Ohessa joitakin ehdotuksia suomeksi ja englanniksi:
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Pienen lapsen sosiaalisuus
Keltikangas-Järvinen, Liisa: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Pulkkinen, Lea: Mukavaa yhdessä: sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys
Koskiniemi, Marjaleena: Lapsen neurologinen kehitys ja tutkiminen
Laurinsalo, Veli: Lapsen sensomotorinen kehitys ja oppimisvalmiudet
Brazelton, T. Berry: Käännekohtia: lapsen kehitys vauvasta kouluikään
Alfven - Hofsten: Uhmakirja
Keenan, Thomas: An introduction to child development
Aamodt, Sandra: Welcome to your child's brain
Goswami, Usha: Cognitive development : the learning brain
Jari Sinkkosen kirjat
Lisää kirjoja voi etsiä helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi, kun laittaa...
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Levä-sanalla ei ole vastineita suomen sukukielissä. Kaisa Häkkinen kirjoittaa Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2004) näin: ”Sanaa on aiemmin epäilty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, joka kuuluisi yhteen muinaisnorjan limaista vesikasvia merkitsevän slý-sanan kanssa, mutta todennäköisemmin sana on samaa juurta kuin levällään tai leveänä olemiseen viittaava levä-vartalo.”
Levä-vartalo ei esiinny itämerensuomessa itsenäisenä sanana vaan esim. sanoissa levällään ja levälleen. Sanavartalo on arvioitu vanhaksi germaaniseksi lainaksi, ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *lewā, jota edustaa mm. islannin ljá ja norjan ljó. Ne merkitsevät niitettyä, mutta vielä levällään olevaa heinää. Häkkisen mukaan lainaselitys on mahdollinen, mutta...
AYALON, Ofra. Selviydyn! : yhteisön tuki ja selviytyminen. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, 1995.
FREUD, Sigmund. Viisivuotiaan pojan fobian analyysi. Helsinki : Yliopistopaino, 1997.
HIITOLA, Briitta. Parantava leikki. Helsinki : Tammi, 2000.
JOKINEN, Sirpa. "Sattuuks se?" : lasten kliiniset tutkimukset. Helsinki : Kirjayhtymä, 1999.
LASTEN turvattomuus Suomessa ja Virossa : 5-12 -vuotiaiden lasten huolten ja pelkojen vertaileva tutkimus / Anja Riitta Lahikainen et. al. Kuopio : Kuopion yliopisto, 1995.
LEHTONEN, Unna: Ruuturitari ja digidonna : lapsi matkalla mediaan, 2006
LITJA, Tiia. Mä en haluu! : leikki-ikäisen arjen pulmia. Helsinki : Edita, 2000.
MINUUS ja identiteetti : sosiaalipsykologinen ja sosiologinen näkökulma,...
1.1.1946 määrättiin kaikki mallien 1922 ja 1939 500, 1000 ja 5000 markan setelit leikattavaksi keskeltä poikki. Oikea puolikas jäi pakkolainaksi valtiolle nimellisellä 2% korolla vuoteen 1949 asti ja vasen puolikas jäi arvoltaan puolittuneena maksuvälineenä haltijalleen. Setelien vasemmat puolikkaat olivat laillisia maksuvälineitä 16.2.1946 asti ja ne oli vaihdettava 28.2.1946 mennessä uusiin 1.1.1946 liikkeellelaskettuihin mallin 1945 seteleihin. Oikeat puoliskot oli luovutettava rahalaitoksiin 16.2. mennessä. Tästä saatu kuitti oli osoituksena luovuttajan pakkolainasaatavasta valtiolta.
Puolikkaalla tyypin 1922 500-markkaisesta on tunnearvon lisäksi keräilyarvoa, johon vaikuttavat sekä setelin tyyppi että kunto. Sarjanumeron perusteella...
