Kanaali-sanaa käytetään eräistä (kapeista) merensalmista (Mosambikin kanaali, erisnimi Englannin kanaali), mutta vanhahtavasti sillä on myös merkitys kanava (Rauman kanaali).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanaali
Kanava on liikennettä tai veden johtamista varten tehty vesiväylä tai -uoma.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kanava?searchMode=all
Venetsia on rakennettu 118 pienelle saarelle, joiden välissä on yli 150 kapeaa kanavaa. Kanavien yli johtaa 400 kivistä siltaa. Rakennukset ovat Dolomiittien vuoriston metsistä tuotujen, mutaan juntattujen paalujen päällä, jotka ovat maan sisällä kovettuneet. Venetsiassa on siis kanavia, mutta vanhahtavasti voidaan puhua kanaaleista.
Lähde: Anja Kinnunen: Riminin rannikko:...
Valitettavavasti suomennosta ei ole olemassa. Englannin ja saksan kieliset käännökset löytyvät Åbo Akademiin kirjastosta ja ne voidaan kyllä kaukolainata meidän kirjaston kautta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www....
Dmitri Merezkovski (Pietari 1865-Pariisi 1941) oli venäläinen kirjailija ja filosofi, symbolisti. Hän matkusteli kulttuuriopintojensa vuoksi Euroopassa, erityisesti Italiassa. Muutti 1905 Pariisiin, mutta palasi 1912 Venäjälle, josta muutti vallankumouksen vastustajana takaisin Pariisiin 1919. M. tuli tunnetuksi romaanikirjailijana. Historiallisissa romaaneissaan hän yhdistää laajan oppineisuutensa mystiseen maailmankatsomukseen. Häntä kiinnosti Kristuksen ja antikristuksen taistelu venäläisen ihmisen sielusta. Samoja ongelmia käsittelevät hänen kriittiset ja filosofiset kirjoitelmansa.
Hänen pääteoksiaan on romaanitrilogia Kristus ja Antikristus, jonka osia ovat Jumalten kuolena (1894) Ylösnousseet jumalat (1901) ja Antikristus (1902)....
Martti Grönfors huomauttaa kirjassaan Suomen mustalaiskansa, että romanit "eivät yleensä käytä keskustelussaan sukunimiä vaan pelkkiä etunimiä tai lempinimiä, jotka usein ovat värikkäitä ja kuvailevia. -- Sellaiset ilmaisut kuin 'Saaran Kustin Helena' ovat hyvin yleisiä. Tässä puheena oleva henkilö tunnetaan isoäitinsä pojan tyttärenä."
Jos Grönforsin esimerkissä sukukuuluvuus on ratkaiseva tekijä, "Helsingin Rainerin" tapauksessa se on kotipaikka. Kulloinenkin tilanne kaiketi määrittää puhujan tarkoituksenmukaisimman viiteryhmän. Voisi ajatella, että toisilleen outojen, mahdollisesti eripaikkakuntalaisten romanien esittäytyessä on mielekkäämpää tunnistautua tunnetun kotipaikan kuin vieraan suvun edustajana.
Kyse voisi olla Henk van Kerkwijkin teoksesta Pakkolasku avaruudesta. Kirja on ilmestynyt suomeksi Tammen kustantamana vuonna 1971 ja kuuluu Tam Tam -kirjasarjaan. ISBN 951-30-0954-8. Kirjaa ei ole enää Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa juonen kulkua. Kirjaa voi tilata kaukolainaksi lähimmän kirjastosi kautta.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa lautapelit voi palauttaa mihin tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteeseen. Ne kulkevat sitten tarvittaessa laatikoissa johonkin muuhun kirjastoon, mikäli niissä on varaus tai niitä tarvitaan jossakin muualla. Tämä koskee vain Helmet-kirjastoja, joten muuhun kirjastoon et voi palauttaa toisen kirjastoalueen aineistoa.
Jos kirjastossa on aineiston sisäänsä ottava palautusautomaatti, kannattaa lautapelit palauttaa henkilökunnalle, koska jos pelilaatikko aukeaa automaatin sisällä, osat voivat levitä sinne. Isot pelit eivät välttämättä mahdu sellaisen palautusautomaatin sisäänkään. Pienellä automaatilla, jolla palautetut kirjat laitetaan kärryyn tai hyllyyn, ei ole tätä ongelmaa, ja pelit voi laittaa...
