article/502944/watch-how-jigsaw-puzzles-are…
Kivelän Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Kariston vuoden 2024 kirjoista ei ole vielä tietoja. Kannattaa olla yhteydessä kustantajaan: kustannusliike@karisto.fi
Vastattu 16.10.2023
Myöhästymismaksun voi maksaa kirjastokorttia tai henkilöllisyyspapereita näyttämällä kirjastojen infotiskeille, kun henkilökunta on paikalla.
Monissa kirjastoissa ei ole enää käteiskassaa, vaan maksut hoidetaan kortilla.
Sakot voi maksaa myös verkkopankkitunnuksilla Helmet-sivuilla. https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka....
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
Etsimäsi laulu on nimeltään ”Ero”. Sen on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Raul Reiman. Se löytyy Kake Randelinin cd-levyiltä ”30 suosikkia” ja ”Kake Randelin” sekä kokoelmalevyltä ”Tupla Finnhits 13 & 14”. Myös parista nuottikokoelmasta se löytyy: Randelin: ”Huoleton” ja Jori Sivonen: ”Lauluja”. Levyt ja nuotit kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja niiden saatavuuden voit tarkistaa täältä http://www.helmet.fi/ . Kirjoita hakukenttään ”ero randelin” (ilman lainausmerkkejä).
P. S. Kake Randelinilla on myös ”En unta saa” –niminen kappale (”en unta saa, tartun kitaraan… ” jne.).
Kirjasto valitsee palkkatuella työllistettävät työntekijät yhteistyössä kaupungin henkilöstöyksikön työvoimasuunnittelijan kanssa. Työvoimasuunnittelija etsii yhdessä työvoimahallinnon edustajan kanssa kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Palkkatuen piiriin päästäkseen työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon, jossa arvioidaan täyttyvätkö palkkatuen saamisen kriteerit.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamista harkitaan kirjastossa tapauskohtaisesti. Oppisopimusopiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää valmistumisen jälkeen töitä kirjastossa. Koska avautuvien työpaikkojen määrä on rajallinen, ei...
Tuon ajan Helsingin Sanomia ei pysty lukemaan verkosta. Tuoreimmat Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta luettavissa olevat HS:t ovat vuodelta 1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa pääset lukemaan mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia ja mikrofilmejä löytyy myös Kansalliskirjastosta. Myös Päivälehden arkistossa säilytetään Sanoman julkaisemien sanoma- ja aikakauslehtien arkistokappaleet, https://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
On aina mahdollista, että kirjailija käyttää fiktiivisessä teoksessa taiteellista vapautta faktojen suhteen.
Joidenkin lähteiden mukaan nykyaikaiset, nailonista valmistetut sukkahousut yleistyivät Suomessa vasta 1960-luvulla, ja ne saapuivatkin kansainvälisille markkinoille vasta 1950-luvulla. Ks.
Säädyllistä ja säädytöntä : pukeutumisen historiaa renessanssista 2000-luvulle, toim. Arja Turunen ja Anna Niiranen (2019), etenkin sivut 288 ja 354.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3910207
sekä
Silkkisääret : naisten sukkien historia, suom. Nelli Iivanainen
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3115040
Toisaalta on viitteitä siitä, että esimerkiksi 1300-luvulla venetsialaisnuorukaiset käyttivät sukkahousujen...
Suomen kielessä erilaisille kuolemista tarkoittaville ilmaisuille ei ole voimakkaasti vakiintuneita käyttötapoja, vaan termin valinta riippuu paljon puhujan tai kirjoittajan omasta kulttuurista. Termi "menehtyä" on kuitenkin yleensä yhteydessä kuolemiseen jonkin onnettomuuden tai vahingon tai muun epätavallisen tapahtuman olosuhteiden yhteydessä. Lento-onnettomuuden tai autokolarin uhreista käytetään usein tätä käsitettä, mutta se olisi outo ja ehkä jopa epäkunnioittava tapauksessa, jossa vanhus on kuollut rauhallisesti omassa vuoteessaan.
Koska tiukkaa koodia ei ole, kuolemasta puhuttaessa lienee tärkeintä ottaa huomioon ennen muuta kuolleelle läheiset ihmiset ja heidän tunteensa. Kuoleman vääjäämättömyyttä torjutaan joskus...
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
En usko että se räjähtää, mutta uunia ei ole hyvä käyttää tyhjänä, koska se voi vahingoittua/rikkoontua.
http://www.agon.no/rl/ProdDok/KOC8H4T_(FIN).pdf (täältä löytyy muitakin hyviä ohjeita)
Monetan asiakaspalvelun mukaan juhlarahan tämänhetkisen arvon tietää parhaiten Suomen numismaattinen yhdistys. http://www.snynumis.fi/. Puhelinnumero yhdistykseen on (09) 662281 tai 050-588 1105.
Vastaus riippuu sekä valosarjan että ajastimen virrankulutuksesta. Omien laitteiden tarkan kulutuksen voi halutessaan selvittää kulutusmittarilla.
Laskennallisia esimerkkejä jouluvalojen virrankulutuksesta löytyy Motivan sivuilta (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/vinkit_kestava…). Artikkelin mukaan pienitehoisten led-valosarjojen kohdalla säästöä ei juuri synny. Ajastimen käyttö kannattaa, mikäli valosarjan teho on yli 6 wattia. Artikkelissa ei huomioida ajastimen itsensä virrankulutusta.
Savon Voiman sivuilla on pohdittu säästöä myös ajastimen kulutus huomioiden. Asiantuntijan vastaus löytyy täältä: https://energiaa.savonvoima.fi/kuinka-paljon-yhden-ajastimen-kaytto-kul…. Edelleen tarkan vastauksen saaminen...
Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen...
Tähän Mildred J. Hillin säveltämään onnittelulauluun "Happy birthday" löytyy muitakin suomennoksia kuin tutuin Sauvo Puhtilan versio "Paljon onnea" (muista suomenkielisistä sanoituksista ks. esim. Piki-verkkokirjaston artikkeli onnittelulauluista osoitteessa http://urly.fi/r2U).
Muistelemasi säkeistö on Erkki Ainamon versiosta "Onneksi olkoon", sen 3. säkeistöstä. Laulu alkaa: "Onneks' olkoon nyt vaan". Kolmannesta säkeistöstä on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. Nuotissa Sonninen, Ahti: Laulan ja soitan : säestykset (Otava, 1959) 3. säkeistö alkaa kuten muistelitkin: "Kaikki tuttus' mä nään tuli tervehtimään". Nuotissa 105 kitaralaulua (Fazer, 1969) 3. säkeistö alkaa: "Kaikki tuttusi nää tuli tervehtimään".
Myös Hilkka Norkamon...
Käytössäni olevien lähteitten mukaan Maya espanjalaisena nimenä tulisi sanasta Maia, joka tarkoittaa lisääntymisen kuningatarta kreikkalaisessa mytologiassa. Toisaalta taas nimeä on Espanjassa käytetty myös lempinimenä Amaliasta, jonka ajatellaan merkitsevän ahkeraa ja työteliästä. Intialaisen mytologian mukaan nimi Maya tarkoittaa Shivan puolisoa, jumalatar Deviä.
Maya on myös ”jumalien voima”.
Lähteet: Room, Adrian: Dictionary of first names,Lontoo, 2002; Norman, Teresa: The world of baby names, New York,1996.