Voit lähettää haluamasi tulosteet kirjaston tulostusjonoon etukäteen kotoa käsin tai kirjastossa omalta mobiililaitteeltasi. Tätä varten sinun pitää luoda tunnus kirjaston tulostuspalveluun. Tulosteiden on oltava joko PDF- tai kuvatiedostoja (png, jpeg, bmp, tiff). Sinulla on lähettämisen jälkeen 24 tuntia aikaa noutaa tuloste mistä tahansa palvelussa mukana olevasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Tarkemmat ohjeet löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/J…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvät kysymykset kuuluvat terveydenhuollon alan ammattilaisille. Sairauksien määrittäminen, niihin liittyvät hoitosuunnitelmat ja toipumisen arvioiminen eivät kuulut Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun piiriin.
Kielitoimiston sanakirjan https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sairaus mukaan sairaus on elimistön tai psyykkisen toiminnan häiriö, joka tuottaa fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista haittaa.
Yleisesti voidaan sanoa, että henkilön toipumisaikaan vaikuttavat useat tekijät sairauden lisäksi, niitä ovat ainakin henkilön terveydentila ja henkilöllä olevat muut mahdolliset sairaudet, hoidon aloitusaika ja käytetyt hoitomuodot. Henkilön heikentynyt terveydentila voi altistaa...
Janne on ruotsalaisperäinen kutsumamuoto Johannes-nimestä. Suomessa nimi on tunnettu jo keskiajalla. Johannes-nimen (hepr. Jahve)merkitys on 'Jahve on armollinen'.
Lähteet: Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4.uud.p. 2005
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Helsingin kaupunginkirjastot siirtyvät toukokuussa 2019 tekoälypohjaiseen kellutus- ja logistiikkajärjestelmään:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Tämän myötä myös varausten noutoon tuli muutoksia. Nykyisin asiakas saa ilmoituksen varauksen saavuttua kirjastoon. Tästä varausilmoituksessa selviää hyllypaikka, jossa varattu aineisto sijaitsee.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Varausten_noutoon_ja_tekstiviestipalvelu(186938)
Pahoitteluni, että sinulla on ollut varausten noudossa hankaluuksia. Kunkin hyllypaikan aineistoa ei erikseen järjestetä, sillä asiakkaalle tämä ei toisi lisähyötyä. Kokeiluvaiheessa kirjat...
Kappaleen "Mustikanpoiminta" on levyttänyt kahdesti yhtye Antero Raimo & Ovet. Kappaleen sävelsi yhtyeen rumpali Jari Rönkkö ja sanoitti laulaja Raimo Laine. Alkuperäisellä vuoden 1993 levytyksellä soittivat heidän lisäkseen Tuomo Korpela, Tero Siivonen, Hannele Voutilainen sekä Matti ja Mikko Jordman. Vuonna 2013 julkaistulla 20-vuotisjuhlaversiolla soittivat Rönkkö, Laine, Jordmanit, Petri Sinivuori ja Tero Ylevä.
Kappaleen levytti myös Suuri Suomalainen Cumbia-orkesteri vuonna 2016.
Lähteet:
"Yhtye nimeltä Antero Raimo & Ovet"
Vuoden 1993 single (Discogs).
Albumi Elämä on vaarallista
Albumi The Great Cumbia-Orchestra of Finland (Discogs)
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E...
Kuvan esine näyttää Nuutajärven Päivikki-kulholta tai -vadilta. Sen on suunnitellut Markku Salo 1987. Päivikkiä on ollut jonkin verran myynnissä antiikkikaupoissa, pyyntihinnat ovat olleet 30 - 40 €.
Ryvässipulia myydään hyvinvarustetuissa puutarhaliikkeissä. Kannattaa tiedustella Suomen hyötykasviyhdistyksestä tarkempia kasvatusohjeita. Ryvässipuli muistuttaa salottisipulia , kotimainen muunnos( pyöreä muodoltaan) . Salottisipulia on ollut myynnissä mm. Stockmann Helsingin keskustan puutarhaosastolla.
