Mikäli tarkoitat savuketta ja sikaria, erona on ainakin rakenne: sikari valmistetaan ainoastaan tupakanlehtiä käärimällä eli myös kääreenä on lehti, kun taas savukkeessa kääreenä on paperi. Lisäksi savukkeessa on yleensä suodatin eli filtteri.
Lähteet:
Sikari: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sikari
Savuke: https://fi.wikipedia.org/wiki/Savuke
Suppilovahverot harmaantuvat vanhemmiten, kuten monet muutkin eliöt. Luontoportti
Paleltunut suppilovahvero on vetelän tuntuinen. Jos sieni sulettuaan on yhä kiinteä, sen voi syödä.
Pakastuminen ja sulaminen vuorotellen pilaa herkästi suppilovahverot loppusyksystä.
"Haaveenani on ollut löytää hyvin pakkasta ja sulamista kestävä suppilovahvero, ”jouluvahvero”. Yleensä suppilovahverot nuukahtavat, kun avomailla on pakkasta kuusi, seitsemän astetta ja sen jälkeen ilma lauhtuu." Suomen luonto.fi
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:
Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuulla
Suomen murteiden sanakirja: kuulua
Kotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
Kyseessä on Maiju Sirkiän säveltämä laulu Puolukkamailla. Laulun sanat ovat Immi Hellénin.
Laulu sisältyy teokseen Musiikkia oppimaan : laulavan ja soittavan nuorison oppikirja (1957, useita lisäpainoksia, toim. Jorma Pukkila ja Matti Rautio).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkoalueenne kokoelmiin.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koko Immi Hellénin runon voitte lukea vaikka Kansalliskirjaston digitoimasta aineistoista, esimerkiksi näistä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/976251?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926985?term=Metsikk%C3%B6&term=puoloja&term=punanaan&page=117
Vuonna 2017 virkavalaa sekä tuomarinvalaa ja tuomarinvakuutusta koskeva asetusmuutos ulotti vaikutuksensa myös ministerinvalaan:
"Valtioneuvoston asetus virkavalasta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta
1026/2017
---
3§ Valtioneuvoston jäsenen on vannottava virkavala tai annettava virkavakuutus sekä annettava tuomarinvakuutus ennen tehtävään ryhtymistään."
Seuraavana vuonna Sipilän hallitus kaavaili asiaa koskevaa uudistusta myös valtioneuvostosta annettuun lakiin. Paljon keskustelua herättänyt esitys kuitenkin peruttiin.
HE 70/2018 - Hallituksen esitykset - FINLEX ®
Ministerin vala ja vakuutus | Valtioneuvoston oikeuskansleri
1 (eduskunta.fi)
Ministerin juhlallinen vala ja...
Sykkö ja Essayah ovat molemmat opiskelleet Vaasan yliopistossa – ja suurin piirtein samaan aikaan. Essayahin pro gradu -työ laskentatoimen laitokselta on vuodelta 1995, Sykön markkinoinnin laitokselta 1996.
Vaasan yliopisto perustettiin vuonna 1966 Vaasan kauppakorkeakouluna; opetus aloitettiin 1968. 1980 nimeksi muuttui Vaasan korkeakoulu, ja vuodesta 1991 oppilaitos on toiminut nykyisellä nimellään Vaasan yliopistona.
Osakeyhtiön oman pääoman kustannukset osakkeenomistajan tuottovaatimuksen kannalta tarkasteltuna | Tritonia - Tria | Finna.fi
Arvoketjun differoinnilla kilpailuetua vaateteollisuudessa : esimerkkinä eko-vaatteiden markkinat Saksassa | Tritonia - Tria | Finna.fi
Historia | Vaasan yliopisto (uwasa.fi)
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja...
Valitettavasti kirjastoista tuolta ajalta ei löydy Hopeapeili -lehteä.
Käytetyt palvelut:
Helmet hausta löytyy Hopeapeili -lehdet vuosilta 1938-1951 ja 1979 https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852999
Kansalliskirjaston digitoidut aikakauslehdet
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=JOURNAL
Kirjastojen yhteinen Finna.fi -palvelu https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hopeapeili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FJournal%2FJournal%2F%22&limit=20
Lehteä voisi etsiä vielä antikvariaateista tai esimerkiksi Tori-markkinapaikasta.
