Sukulaisen vaiheita voi lähteä tutkimaan parhaiten sukututkimuksen keinoin: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/ Tuon ajan Suomen kirkonkirjoja on digitoitu ja ne löytyvät Kansallisarkistosta. Lisää tietoa Kansallisarkiston aineistoista löydät täältä: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sukututkimusMikäli isoäitisi on ollut lastenkodissa syntymäkunnassaan Vihdissä, on kyseessä voinut olla Leponiemen lastenkoti, joka perustettiin 1918. Länsi-Uusimaa-lehdessä 11.11.1938 on julkaistu artikkeli lastenkodista https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037891?page=4 Yleisesti ottaen kasvatuslaitoksista voi löytää tietoa Kansallisarkistosta: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/...
Alanco tai Alanko nimellä maalanneita taiteilijoita ovat mm. Uuno, Aarne, Viljo ja Matti Alanko
Valitettavasti tarkempia tietoja heidän signeerauksistaan ei löytynyt.
Asiaa kannattaa kysellä taide- ja antiikkiliikkeistä. Vaikkapa Bukowskilta tai Hagelstamilta.
Apua saattaa löytyä myös paikallisesta museosta.
https://yle.fi/uutiset/3-11841604
Virologisessa diagnostiikassa käytettäviin menetelmiin kuuluu myös virusviljely. Siinä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmässä.Epäiltyä virusta sisältävä näyte sijoitetaan näyteputkeen, joka sisältää maljassa kasvatettuja soluja. Virukset lisääntyvät vain elävien solujen sisällä, ja eri virukset kelpuuttavat eri soluja isäntäsoluikseen. Siksi eri virusten viljelyyn käytetään erilaisia solulinjoja. Viljelyputki laitetaan lämpökaappiin. Virus tunkeutuu solun sisään ja valjastaa sen aineenvaihdunnan tuottamaan uusia viruksia. Vapautuneet virukset tarttuvat uusia soluja viljelyputkessa. Näin virusten määrä putkessa kasvaa eli virus rikastuu.Lähteet:https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/lif00051https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/...
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Runo on Jaakko Haavion "Kurjet suolla". Se alkaa: "Kurjet koikkelehtivat suolla suruissansa, yhteisvoimin etsivät..." Runo sisältyy kirjaan Haavio, Jaakko: "Sininen hetki" (Kirjapaja, 1984, s. 55-56).
Isomäen kirjahan on fiktiota ja Atlantistahan ei oikeasti ole edelleenkään löydetty. Cambaynlahden pohjasta löytyi 2001 merkkejä vanhasta korkeakulttuurista. Löytöjä pidetään edelleenkin vähän kiistanalaisina ja löytäjien ylitulkitsemina, vaikka alueelta on nostettu mm. keramiikkaa, joka on pystytty radiohiiliajoittamaan n. 16800 vuoden ikäiseksi ja se olisi vanhinta löydettyä keramiikkaa. Löytöpaikkahan on nykyään 20 - 40 km mantereelta ja osittain n. 40 m syvyydessä, joten on vaikea edelleenkään sanoa mitään siitä mitä oikeasti on löydetty.
Tätä taustaa vasten olettaisin että lista näistä uutisista on fiktiota.
Kyseessä on varmastikin Walter Wagerin kirja "Puhelin". Sitä on Helsingin keskusvarastossa pari kappaletta, tilattavissa aivan normaalisti Helmetin kautta.
Kirjasarjojen nimiä olisi hyvä tiedustella esim. sähköpostitse Piteå Museumista, osoite on http://www.piteamuseum.nu/index.htm. Roland Selin on Föreningen Piteå Museumin puheenjohtaja.
Muun muassa nämä romaanit käsittelevät lapsena koettua isän menetystä aikuisen lapsen näkökulmasta:Venla Pystynen: En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (2022)Elizabeth Strout: Burgessin pojat (2026)Markku Haussila: Kaikki kauniit kukat (2023)Linda Boström Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (2017)Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa (2018)Tiina Raevaara: Korppinaiset (2016)Ja nämä tietokirjat tai muistelmateokset:Annika Laakso (toim.): Isänsä poika: kertomuksia elämästä isän kuoleman jälkeen (2020)Tiihonen & Siltala (toim.): Isää ei voi unohtaa: tyttäret kertovat (2003)
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Näyttää siltä, että Reino Helismaa on tehnyt "On the road to Mandalay" -lauluun kaksi erilaista suomennosta. Laulun on säveltänyt Oley Speaks ja alkuperäinen sanoitus on Rudyard Kiplingin runosta Mandalay (runon ensimmäisestä, toisesta ja kuudennesta säkeistöstä). Helismaan suomenkielisissä versioissa säkeistöjä on vain kaksi, vaikka alkuperäisessä laulussa niitä on kolme.
