Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore...
Voit etsiä kirjallisuutta etu- ja sukunimistä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista osoitteessa www.turku.fi/aino
Käytä asiasanoina esim. etunimet, nimet, tai sukunimet.
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Keijo on mahdollisesti käännös ruotsinkielisestä Alf-nimestä, toisin sanoen sanasta keijukainen.
Teosta ei valitettavasti voi varata, koska sitä ei ole HelMet-kirjastoissa olemassa enää yhtään kappaletta. Luultavasti tuo äänikirja on poistettu, koska sen vanhat c-kasetit eivät ole enää toimineet.
Teosta löytyisi kuitenkin painettuna versiona. Sen tiedot löydät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1401083~S9*fin.
Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Elias” on kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä ”Elia”, jonka merkitys on ’Jahve on Jumalani’. Nimestä on monia erilaisia muotoja eri kielissä kuten englannin ”Ellis” ja ”Eliot”, ranskan ”Élie” ja ortodiksien ”Ilja”.
Eri taudeilla on erilaiset tartuntatiet ja tartuntatavat. Kirjastoissa on paljon kirjoja tästä aiheesta. Kirjaston päätteillä tai Internetissä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ voit selailla kokoelmia valitsemalla aihehaun ja kirjoittamalla asiasanaksi tartuntaudit tai epidemiologia tai infektiot. Myös mikrobiologia voi olla hakusanana. Esimerkiksi Kodin terveyskirjaston Tartuntataudit tai Hänninen, Infektiotaudit ovat saatavilla monesta kirjastosta.
Salmela-nimi ei ilmeisesti tarkoita varsinaisesti mitään vaan on useimmiten peräisin asuinpaikan nimestä. Salmela nimi on yleistynyt sukunimenä vasta 1800-luvun lopulta lähtien. Nimeä suosivat 1900-luvun alussa ruotsinkielisten nimien suomentajat. Ainakin Strand-, Mironow-, Spännar- ja Stenholm-nimiset henkilöt ovat suomentaneet nimensä Salmelaksi. Tällä hetkellä Suomessa elää 5393 Salmela-nimistä henkilöä.
Lähde: Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkala, Sirkka Paikkala. Teoksessa Uusi suomalainen nimikirja. Helsinki, 1988
tai
Suomelaiset sukunimet. Weilin+Göög, 1993
tai
Sukunimet. Otava, 2000
Väestörekisterikeskus
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä.
Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Helmet-nettisivut löytyvät täältä: www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa "Omat tietoni". Seuraavaksi kirjoita kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Mikäli pin-koodi puuttuu, sen voi käydä pyytämässä kirjastosta. Uuden pin-koodin saa myös klikkaamalla samalta sivulta kohtaa "Unohditko tunnuslukusi". Kirjattuasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin, klikkaa "jatka". Nyt näet kaikki lainat. Valitse "Uusi kaikki lainat", mikäli haluat uusia kaikki lainat. Mikäli haluat uusia vain jonkin tietyn lainan tai joitakin lainoja, laita rasti lainan kohdalle ja valitse "Uusi merkityt lainat". Myös kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa pyytää HelMet-opastusta kirjastokäynnin yhteydessä.
Rauha on 1850-luvulla käyttöön tullut suomalaisuusaatteen synnyttämä nimi. Almanakassa se on ollut 29.12. vuodesta 1908. Sitä on käytetty Salomonin ja Fredrikin suomalaisena vastineena. Miehennimenä on joskus esiintynyt myös Rauho. H.A. Reinholm mainitsi Rauhan nimiehdokasluettelossaan 1879. Nimi oli varsin suosittu naisennimi etenkin 1900-1930-luvuilla. Nimi voi ilmaista lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Lisää etunimistä: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Helmet-kirjastoilla ei ollut varaa hankkia elokuvapalveluita. Kirjastot maksavat elokuvapalveluiden tuottajille käytön mukaan ja koska alueella asuu yli miljoona ihmistä, käyttö olisi varsin isoa ja maksut korkeita (siis kirjastolle, asiakkaalle palvelu on tietenkin maksuton).
Valitettavasti myös tämä Mika Kuokkasen säveltämä ja Inka Nousiaisen sanoittama laulu Voisinpa luvata kuuluu siihen suureen joukkoon, jonka julkaiseminen nuottina ei ole kustantajia kiinnostanut. Ainoa keino ehkä saada nuotit on yrittää tavoittaa säveltäjä esimerkiksi levyn julkaisseen levy.yhtiö Warner Music Finlandin kautta. Myös Emma Salokoskelta itseltään kannattaa ehkä asiaa tiedustella.