Timo on varhaisperunalajike. Sitä myydään esimerkiksi toreilla ( mm. Hakaniemen-tori Helsinki) ja puutarhamyymälöissä. Sitä voi ostaa kapoittain torilta. Puutarhamyymälöissä valmiiksi pakatuissa verkkopusseissa.
Esimerkiksi Pirkanmaan ja Pirkkalan nimessä esiintyvä pirkka eli pykäläpuu oli kahdesta samanmuotoisesta puoliskosta kokoonpantu puuesine, jonka molempiin puoliskoihin tehtiin samanlaiset lukumerkit. Toinen jäi velalliselle, toinen saamamiehelle, ja kumpikin piirsi pirkkaansa puumerkkinsä. Puumerkkien osoittaessa omistajaa olivat pirkat alkuaan jonkinlaisia muistiinpanovälineitä, jotka sittemmin kehkeytyivät kuiteiksi ja velkakirjoiksi.Lähteet: K. V. Kaukovalta, Pirkkalan heimo- ja keskiaika. – Teoksessa Kaukovalta – Jaakkola – Sorila, Pirkkalan historia Yrjö Raevuori, "Pirkanmaa". – Aamulehti 10.3.1933, s. 5 U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria
Tarkkaa määritystä tietyn kolikon hinnasta on muun kuin asiantuntijan vaikea antaa. Arvoon vaikuttavat mm. rahan kunto ja materiaali. Viitteellisiä hintatietoja Ruotsin kunigas Oskar II (1872-1907) ajan kolikoista löytyy (kruunuina) esim. Internet –osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/index.htm
Numismaatikoiden keskustelupalstalta voi asiaa myös kysellä. http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Kirjallisuutta : Tonkin, Archie : Myntboken. 2008, nr 38 : aktuella värderingspriser Sveriges sedlar & mynt 1521-2008. Tonkin, [2007]. http://www.helmet.fi/record=b1858742~S9*fin
Kirjastossa voi olla vain sellaisia elokuvia, joita niiden oikeudenomistajat (tuottaja, maahantuoja) kirjastoille tarjoavat. Lähellekään kaikkia elokuvia kirjastoille ei tarjota. Kirjastot joutuvat lisäksi maksamaan jokaisesta ostamastaan elokuvasta aika kovan hinnan. Jos kopio tuhoutuu tai katoaa, kirjasto ei saa uutta kappaletta halvemmalla.
Me kolme ja jengi -elokuvasta on kirjastossa DVD:nä muutama kopio. Ongelmana löytämisessä on, että siitä on käytössä vain sen englanninkielinen nimi, the Outsiders. Voit tehdä varauksen Helmet-palvelumme kautta. http://www.helmet.fi/
Otan yhteyttä kirjastomme luettelointiosastoon, jotta elokuvan tietoihin lisättäisiin myös sen suomalainen nimi.
Sonja-nimen lähtökohtana on kreikan "Sofia", ja lähinnä sen venäläinen hellyttelymuoto. Sofian merkitys on "viisaus". Saksassa ja Englannissa nimen muoto on Sonia. Suomessa Sonjaa käytetään ennen kaikkea Pohjanmaalla, mutta myös Itä-Suomen ortodoksien keskuudessa. Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964.
Lähteet: Uusi suomalainen nimikirja,
Lempiäinen, Pentti. Suuri etunimikirja
Vuodesuojia saa kertakäyttöisinä ja pestävinä. Niitä myyvät apteekit ja monet verkkokaupat. Verkkokaupoissa tuotteen nimenä on usein joko vuodesuoja, vuoteensuoja tai joskus patjasuoja. Suojia saattaa olla myynnissä myös joissain tavarataloissa, mutta varmimmin niitä saa apteekeista ja verkkokaupoista. Pestävissä vuodesuojissa imukyky riittää kahteen, kolmeen litraankin.