https://www.antikvariaatti.net/
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy eriaiheisia vinkkilistoja, joista voisi löytyä hänelle kiinnostavaa luettavaa. Sivuilla on vinkkejä mm. näistä aiheista: hyvinvointi, luonto ja ympäristö, matkailu ja urheilu ja vapaa-aika. Vinkeissä on niin tieto- kuin kaunokirjojakin. Myös kirjailija suosittelee -vinkeistä voisi löytyä sopivia. Mukavaa lukukesää!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Etäkäyttöinen ePress-aikakauslehtipalvelu poistui käytöstä 1.7.2024. Voit lukea e-lehtiä ja -kirjoja Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen yhteistyössä tuottamasta E-kirjastosta.E-kirjastoa käytetään E-kirjasto-sovelluksella, jonka voi ladata mobiililaitteelle sovelluskaupasta. Lisätietoa käytöstä ja esimerkiksi sovelluksen lataamisesta voit lukea täältä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto
Ensimmäisen teoksen nimi on Heinähattu ja Vilttitossu, Tammi 1989 ja uusimman
Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela, Tammi 2005
(ks. esim. http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=424&lang=FI )
Alla viitteitä löytämistäni teatterisovituksista:
1. Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus –lastenooppera: ”Heinähattu, Vilttitossu ja vauva" -kirja on ollut innoittajana lastenoopperalle, jonka käsikirjoitus on Tiina ja Sinikka Nopolan, musiikin sävellys Markus Fageruddin
(http://www.kapsakki.fi/nayttamoesitykset_heinahattu.html)
2. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset –näytelmä (ilmeisesti samannimiseen kirjaan)
(http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.mhtml?hein)...
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa. Lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Tähän klassiseen kysymykseen tuskin löytyy vastausta mistään lähteestä eikä siitä kannata lähteä kiistelemään lähimmäistensä kanssa. Vakavasti ajatellen voidaan kysymystä lähteä purkamaan kohteen kautta eli mitä on kymmenen: rahaa, vankeuspäiviä, lomaa. Jokaisella on oma, ajasta, materiaalista, toiveista, tilanteesta koostuva mielipiteensä mikä on paljon mistäkin. Myös kysyjän ikä ja elämänkokemus saattavat vaikuttaa koetun paljouden määrään.
Suomi.fi-sivustolla kerrotaan lyhyesti hautauksen kustannuksista. Välttämättömiä hautauskuluja ovat arkku, vainajan kuljetukset ja hautapaikka. Niiden lisäksi kuluja syntyy kukkalaitteista, muistokivestä, kuolinilmoituksesta lehteen ja muistotilaisuuden järjestämisestä tai muista sellaisista, mutta jos hautajaiset järjestetään mahdollisimman edullisesti, ne jäävät pois.
Hautauskulut maksetaan kuolinpesän varoista. Mikäli vainaja on varaton, omaiset voivat hakea hautausavustusta oman kunnan sosiaalitoimistosta, ja mikäli vainajalla ei ole omaisia, kunta hoitaa varattoman vainajan hautauksen.
Kulujen hinta-arvioita löytyy E-hautauksen sivuilta.
Arkkujen hintoja, vainajan arkkuunlaiton sekä kuljetusten kustannuksia voi...
Tämä katkelma on runosta tai pikku tarinasta nimeltä Olipa kerran. Teksti löytyy ainakin Lasten omasta aapisesta (s. 110), jonka tekijät ovat Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Tekstin kirjoittajaa ei Aapisessa mainita.
Lasten oma aapinen on ilmestynyt myös Otavan kustantamana näköispainoksena v. 2001 (2.p. 2003).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole maskipakkoa, mutta maskin käyttämistä suositellaan edelleen vahvasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Se, huomautetaanko asiakkaita maskin käytöstä riippuu kirjastosta, eikä siihen ole yhtenäistä linjausta.
Lisätietoa pääkaupunkiseudulla (ja muualla Uudellamaalla) voimassaolevista rajoituksista ja suosituksista löytyy HUS:in sivuilta:
https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirusepidem…
Yksittäistä henkilöä maailman ensimmäiseksi pääministeriksi en kyennyt selvittämään, mutta sanan ministeri etymologia antaa jonkinlaista osviittaa. Sana johtuu latinan kielen minus-sanasta, eli vähäisempi, vähemmän. Minister (lat.) olikin palvelija tai apulainen. 1100-luvun Ranskassa nimitystä käytettiin kuninkaan neuvon-antajista. Myös papiston jäsenet käyttivät nimitystä. Myöhempien vuosisatojen aikana sana vakiintui nykymerkitykseensä.
Pääministeri on ministerijoukon pää eli johtohahmo.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/ministeri
-
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa olevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy monenlaista Helsingin historiaan liittyvää aineistoa. Lauttasaaren osalta löytymistä vaikeuttaa se, että Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vasta vuonna 1946. Materiaalia on myös tätä aiemmalta ajalta, mutta esim. juuri kartoissa ei Lauttasaarta näy.
Helsinki-kokoelmassa on Helsingin puhelinluetteloita, joista ainakin joissakin 1950- ja 1960-luvun luetteloissa on myös kartat katujen nimineen.
Kirjassa Lauttasaaren rakennettu ympäristö (toimittanut Tuulikki Kupiainen) on joitakin karttoja Lauttasaaren rakennuskannasta ennen alueliitosta ja kartat, joista näkyvät vuosina 1946-1981 rakennetut talot. Tämä kirja on myös Lauttasaaren kirjaston...
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-...
