Tässä on muutama hyvä vinkki nettisivuista (ja kun katsot sivuja tarkkaan, löydät niistä yhteystiedot ja sähköpostiosoitteet)
Tampereen Muumilaakson Tovesta kertova sivu löytyy osoitteesta
http://www.tampere.fi/muumi/tove.htm
Muumilaaksolla on myös oma tietokanta Muumikirjoista :
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/muumilaakso/
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hakemisto Sanojen aika:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&lang=FI&pid=34
sieltä löydät tekstinäytteitä, henkilötietoja jne.
Kustannusosakeyhtiö WSOYn sivut ovat osoitteessa :
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/kirjailijat/47E4C1F689A22E0EC2256A7D002…
Vaikka Internetissä onkin paljon verkkosivuja Tove Janssonista niin yhä edelleenkin ovat kirjat ja lehdet parhaita...
Kyseessä lienee yksi yleisesti hautajaisten yhteydessä käytetyistä muistolauseista. Kiitos, vanha ystäväni leikeistämme lapsuuden iloista, suruista nuoruuden, tuesta, turvasta vanhuuden. Sen alkuperää ei ole tiedossa.
Tällaisen vastauksen löysin aiempien vastaustemme joukosta: Munan ja kanan ongelmaa on pohdittu vuosisatojen ajan, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole pystytty keksimään. Wikipediaan on kerätty eri vastausvaihtoehtoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Muna_vai_kana Voidaan esimerkiksi ajatella, että muna oli ensin, koska evoluutioteorian mukaan ensin jonkinlainen esikana muni munan, josta sitten kuoriutui oikea kana.
Yksinkertaisella Google-haulla löysin kaksi yhtä suurta skeittipuistoa, jotka sijaitsevat Oulun Hovinpellossa ja Helsingin Kontulassa. Molemmat ovat 2000 neliömetriä isoja. Kontulan skeittipuisto on sisäskeittihalli, kun taas Oulun skeittipuisto on ymmärtääkseni ihan puistossa.
Tässä vielä linkit sivuille, joilta tiedot löysin:
http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/lehtiarkisto/10613.html
http://omakaupunki.hs.fi/mesta/66858448/Kontulan+skeittihalli
Amerikansukulaisenne muistama loru näyttäisi variaatiolta lorukirjallisuuteen Antti kantti karvakontti -muodossa taltioidusta kansanrunosta:
Antti kantti karvakontti
löysi hiiren aitan alta,
söi suolet, jätti puolet.
Käyttämieni lähdeteosten perusteella Antti kantti karvakontti -lorussa on vain nämä kolme säettä. Söi/möi-riimi, jota siinä ei ole, esiintyy toisessa Antti-lorussa:
Antti tantti lehmän löllö,
Kivennavan kirkon pöllö
meni ojasta ongelle,
sai kolme sammakkoa.
Yhden söi, toisen möi,
kolmannen vei muijalleen.
Mahdollinen jatko muisteltuun loruun on saattanut olla oma tilapäissepite tai kysymyksessä mainittua Martta kartta karvajalkaa vastaava sovitus jostakin muusta kansanperinteemme nimilorusta.
Kirjallisuutta:
Västäräkki...
Keittämistä tai muuta kuumentamista suositteleva Jaakko Halmetoja on ravitsemusasiantuntija ja tehnyt väitöskirjansa pakurikäävästä (Helsingin yliopisto, 2012). Uskoisin hänen siis tutkineen aihettaan perusteellisesti ja luotettavasti. Hänen mukaansa "kuumentamattoman jauheen syömisestä näyttäisi olevan hyötyjä lähinnä suolistolle, kun taas keittäminen vedessä tuo laajemman skaalan yhdisteitä bioaktiiviseen muotoon":
http://www.jaakkohalmetoja.com/fi/pakurikaapa/
Vuoden 2019 alusta tullut lainmuutos aiheutti sen, että ajokorttia ei tosiaan ole enää voinut käyttää samalla tavalla henkilöllisyystodistusena kuin aikaisemmin. Esimerkiksi pankkitunnuksia, passia tai henkilökorttia haettaessa ajokortti ei enää kelpaa henkilöllisyystodistukseksi, vaan siihen tarvitaan vahva ja luotettava ensitunnistautuminen.
Ajokortin ensisijainen tarkoitus on osoittaa, että kortin haltijalla on ajo-oikeus. Sitä ei ole suoranaisesti tarkoitettu alunperinkään henkilöllisyyden todistamiseen. Ajokortti ei myöskään kerro esimerkiksi henkilön kansalaisuutta, joka on oleellinen tieto esimerkiksi matkustettaessa. Lisäksi ajokortin voimassaoloaika on usein hyvin pitkä, jolloin kuvasta voi olla hyvin vaikea varmentaa...
