Herra I. Murimuri esiintyy Raija Orasen kirjassa Möttönen ja Vehtaaja (Weilin + Göös, 1979). Maailmanmatkaaja Möttösestä ja kirjoituskone Vehtaajasta kerrotaan myös kirjassa Melkoinen Möttönen (Weilin + Göös, 1984).
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston vastaanotosta voi lainata kausikortin Turun filharmonisen orkesterin Deluxe-sarjan konsertteihin sekä Turun kaupunginteatterin esityksiin. Lainaaminen onnistuu, kun asiakkaalla on voimassa oleva kirjastokortti. Kirjastossa on jokaiseen listattuun esitykseen ja konserttiin tarjolla kaksi kausikorttia. Asiakas voi lainata kausikortin sekä itselleen että yhdelle avecille.
Kausikorttien säännöt:
asiakas voi lainata kausikortin vain kerran kevätkaudella
ei varaus- tai uusintamahdollisuutta
lainaus ja palautus lainattavaan yksikköön
korttien saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta vaskikirjastot.fi hakusanalla kausikortti.
Lisätietoja:
http://www.turku.fi/uutinen/2020-01-07_lainaa-kirjastosta-...
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-mummulassa-1980-luvulla?language_content_entity=fi
Oletan, että kysyjä viittaa Kadulta labraan -keräykseen. Neulanvaihtopisteissä voi osallistua kokeiluun, jossa raportoidaan poikkeuksellisista huumausaine-eristä. Kokeilun tarkoituksena on selvittää tällaisen tiedonkeruun käytettävyyttä. Tutkimuksessa kerätään tietoa huumausaineista monella tavalla. Yhtenä keinona on se, että neulanvaihtopisteiden asiakkaat voivat jättää huume-eriä tutkittavaksi. Näytteistä selvitetään sisältävätkö ne aineita, joita niitä välittäneet henkilöt ovat kertoneet niiden sisältävän. Tulokset kerrotaan suullisesti eikä huume-eriä tuoneiden asiakkaiden tietoja rekisteröidä. Osallistujien ei ole pakko palata kuulemaan tuloksia.
En ole ihan varma, mitä kysyjä tarkoittaa laillisuudella. Onko...
Hei,
Sinulla on tiedossa matka=s, aika=t, haet vastausta nopeutta=v minuuteissa. Kappaleen nopeus voidaan laskea, kun tiedetään sen kulkema matka ja tuohon matkaan käytetty aika. Tällöin peruskaava nopeudelle on seuraava: v=s/t. Tästä kaavasta voit myös johtaa kaavat sekä matkalle (s=v*t) ja ajalle (t=s/v). Jos tarvitset nopeuden esimerkiksi kilometreinä tunneissa, niin sinun pitää muuntaa tiedossasi olevat suureet oikeaan muotoon.
Tarkempaa tietoa saat joko peruskoulun tai lukion oppikirjoista.
Ainakin seuraavissa nettisivustoilla on asiasta tietoa:
Nopeuden, ajan ja matkan laskukaava muistikolmion avulla (blogi)
Youtube linkki
matematiikkalehtisolmu (ensimmäinen kappale)
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan kukkaro esiintyy jo Mikael Agricolan teksteissä 1500-luvun puolivälissä. Se on voinut tarkoittaa kolehtihaavia tai laukkua, mutta ennen kaikkea pussia, erityisesti mutta ei yksinomaan rahapussia. Oletettavasti sanonnalla on tarkoitettu juuri nyöreillä suljettavaa nahkapussia. Tällaisia käytettiin yleisesti Euroopassa vielä 1600-luvulla.
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Katariina Lillqvistin animaatioelokuva Kamarihaikara vuodelta 1993 perustuu Franz Kafkan novelliin "Der Storch im Zimmer", joka on suomeksi saanut otsikon "Kun tulin illalla kotiin". Novelli julkaistiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1969 Aarno Peromiehen suomentamana kokoelmassa "Keisarin viesti" (toim. Kai Laitinen, Otava, 1969).
Itse asiassa "Der Storch im Zimmer" on katkelma pidemmästä tekstistä, joka sisältyy Kafkan muistikirjaan vuosilta 1916 - 18 ("Oktavheft C"). Kyseinen katkelma on ilmeisesti vuodelta 1917. Alkuperäiset tekstit voi lukea alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/147369
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_27981
http://www.franzkafka.de/franzkafka/fundstueck_archiv/...
Espoolainen voi olla myös Kirkkonummen kirjaston asikas.
Käyttösäännöissä sanotaan:"Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." Kirkkonummen kirjasto
Työajan joustosta on puhuttu 1960-luvun lopulta lähtien, ja 1970-luvun alusta löytyy paljon keskustelua ja kokemuksia normaalityöajasta poikkeavista järjestelyistä. Esillä olivat porrastettu ja liukuva työaika, tiivistetty ja laajennettu työviikko, yksilöllinen työaika, joustava eläkeikä, opintovapaat ja sapattivapaa. Tällöin ideoitiin paitsi erilaisia päivittäisiä ja viikottaisia työaikamalleja myös elämänkaaren joustoa.