Helsingin ja Turun pääkirjastojen tiedot löytyvät kyseisten kaupunginkirjastojen sivuilta. Helsingin tilastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/ce176615-bdc9-4516-ab6b-2211390c2d66.aspx ja Turun osoitteesta http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=6838. Vuonna 2009 Helsingissä Pasilan pääkirjaston kokoelmissa oli kirjoja 341 644 (mukaan lukien HelMet-kirjavarasto, 184 212 kirjaa) ja Turun pääkirjastossa 458 424 (mukaan lukien varasto, 101 951 kirjaa). Helsingin aika matalilta tuntuviin lukuihin vaikuttanee se, että Helsingissä on useita isoja kirjastoja, kuten Itäkeskuksen kirjasto 101 248 kirjan kokoelmalla ja entinen pääkirjasto Rikhardinkadun kirjasto 96 856 kirjallaan. HelMet-kirjavarasto on Helsingin, Espoon,...
Radion ohjelmatiedot tuolta ajalta löytyvät Katso-lehdistä. Tuohon aikaan kuunneltavissa oli kolme Yleisradion kanavaa: Yleisohjelma, Rinnakkaisohjelma ja Ruotsinkielinen ohjelma. Kuunnelmia on esitetty Yleisohjelmassa keskiviikkoiltaisin. Joukossa on myös useita jännityskuunnelmasarjoja. Esimerkiksi vuonna 1975 on esitetty Olavi Linnuksen kirjoittamaa ”Vahtonen maksaa velan” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 26.2.), Orville Leroyn ”Tauti, joka ei tartu” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 23.4.) ja Roderick Wilkinsonin kirjoittamaa ”Tapaus Collinson” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 10.9.). Ohjelmatiedoissa ei mainita mitään kuunnelmien musiikista. Selailemalla Katso-lehtiä ehkä tunnistatte etsimänne kuunnelman nimen.
1970-luvun Katso-lehtiä voi tilata oman...
Taisto Tammen esittämän kappaleen "Pelko" (Bojus) nuotti löytyy nuottivihosta "Viihdettä venäläisittäin" (Fazer, 1978). Nuotissa on kappaleen suomenkieliset sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Kappaleen on säveltänyt Jan Frenkel (nuotissa nimi on virheellisesti Frenkell). Suomenkieliset sanat on tehnyt Pauli Salonen (tosin Viola-tietokannan eli Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian yhden viitteen mukaan suomenkieliset sanat olisi tehnyt Reino Helismaa, mutta tämä tieto näyttää olevan virheellinen). Kappale alkaa: "Nyt pelko mielessä mun viivähtää".
Markuksen esittämän kappaleen "Niin kauan kun on aikaa" on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Juha Vainio. Nuotin on julkaissut Musiikki Fazer (1970...
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmä toimii tällä hetkellä siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu ennen kuin tämä varaus on käsitelty ja lähetetty matkaan varaajan kirjastoon. Varaukset käsitellään kirjastossa niin nopeasti kuin mahdollista ja uusimisen estyminen on yleensä hyvin lyhytaikainen haitta. Sinun kannattaa kokeilla uusimista jonkin ajan kuluttua uudelleen.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Riippuu tietysti olosuhteista, missä ruumis sijaitsee. Kuivassa tai kylmässä ympäristössä ruumis voi muumioitua, mutta kosteassa ja hapekkaassa maatua nopeammin. Lisätietoa linkeistä:
https://www.ts.fi/teemat/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+ann…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/luusi-haviavat-viimeisena-kuinka-ka…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muumio
Ensimmäinen Vääpeli Körmy elokuva eli Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on filmattu vuonna 1990.
Tiedot elokuvan filmauspaikoista löytyvät Suomen kansallisfilmografian osasta 10, sivulta 519.
Tiedot löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tallentamana myös Finnasta.
https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_133701
Ulkokuvauksia on tehty mm. Saaren kartanon mailla Mäntsälässä ja Nuuksiossa.
Filmografiassa ja Finnassa on tarkat tiedot myös sisäkuvauspaikoista osoitteineen.
