Alla kaksi varsin kattavaa verkkolinkiä suojeluspyhimyksistä:
http://www.catholic-forum.com/saints/indexsnt.htm
http://www.americancatholic.org/Features/Saints/patrons.asp
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Eniten suomenkielistä tietoa Thomas Brezinasta on Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001).
Suomenkielisiä www-sivuja Thomas Brezinasta ei löydy, saksankieleiset sivut ovat osoitteessa: http://www.thomasbrezina.com/
Thomas Brezinasta on kysytty tässä palvelussa useita kertoja aiemminkin. Muut vastaukset löydät palvelun arkistosta ks. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakuruutuun Brezina.
VHS-nauhat digitoidaan DVD-levyille. Espoossa digitoimisen voi suorittaa Tapiolan, Sellon ja Entressen kirjastoissa.
Muuntolaitteen varaaminen ei valitettavasti onnistu tätä kautta sähköpostitse. Tässä ohjeet ajanvaraukseen:
Sellon kirjastossa on 2 laitetta, joita voi varata 2. kerroksen palvelutiskiltä tai soittamalla p. 09 816 57611.
Entressen kirjastossa on 1 laite, jonka voi varata Info-tiskiltä tai soittamalla p. 09 816 53776
Tapiolan kirjastossa on 1 laite. Varaa aika etukäteen aikuisten neuvonnasta tai soita: 09 816 57300
Ohessa linkki Sellon kirjaston ohjeisiin:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
Isännöitsijän käsikirjassa (1998, Kiinteistöalan kustannus Oy) luvussa Osallistumisoikeus viitataan lakiin asunto-osakeyhtiöstä ja (AOYL) ja osakeyhtiölakiin (OYL) ja sanotaan näin:
"Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä puhevaltaa. Asunto-osakeyhtiössä kokoukseen osallistumisen edellytykseksi ei voida asettaa velvollisuutta ilmoittautua kokoukseen ennakolta. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen edellyttää sen sijaan, että osakkeenomistaja on merkitty osakeluetteloon tai hän on esittänyt saannostaan luotettavan selvityksen. Toisaalta, jos osakkeenomistaja on luovuttanut osakkeensa, eikä siten enää ole osakkeiden omistaja, ei pelkkä osakeluettelomerkintä enää voi tuottaa osallistumisoikeutta...
Hei!
Lähetin kysymyksesi suoraan Sweet Valley High -sarjaa kustantavalle Otavalle internetissä olevalla palautelomakkeella http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1007&dept0=1007
Otavasta vastattiin näin:
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."
Sweet Valley High -sarjasta...
Kysymäsi säe on runosta "Ovella" ja sen on kirjoittanut Uuno Kailas. Runo on ilmestynyt alkujaan v. 1931 kokoelmassa "Uni ja kuolema". "Jääkää, ystävät, pitoihinne" ei aloita kyseistä runoa vaan se on runon 2. viimeisen säkeistön ensimmäinen säe. Ovella- runo alkaa sanoilla: "Hankin lähtöä, - seisatun," ... Runossa on 16 säkeistöä.
Ilomantsin kirjastotoimenjohtaja otti yhteyttä Viljo Vestmaniin. Rajavartioasemalla Ilomantsissa on ollut karhu lemmikkinä. Vestman, jonka lempinimi on ”Ville”, kertoi olleensa Kivivaaran rajavartioasemalla töissä vv. 1961-62, mutta karhu oli hänen tietojensa mukaan lopetettu edellisenä vuotena ennen hänen tuloaan. Karhun nimi oli ollut Kimmo. Kimmo-karhusta on olemassa muistinvaraisia tarinoita; Villen mukaan tarinoita ei ole merkitty kirjallisesti muistiin.
Ruotsalaiset olivat käyneet filmaamassa Kimmo-karhua kuulemma useamman päivän ajan. Ei ole tietoa siitä, mikä filmausryhmä oli kyseessä eikä onko filmi enää tallessa tai minne se on päätynyt.
Vestmanilla on valokuva Kimmosta, mutta metsätyönjohtaja Pentti Väänänen kuvasi karhua...
Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli History of abortion http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_abortion ,jossa on hyvä lähdeluettelo. Siinä on mm. viite Macfarlane, Alan (2002) : Abortion methods in England http://www.alanmacfarlane.com/savage/A-ABORT.PDF .
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. seuraavat kirjat:
• Brookes, Barbara (1988) : Abortion in England 1900-1967 ISBN 0-7099-5046-2
• Fisher, Kate (2008) : Birth control, sex and marriage in Britain 1918-1960 ISBN 0199544603
• Ide, Arthur Frederick (1988) : Abortion handbook : the history, legal progress, practice & psychology of abortion ISBN 0-934659-08-7
• Riddle, John M. (1997) : Eve’s herbs : a history of contraception and abortion in the...
Sukututkimus kannattaa aloittaa tutustumalla Suomen Sukututkimusseuran loistaviin Internetsivuihin, osoitteessa
http://www.genealogia.fi/
Sieltä löydät otsikon "Aloita sukututkimus" alta tarkat ohjeet, miten edetä. Samalta sivulta löydät HisKi-tietokannan, josta pääset selaamaan kirkonkirjoja. Sukututkimusseuran sivuilta saat vihjeitä hyvistä tutkimusoppaista, kursseista yms.