Heikki Poroila
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut...
Saattaisi ajatella, että Senna on läheistä sukua kreikkalaisperäisille nimille Senja ja Senni, mutta totuus on kuitenkin toinen - siitäkin huolimatta, että viron kielessä Senna tunnetaan kutsumamuotona sekä Ksenialle että Eugenialle, jotka ovat Senjan ja Sennin kantamuotoja.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) johtaa Sennan sen sijaan nimestä Crescentia (latinan kasvua ja varttumista merkitsevästä sanasta), joka on naispuolinen vastine miehennimelle Cresencs (kasvava) ja sen pidentymille Crescentianus ja Crescentius. Nämä kaikki ovat olleet suosittuja marttyyrien ja pyhimysten nimiä. Nimen perustaksi on arveltu Johannes Kastajan lausumaa Jeesuksesta: "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)
Suomen...
Valokopiointi perustuu kahteen ilmiöön, staattiseen sähköön ja valosähköiseen johtavuuteen. Hyvin yksinkertaistettuna alkuperäiskappaleeseen kohdistetaan kirkas valo, joka heijastuu sylinteriin ja aiheuttaa sylinterin pinnalle sähkövarauksen, jonka jakauma on erilainen riippuen siitä, missä kohdassa alkuperäiskappaleessa oli väriä. Seuraavaksi sylinterin pinta pölytetään mustalla jauheella, joka leviää samaan muotoon kuin sähkövaraus ja alkuperäiskappaleessa oleva kuva tai kirjoitus. Lopuksi tämä jauhe kiinnitetään puristusta ja lämpöä käyttäen kopiopaperille.
Kopiokoneen toiminta englanniksi selitettynä: https://www.explainthatstuff.com/photocopier.html
Suomeksi: TEK - Tekniikan tietokeskus 8, 1984, s. 84.
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
Markku Variksen teos Ikävä erätön ilta: suomalainen eräkirjallisuus (2003) on jo lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa. Siitä löytyy hyvin lyhyt esittely osoitteesta http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=8879
Vuonna 2002 on ilmestynyt teos Kotimaiisa eräkirjailijoita 1., mutta siinä on lähinnä esitelty kirjailijoita, jonkin verran tietoa löytyy myös tästä kirjallisuuden lajista yleensä.
Terijoen hallitus oli Stalinin talvisodan alkupäivinä asettama hallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto solmi avunantosopimuksen. Hallituksen tarkoituksena oli sekä oikeuttaa talvisota että osoittaa että varsinaista sotatilaa Suomen kanssa ei ollut, ja toimia miehitetyn Suomen uutena hallituksena. Neuvostoliiton sotamenestyksen jäätyä suunniteltua heikommaksi Terijoen hallitus osoittautui rasitteeksi. Se lakkautettiin vähin äänin maaliskuussa 1940.
Lähteitä:
Jussila, Osmo: Terijoen hallitus 1939-40. WSOY 1985.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_hallitus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta
Pukinmäen kirjaston kotisivuilla palautusluukusta kerrotaan tarkemmin seuraavaa: "Aineiston palauttaminen palautusluukun kautta on omalla vastuullasi. Palautusluukun kautta palautetuista lainoista et saa kuittia, koska lainat eivät tätä kautta kirjaudu palautuneiksi kirjastojärjestelmään. Lainat kirjataan palautuneiksi vasta seuraavana kirjaston aukiolopäivänä. Aineistosta kertyy myöhästymismaksuja palautusten kirjaamiseen saakka."
Palvelut | Helmet
Antiikkikauppiaan blogista löytyy luetteloa Arabian taideosaston taiteilijoista ja heidän signeerauksiaan. Yhtään HM-nimikirjaimista ei ole joukossa. Tosin, jos esineessä ei ole myöskään Arabian logoa, se tuskin Arabian tuotantoa onkaan.
Kupittaan saven suunnittelijoita on myös listattu. Kahdella heistä on oikeat nimikirjaimet: Maria Hiillosto ja Helena Mäkinen. Kupittaan saven leima kuitenkin ilmeisesti esineestäsi puuttuu.
Wikipedia-artikkeliin on koottu suomalaisia keramiikkataiteilijoita: heistä kenelläkään ei ole oikeita nimikirjaimia.
Alla linkit luetteloihin:
https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signe…
http://www.laatutavara.com/?page=esittely_kupittaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:...