Runsaudensarvi oli antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä yltäkylläisyyden symboli. Kuvissa se esitetään kukkia ja hedelmiä pursuavana sarvena tai sarven muotoisen astiana. Latinaksi runsaudensarvi on cornu copiae, joka tulee sanoista cornu (sarvi) ja copia (runsaus).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/runsaudensarvi?searchMode=all
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runsaudensarvi
Kyseessä voisi olla alkuperäinen tai ainakin vanha versio Rosvo ja Poliisi -pelistä. Pelialusta näyttää vähän toisenlaiselta tässä versiossa, mutta idea vaikuttaa samalta. Peli on legendaarinen roolipeli, jossa on tarkoitus tienata mahdollisimman paljon rahaa. Jos olet rosvo, ryöstät pankki- ja postikonttoreita. Jos olet poliisi, otat kiinni rosvoja ja tienaat palkkiorahoja. Eniten rikollisuudella tienaava voittaa tässä klassisessa perhepelissä, jota on myyty yli 60 vuotta.
https://www.algaspel.se/produkter/barnspel/tjuv-och-polis
Liitteesä näkyy kuva nykyisestä pelilaudasta.
Etsimäsi runo näyttäisi olevan Aaro Hellaakosken runo Kuolema istuu olkapäällä kokoelmasta Huomenna seestyvää (1953). Runo on luettavissa myös esimerkiksi antologioista Suomen runotar. 1 (Kirjayhtymä 1990), Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (Tammi, 1987 ja 1988) sekä Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (Otava 1997). Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista ja voit tarkistaa niiden saatavuuden Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Häpeän tunnetta ja siitä selvitymistä sekä itsetunnon kehittämistä käsittelee Ben Malisen Elämää kahlitseva häpeä (2010). Kai Vakkurin Syyllisyys, häpeä, syyllistäminen (2011) tutkii näitä tunteita sekä minäkuvaa ja sen kehittämistä sekä elämänhallintaa. Muitakin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta on eri näkökulmista esim. hengellinen häpeä (Kettunen, Kätketty ja vaiettu) tai psykoanalyyttinen kirjallisuus aiheesta. Vähän toisen tyyppinen, mutta ehkä hyödyllinen teos voisi olla Kaisa ja Simo Kuurnen Sisäisen orvon viisaus : kuinka löydän kotiin, joka keskittyy oman itsen tuntemukseen ja arvostamiseen.
Suomen mielenterveysseuran sivuilla on paljon materiaalia, tietoa ja neuvoja, miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua....
Vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on seuraava vaiva:
81. Lantion ja alaraajan viat, joista on seurauksena toiminnanhäiriö.
81a. Huomattava epämuotoisuus ja viat.
81a 1. Syntymäviat (Vitia congenita), kuten raajan tai sen osan puuttuminen, surkastuminen, lyhentyminen, epämuotoisuus, varpaiden yhteenkasvettuminen ja monivarpaisuus (Defectus, deformitas congenita, syndactylia, polydactylia).
81a 2. Alaraajan hankittu vika, lyhentyminen, surkastuminen tai epämuodotoisuus (Deformitas, atrophia acquisita, traumatica, fractura).
81a 3. Valenivel (Pseudarthosis).
Sotapalvelukelpoisuusluokka E viittaa leikkauksella tai ortopedisella hoidolla korjattavissa olevaan vikaan.
Iso Raamatun Tietosanakirja kertoo, että "sammakot olivat yksi niistä vitsauksista, joilla Jumala rankaisi Egyptiä". Vitsauksista kerrotaan Vanhassa Testamentissa, 2 Moos 8:2-14. Toisena vitsauksena Jumala nosti sammakoita Niilistä, joita vilisi kaikkialla. Yritin etsiä myös Kustannusosakeyhtiö Koivuniemen Raamattuhaulla muita Raamatun kohtia, joissa puhutaan sammakoista, mutta kaikissa viitattiin ymmärtääkseni tähän tapaukseen http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=sammak . Olisiko niin, että tämä toinen vitsaus on sekoittunut seitsemänteen vitsaukseen, joka oli Egyptiä piiskaava raesade 2. Moos. 9:22-35?