Liukuva työaika oli 1970-luvulla levinnein näistä uusista työaikaratkaisuista. Sen keksijänä pidetään tavallisesti Christel Kammerer -nimistä saksalaista liikkeenjohdon konsulttia, joka sai aikaan liukuvan työajan käyttöönoton Messerschmitt-Bolkow-Blohm-yhtiössä vuonna 1967. Tämän jälkeen liukuvan työajan käyttö levisi...
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He...
Kyseinen katkelma on Kurt Vonnegutin romaanista Galapágos (suom. Jukka Kemppinen, 196), sen 28. luvusta, sivulta 148.Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: "My boy... you are descended from a long line of determined, resourceful, microscopic tadpoles—champions every one."Englanninkielinen alkuteos löytyy digitoituna esimerkiksi Internet Archive -palvelusta: https://archive.org/
Pavarotti on varsin harvinainen sukunimi: se ei yllä Italiassa edes tuhannen yleisimmän listalle. Eräiden lähteiden mukaan Pavarotti-sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Italiassa, eniten Emilia-Romagnan maakunnassa. Kaikkiaan maassa lienee Pavarotti-nimisiä perheitä n. 150.
Lähteitä:
https://www.mappadeicognomi.it/classifica_cognomi.php
https://www.cognomix.it/mappe-dei-cognomi-italiani/PAVAROTTI
https://www.cognomix.it/origine-cognome/pavarotti.php
Yleisimmät sukunimet Italiassa
- järjestyksessä: https://cognome.eu/italia
- alueittain: https://viaggi.corriere.it/eventi/cards/cognomi-piu-diffusi-in-italia-e-meno-diffusi/
Verona on kaupunki italiassa, mutta etunimenä sitä voidaan pitää myös lyhennyksenä Veronicasta (tai Veronikasta). Etunimenä se on käytössä etupäässä englantilaisella kielialueella. Yhdysvalloissa Verona-nimi on ollut eniten käytössä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja ei tunne Verona-nimeä, mutta Veronicalle se antaa nimipäiväksi 4.2. Legendojen mukaan Veronica oli nainen, joka ojensi ristiä kantavalle Kristukselle liinan, jolla hän voi pyyhkiä hikeä otsaltaan. Roomalaiskatolisessa perinteessä hänen muistopäivänsä on 4.2. Ortodoksisessa kalenterissa Veronikan päivä on 12.7. Veronica-nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa voiton tuojatarta.
Lähteet:
Lempiäinen,...
Käsittelyssä-tila tarkoittaa yleensä sitä, että kyseessä on uusi kirja, jota käsitellään juuri lainauskuntoon. Kirjasta tarkempaa tietämättä on kuitenkin vaikea sanoa, miksi kirja on heti poistettu. Yksi mahdollisuus on, että kirja on saapunut kirjastoon viallisena, eli esimerkiksi sivuja on puuttunut.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (2004) mukaan Ivan on Johannes-nimen venäjänkielinen muoto.
Johannes on vuorostaan kristikunnan yleisimpiä nimiä ja se merkitsee heprean kielellä "Jahve on osoittanut armon" tai "Jumala on armollinen". Johannes tunnetaan myös kristillisessä perinteessä Kristuksen edeltäjän, Johannes Kastajan nimenä.
Nimen Johannes alkuperää on selvitetty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla jo aiemmin esimerkiksi täällä: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cd8f…
Voit etsiä lisätietoa Ivanista ja muista etunimistä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. (3. tark. p. 2004)
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat. (4. uud. p. 1994)
Vilkuna...
Tätä Tuomas Kantelisen Paula Vesalan ja Mariskan tekstiin säveltämää laulua ei valitettavasti ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina. Ainoa keino saada nuotit taitaa olla yrittää ottaa yhteyttä itse säveltäjään. Kanteliseen saa yhteyden sähköpostitse osoitteella tkoffice@kantelinen.net (http://www.kantelinen.net/contact.html).
Heikki Poroila
Olisiko kenties mahdollista, että runossa olisi puhuttu sieluni helluntain asemesta Suomemme helluntaista? Löysin eräästä vanhasta sanomalehdestä 90 vuotta sitten Mikkelin oppikoulujen ylioppilaiden lakkienjakojuhlassa luetun Runon nuorelle ylioppilaalle, jonka oli laatinut koulun johtaja Joos. Sajaniemi. Tässä runossa johtaja Sajaniemi runoilee Suomemme helluntain helavalkeista: "miten syttyisi syömmissä leimahtain / helavalkeat Suomemme helluntain". Ehkä tämä runo on ollut tuttu opettajallenne ja hän on hyödyntänyt sitä puhuessaan omille nuorille ylioppilailleen.
Runo nuorelle ylioppilaalle
Kyseessä on Juho Lahtisen säveltämä laulu" Kevät on!". Laulu on sävelletty Klaus U. Suomelan runoon. Sanat sisältyvät muun muassa teokseen Suomalaista urheilurunoa (toimittanut Klaus U. Suomela, Helsinki : Valistus, 1958).
Saatte runon sähköpostiinne.
