Tiettyä ihmismaksimia on vaikea antaa. 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Fingon sivuilla toimittaja Elina Venesmäki kirjoittaa väestön kasvusta ja maapallon kestokyvystä. Hänen kokoamansa tiedon mukaan kulutus on väestönkasvua suurempi ongelma. Myös ihmisten kasvava elinikä vaikuttaa asiaan, samoin kuin se, kuinka kulutettavat asia tuotetaan. Elintason kohotessa myös kuluttamisen tapa muuttuu.
https://www.fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/vaesto-kasvaa-miten-kestaa-maailm
Tieoa ylikulutuksesta myös esim. WWF:n sivuilta:
https://wwf.fi/uhat/ylikulutus/
Talouselämä-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Kyseessä on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) lippu. Kuvia lipusta löytyy Arjenhistoria.fi-sivustolta:
http://arjenhistoria.fi/actions/search.php?s_start=0&s_class=2&s_adv[0]=Ty%C3%B6v%C3%A4en_ja_Pienviljelij%C3%A4in_Sosialidemokraattinen_Liitto&s_advfrom[0]=1
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
Voisiko kyseessä olla Tammen 1980-luvulla julkaisema Susy-kirjat -sarja? Daniel Jacob Eilif Mortensen kirjoitti teokset nimellä Gretha Stevns. Tanskassa asunut kirjailija oli kotoisin Färsaarilta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au454a4737-922b-4ce9-83de-8…
Lumiomena-kirjablogissa kerrotaan tarkemmin sarjan Susy ja Solveig -kirjasta. Ainakin Susylla on islanninhevonen nimeltä Pelle.
https://luminenomena.blogspot.com/2010/10/gretha-stevns-susy-ja-solveig…
Uusi suomalainen nimikirja (Otava 1988) kertoo seuraavaa: "Pohjoismainen miehennimi Knut on levinnyt maassamme laajalti keskiajan katolisen kirkon pyhimyksennimenä. [...] Osa nimistä on siirtynyt sukunimiksi isännimen, osa talonnimen välityksellä." Toisin sanoen Knuutila/Knuuttila-nimisillä ei välttämättä ole mitään sukulaisuussuhdetta Tanskaan, vaan nimi on omaksuttu ensin etunimeksi ja myöhemmin sukunimeksi.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Kyllä lukuhaasteeseen käyvät myös pokkarit. Lukuhaasteeseen voi lukea kauno- tai tietokirjoja ja yhtä hyvin lasten tai nuorten kuin aikuistenkinkirjoja. Paperisen kirjan sijaan voit lukea e-kirjan tai kuunnella äänikirjan. Kannattaa muistaa myös runot ja sarjakuvat.
Täältä lisätietoa:
https://kirjasto.seinajoki.fi/feed-items/osallistu-kirjaston-lukuhaaste…
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Kirjasesta "Mennään siniharmailla" (Turun Linja-autoilijain Osuuskunta, 1983) löytyi kuva ja seloste käytössä olleista lipputyypeistä. Ainakin tuolloin 1980-luvun alussa Turussa on ollut mahdollisuus hankkia 50 matkan koululaislippu TLO:n lippumyymälästä. Kuvan perusteella koululaislippu ei ole ollut leimattavaa tyyppiä vaan vihkomallinen.
Finna.fi-palvelusta voit löytää kuvia vanhoista matkalipuista esimerkiksi hakusanoilla "koululaislippu" tai "sarjalippu".
Tämä kysymys lähetettiin kirjastojen keskustelulistalle – vastauksia tuli Suolahdesta ja Oulusta. Molemmissa ehdotettiin samaa kirjaa: Kaaarina Karin teosta Haltin valloitus (Kisakallio-säätio 1978). Kirjassa nuoret naiset ovat mm. käsivarren Lapissa vaelluksella ja kuljettavat varusteitaan kottikärryissä yli jokien, tunturien. Kirjan jutut olivat noin 50 vuoden ajalta/takaa, todennäköisesti eri yhteyksissä aikoinansa julkaistuja. Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa Pasilassa.
Terveyskirjaston mukaan vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus sinänsä, vaikka se voikin aiheuttaa haittaa, kuten röyhtäilyä, lievää vatsakipua, raajojen puutumista. Vaikka vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus itsessään se voi olla oire sellaisesta, joten vähähappoisuuden syy tulee selvittää.
Runo on julkaistu Laudi Viidan runoja ja proosaa sisältävässä kokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961). Kokoelma löytyy myös Kootut runot -teoksesta.
Kukaan ei voi tietää, mitkä lapset on siitetty uskonnollisen näkemyksen kannustamana, mitkä muista syistä. On myös mahdotonta sanoa, ketkä maailman miljoonista uusista ihmisistä olisivat juuri sen väestöräjähdyksen aiheuttajia. On kuitenkin loogisesti ilmeistä, että niissä maissa, joissa valtauskonto vastustaa ehkäisyä (kuten latinalaisessa Amerikassa roomalais-katolinen kirkko), uusia lapsia syntyisi todennäköisesti vähemmän, jos tällaista uskonnollista ohjetta ei olisi. Maailman nopeimmin kasvavat väestöt (Afrikka, Kiina, Intia jne) eivät kuitenkaan ole roomalais-katolisen uskonnon valta-alueita, joten näitten alueitten väestönkasvuun täytyy olla muita syitä.
Lasten kuolemat nälkään ja tauteihin eivät sinänsä liity uskontojen...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Wikipedia-artikkelin lähteissä on mainittu muutama teos, jotka käsittelevät sarjan historiaa ja merkitystä. Sarjaa käsitellään kohtuullisen laajasti myös ainakin seuraavissa teoksissa:Bart, Peter. Boffo! : how I learned to love the blockbuster and fear the bomb. Hyperion, 2006.Hodenberg, Christina von. Television's moment : sitcom audiences and the sixties cultural revolution. Berghahn Books, 2015.Staiger, Janet. Blockbuster TV : must-see sitcoms in the network era. New York University Press, 2000.Lisäksi pikaisella haulla löytyy ainakin seuraavia aihetta käsitteleviä tieteellisiä tekstejä:Meyer, Timothy P. "Impact of "all in the family" on children". Journal of Broadcasting, 20:1 (1976).Rich, John D. & Weisberg, Robert W. "Creating...
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