Kauko Käyhkön levyttämä tekstiversio löytyy nimellä "Mandalain tiellä" vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 26. Siinä ensimmäisen säkeistön kertosäe menee näin:
"Mandalaihin takaisin, sillä kaipaat kuitenkin, kaipaat Burmaan, kaipaat hurmaan Mandalain ja Rangoonin. Lentokalat Mandalain tiellä...
Hei,
Kaukopalvelutoiminta nähtiin yhteänä maakuntakirjastojen tärkeimpänä tehtävänä. Vuoden 1906 komiteanmietinnössä katsotaan, että maakuntakirjastojen kautta pienimmät kirjastot voivat tilata niitä teoksia omalle paikkakunnalleen, joita kirjaston omissa kokoelmissa ei ole (Komiteanmietintö 1906, 22). Tämän voidaan varmaankin sanoa olevan ilmiön alku Suomessa.
Cineast julkaistiin suuressa osassa Suomea yleisten kirjastojen asiakkaille alkuvuonna 2024. Kukin kirjasto vastaa itse tarjoamiensa palveluiden markkinoinnista, joten Cineastin ja sen tarjonnan näkyvyys voi vaihdella kunnittain suurestikin.Kirjastoille uusi elokuvien suoratoistopalvelu Cineast | Kansalliskirjasto Cineast-elokuvapalvelu nyt käytössäsi! | | piki.fi
Kodin kuvalehden nettisivuilta löytyvät Suuri Käsityö -lehden mallistot 2013 alkaen (https://www.kodinkuvalehti.fi/teema/suuri-kasityo-lehden-mallistot-2013-alkaen). Sivuilla on myös mallihaku (https://www.kodinkuvalehti.fi/mallit). Haulla löytyi esimerkiksi ohje lehdessä 2/2016. Kyseinen lehti löytyy useista kirjastoista.
Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Jos kirjastokortti katoaa, tulee siitä ilmoittaa viipymättä kirjastoon. Jos kyseessä on alle 15-vuotias lapsi, huoltaja voi tehdä sen lapsen puolesta. Jyväskylän kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät sivulta Kirjastot | Keski-Finna.
Kun ilmoitus kadonneesta kortista on tehty, vastuu kadonneella kortilla mahdollisesti tehdyistä lainoista päättyy. Kirjastosta saa uuden kirjastokortin (henkilöllisyystodistus mukaan). Samalla kun uusi kortti otetaan käyttöön, vanha kortti mitätöityy. Uuden kortin hinta on 2 euroa.
Brita Polttila on suomentanut Bertolt Brechtin runon Erinnerung and die Marie A. (1920). Vuonna 1966 lauluyhtye Muksut levytti runon, joka oli saanut nimen Marie A:n muistolle.https://finna.fi/Record/fikka.4575896?sid=4872761595Runo julkaistiin vuonna 1969 Bertolt Brechtin runojen kokoelmassa Runoja 1914 -1956. Kirjassa runon nimi Marie A:n muisto ja tämä suomennos eroaa hiukan laulussa käytetyn runon suomennoksesta.https://finna.fi/Record/piki.4662?sid=4872763329https://www.deutschelyrik.de/erinnerung-an-die-marie-a-1920.html
R.E.Torensonin kirja Pyromaanin arvoitus kuuluu Pollux hevoskerhoon. Kerhon nettiosoite on www.polluxinfo.com - kokeile sieltä
Myös Googlen hakupalvelusta - www.google.com löytyy kirjailijan nimen mukaan haettaessa jotain tietoa.
1930-luvulla elettii kovia aikoja. Suuri lama-aika alkoi USA:sta ja levisi ympäri maailmaa.
Bruttokansantuotteella mitattuna olivat rikkaimmat maat kuitenkin melko samat kuin nykyisinkin.
USA, Kiina, Saksa, Britannia, Neuvostoliitto, Intia, Ranska, Italia, Japani ja Espanja olivat maailman 10 suurinta. https://www.youtube.com/watch?v=4-2nqd6-ZXg
Laman hetkellisiä menestyjiä olivat mm. Argentina ja Belgia, vaikkeivät ne kovin suuria olletkaan BKT:n kannalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Depression#/media/File:Graph_charting_income_per_capita_throughout_the_Great_Depression.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina
Aikojen vertailu Suomen kohdalla ei ole kovin helppoa,...