Heti alkuun kannattaa myös haastatella vanhoja, vielä elossa olevia sukulaisia, jotta saa tutkimiselle lähtökohtia. On myös olemassa sukututkimukseen erikoistuneita keskustelupalstoja Internetissä.
Kirjallisuutta aiheesta:
(olen maininnut Ylöjärven, jos siellä on teos ja Tampereen kaupunginkirjaston tai sitten jonkin muun kunnankirjaston, jos teosta ei ole edellä mainituissa):
HANSEN, Hans Jürgen: Europas Volkskunst und die europäisch Volkskunst Amerikas
kansanpuvut : koristelu : Eurooppa (Vammala)
WILCOX, R. Turner: Folk and festival costume of the world
kansanpuvut) mm. Ylöjärvi
Fox, Lilla M.: Folk Costumes From Eastern Europe. – 1977
Nokia
The Folk Costumes Of Croatia
Kangasala, Tampere
ARNÖ-BERG, Inga: Folk costumes of Sweden. – 1985
mm. Tampere ja Ylöjärvi
Snowden, James: The Folk Dress Of Europe / James Snowden. – 1979
Mänttä
Petrescu, Paul: Romanian Folk Costume. - 1985.
mm. Tampere
TRAETTEBERG, Gunvor Ingstad: Folk-costumes...
Novelli on analysoitu ainakin teoksessa Niemi, Juhani: Proosan murros ss.99-104.
Lisää lähteitä Antti Hyrystä löydätte tietokannasta Sanojen aika: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Novellikokoelma Maantieltä hän lähti on arvosteltu ainakin Parnassossa vuonna 1958. Varastokirjastosta voidaan tilata teille kopioita arvosteluista. Ottakaa yhteys kirjastoon.
Simo Hurtta eli Simo Affleck (s.1660-luvulla, k 1725) tunnettiin Spectrum Tietokeskuksen mukaan säälimättömänä veronkantajana Pielisjärvellä ja Nurmeksessa. Kansantarinoissa Affleck sai nimen Simo Hurtta. Eino Leino on kirjoittanut Simo Hurtta nimisen balladisikermän. Onni Palaste on kirjoittanut teokset: Simo Hurtta (1978), Simo Hurtta ja Anna (1982), Simo Hurtta ja Isoviha (1983).
Suomen kansan historia (Otava, 1965) 3.osassa mainitaan lyhyesti Simo Hurtta.
Internetistä löytyy myös tietoa: monilta sukututkimussivuilta löytyy viittaus Simo Hurttaan. Samoin
Nurmeksen Kaupungin kotisivuilla http://www.nurmes.fi/kulttuuri/kultapah/sivut/polsimo on lyhyesti kerrottu hänestä. Internetistä kannattaa kokeilla Google-hakupalvelua http://www....
Kyseinen kohta kuuluu J. A. Hollon suomentamana seuraavasti:
"Ruokasalien katot oli tehty norsunluulaatoista, jotka voitiin avata, kun haluttiin sirottaa vieraille kukkia ja pirskottaa heidän päälleen hajuvesiä. Iso ruokasali oli pyöreä, ja sen katto kääntyi lakkaamatta yötä päivää niin kuin tähtitaivas." (s. 312)
Suetonius, Rooman keisarien elämäkertoja. WSOY, 1960
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvasta aineistosta ei löytynyt varsinaista listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä. Suomenkielisistä paikannimistähän on hyvä ja kattava esitys Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet.(Tampere : [Tampereen kaupunki], 1999 (Hermes). - 304 s. : kuv. ; 26 cm. - Tampereen museoiden julkaisuja, ISSN 1237-5276 ; 51. - 951-609-105-9).
Pääkirjastossa sijaitsevassa Pirkanmaa-kokoelmassa on vanhoja karttoja, joissa kaupunkimme nimet ovat myös ruotsin kielellä, esimerkiksi:
· Calonius, F.L. Tampereen kaupungin asema-kartta vuonna 1892. - 1: 4000. Tässä kartassa on paikannimien hakemisto myös ruotsin kielellä
· Petterson, Lambert: Tampereen kaupungin asemakartta. 1896...
Kirjailijasta löytyy siis tietoja osoitteesta http://www.otava.fi/ linkeistä Yleinen kirjallisuus - Kirjailijat - Kotimaiset kirjailijat (palkkia vyöryttämällä löytyy Anna-Leena Härkönen). Pekka Tarkan teoksessa Suomalaisia nykykirjailijoita (6.uud.p. v.2000) on myös tietoja Anna-Leena Härkösestä samoin teoksesta Kotimaisia nykykertojia (v.1997).
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran Kysy kirjastonhoitajalta sivulla, kannattaa katsoa sivun arkistosta asiasanalla Härkönen Anna-Leena.
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä...
Yhtä legendaarinen vastaus: ei mitään. Suomen kieli kyllä antaa mahdollisuuden liittää sanoihin useita päätteitä, mutta mainitsemassasi muodosteessa on paitsi sattumanvaraisesti toisiinsa yhdistettyjä liitepartikkeleita myös (esim. heti alussa) sellaisia merkkijonoja jotka eivät ole mistään suomen kielen sanasta johdettuja.