Wikipedia hakusanalla "lehmä": "Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon ja onttosarvisten heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon."
...ja hakusanalla "alkuhärkä" :
"Alkuhärkä (Bos primigenius) on sukupuuttoon kuollut villi nautaeläin, josta nykyisen nautakarjan oletetaan periytyvän. Ennen alkuhärkä erotettiin omaksi lajikseen, mutta nykytietämyksen valossa se kuuluu samaan lajiin kaikkien nykynautojen kanssa. Alkuhärkä oli levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa sekä osaan Afrikkaa. Eräiden lähteiden mukaan afrikkalais-...
Meikämanne on kaiketi muunnos 'meikäläisestä'. Vastaavia varhaisempia väännöksiä ovat esimerkiksi meikämauno, meikka, meikki, meikku, meikkis ja meikkapoika; samanaikaisia meikkämanne, meikä, meikämanni, meikäpoika ja meitsi (Heikki Paunonen & Jeongdo Kim, Nyt mä bonjaan : stuomi-stadi-sanakirja).
Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä korppuasemia. Ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön eikä niitä saa lainaksi kotiin.
Lerppuasemia ei Sellon kirjastossa ole, eikä ole muissakaan Espoon kirjastoissa, ei koneissa kiinteästi eikä ulkoisia, ei lainattavia eikä ei-lainattaviakaan.
Tällaisista epäilyistä ei löytynyt tietoa. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Della Ankka, Akun kaksosdisko, ja isä on tuntematon. Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa:
https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Kenties apua löytyisi äskettäin ilmestyneestä kirjasta: Laulu nimipäivälle / Vexi Salmi, 1997. Siinä on Salmen riimittelemät sanat tuttuihin melodioihin. Myös internetistä voisi löytyä hyödyllisiä listoja. J.J. Marjasen kokoama lista lauluista, joissa mainitaan naisen etunimi on osoitteessa http://www.pcuf.fi/~jjm/laulut.html
Topeliuksen osoitteiden jäljittämistä hankaloittaa hieman se, että sekä hänen omissa Elämäkerrallisissa muistiinpanoissaan että Topeliuksen elämäkerturien teoksissa useasta Topeliuksen Helsingin-kodista mainitaan vain kadun tai talon nimi. Kahden kadun kulmauksessa sijainneisiin rakennuksiin saatetaan eri lähteissä viitata eri kadun nimellä, eivätkä kadun numerotkaan aina pidä yhtä eri lähteiden välillä. Myös asumisen ajankohdissa on jonkin verran heittoa lähteiden kesken.
Topelius vaikutti olevan muuttavaista sorttia, joten oheinen lista hänen Helsingin-osoitteistaan ei välttämättä ole lähestulkoonkaan täydellinen. Ajoitukset ovat viitteellisiä, lähteiden keskinäisestä erimielisyydestä johtuen.
1832-33 Maneesikatu 5 (...
Kirjastosta löytyvät idiomi- ja fraasisankirjat sekä sanontojen selityksiä ja alkuperää käsittelevät teokset sisältävät hyvin niukasti tietoa sanonnasta ""kantapään kautta".
Tämän verran selvisi sanonnan merkityksestä: Yrityksen ja erehdyksen kautta, kokemuksesta, vaivaa nähden, yrittämällä ja erehtymällä.
Sanonnan etymologiasta, eli alkuperästä, en valitettavasti löytänyt tietoa. Halutessanne voitte tiedustella asiasta Kotimaisten kielten keskukselta https://www.kotus.fi/
Voit lähettää kysymyksesi Keskukselle täältä: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…;
Lähteet:
Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja, Erkki Kari, 1993.
Suurella sydämellä ihan sikana :...
Valovuosi on yleiskielellä ilmaistuna matka, jonka valo kulkee vuodessa eli 365 päivässä. Valovuodella ei siis viitata aikaan (vuosi) vaan matkaan. Valovuoden pituudeksi on laskettu noin 9,5 biljoonaa kilometriä.
Valovuosi ei ole tähtitieteellinen termi. Alan asiantuntijat käyttävät etäisyyksien mittaamisesta puhuttaessa termeja Parsek ja astronominen yksikkö.
Lähteet:
Ursa: https://www.ursa.fi/extra/kosmos/v/valovuosi.html
Turun yliopiston tähtitieteen dosentin sivut: http://www.astro.utu.fi/zubi/unit/ly.htm
Kysymys on askarruttanut ennenkin, ja siihen on vastattu seuraavasti:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-serkkuja-olemme-ensimmaisen-serkkuni?language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_content_entity=fi
