Tietoa täytyy kaivaa sanomalehtiarkistosta. Arto-tietokannan mukaan Turun sanomat 1970-luvulta voisi löytyä Kansalliskirjastosta. Finna.fi
Kansalliskirjasto.fi
Tässä ajankohtaisessa kyberturvallisuusasiassa pyydämme teitä kääntymään Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin puoleen ks.
SolarWinds Orion Platform -hallintatyökalusta löydetty takaovi | Kyberturvallisuuskeskus
Tiedustelimme asiaa Geologian tutkimuslaitoksen kirjastolta, mutta sieltäkään ei kysymykseesi osattu antaa vastausta. Aihetta pohditaan monissakin verkosta löytyvissä artikkeleissa, mutta mitään täsmällistä hiilijalanjälkeä eri jalokiville ei niissäkään ilmoiteta.
https://www.linkedin.com/pulse/whats-carbon-cost-your-jewellery-benn-ha…
https://yle.fi/uutiset/3-6429335
https://slate.com/technology/2010/08/how-to-pick-an-environmentally-fri…
https://www.theguardian.com/sustainable-business/diamonds-conflict-mine…
https://blog.nationalgeographic.org/2012/01/12/conservation-gemstones-b…
Voisikohan kyseessä olla esim. Hermes : antiikin lukemisto | Helmet-kirjastot | helmet.fi. Ainakin kuvailujen perusteella tämä saattaisi olla etsitty teos.Jos tämä ei kuitenkaan ollut oikea kirja, niin sitä voisi yrittää etsiä myös näiden seuraavien joukosta kreikka* mytologia | Hakutulokset | helmet.fi. Listauksessa on sekä lasten että aikuisten aineistoa, joka on julkaistu ennen vuotta 2000.Helmet-verkkokirjastossa ei näin vanhoista teoksista ole yleensä saatavilla kansikuvia, mutta kopioimalla kirjan nimen ja etsimällä sen avulla verkosta kansikuvakin useimmiten löytyy.
Vastaus on kyllä: fysiikan professori on käytännössä aina myös fyysikko. Fyysikkona voi pitää ketä tahansa henkilöä, jolla on fysiikan tutkinto ja joka tutkii, opettaa tai soveltaa fysiikkaa työssään. Fysiikan professoreilla on käytännössä aina fysiikan alan korkein akateeminen tutkinto. Professoreiden työnkuvaan kuuluvat sekä tutkimustyö että opettaminen.
Eleanor Hibbert -niminen kirjailija on käyttänyt nimimerkkinään Victoria Holtin ja Philippa Carrin lisäksi Jean Plaidya. Jean Plaidyn nimellä kirjoitettuja teoksia ei ole kuitenkaan suomennettu.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Amos Ozin Mieheni Mikael (Tammi, 1978), kokonaan naisen näkökulmasta kerrottu avioliittoromaani.
"Mikael Gonen, kolmannen vuosikurssin geologian opiskelija ja Hanna Grünbaum, ensimmäisen vuosikurssin kirjallisuuden opiskelija, tapaavat toisensa 50-luvun Jerusalemissa Heprealaisessa yliopistossa. He seurustelevat lyhyen ajan, vuokraavat kaksion ja menevät naimisiin. Pojan syntyessä Hanna lopettaa opintonsa ja työnsä, kun taas Mikael jatkaa lukujaan ja lunastaa aikanaan suvun toiveet kirjoittamalla väitöskirjan.
Mikael on järkevä uurastaja, Hanna levoton haaveilija. Tässä avioliitossa vastakohdat eivät täydennä toisiaan. Hannan arki on täynnä pysähtynyttä odotusta ankeassa asunnossa, yksinäisyyttä...
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelun kautta löytyi joitakin kuvia haminalaisista silloista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että mkään niistä ei ole etsimäsi. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hamina+sillat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FImage%2F%22
Haminan kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla apua sinulle. Otatko yhteyttä: kirjasto@hamina.fi
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan, jossa olisi Weetabix-hamsteri? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vandaalit asuivat useissa paikoissa (mm. Sleesiassa, Andalusiassa ja Pohjois-Afrikassa). Ks. Wikipedia-artikkelit vandaaleista ja kansainvaellusajasta.
Rivit ovat Bertold Brechtin runon Sonett Nr. 19 lopusta.Runon suomennosta ei löydy painetuista lähteistä. Äänitteillä Miten enkeleitä vietellään : Lauluja Bertolt Brechtin runoihin rakkaudesta (1989) ja Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1995) on Esa Kaartaman säveltämä laulu tähän runoon. Sanat on suomentanut Kaj Chydenius. Äänitteet ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista, mutta niissä ei ole mukana laulujen sanoja.
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Lähisukulainen-termiä ei käytetä virallisissa yhteyksissä. Sen sijaan puhutaan lähiomaisesta. Kelan terminologisen sanaston mukaan "lähiomaisia ovat esimerkiksi puolisot, vanhemmat, isovanhemmat, lapset ja sisarukset sekä adoptiovanhemmat ja -lapset". Siten serkkuja ei lasketa lähiomaisiksi.Lähde: https://sanastot.suomi.fiToisaalta tällä palstalla on aiemmin vastattu kysymykseen serkusten verisukulaisuudesta. Tuolloin lähteenä on ollut Kielitoimiston sanakirja, jonka mukaan verisukulainen on henkilö, joka polveutuu samasta kantavanhemmasta. Vastauksessa kerrotaan, että "verisukulaisiin ei siis lueta sukulaisia avioliiton tai adoption kautta. Koska serkuksilla on samat isovanhemmat, ovat he myös verisukulaisia keskenään."Lähteet: https://...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampi teos, joka käsittelee Titanicia. Käyttämällä asiasanoja "haaksirikot" ja "Titanic" saat 18 viitettä, mm. Lord: Titanicin kohtalonyö (lk. 69.6309) ja McCluskie:
The wall chart of the Titanic (lk. 69.6309), jossa selkeitä pohjapiirustuksia.
Aiheesta löytyy myös paljon lehtiartikkeleita, joita voit selailla artikkeliviitetietokannoista pääkirjaston käsikirjastossa, 2. kerros.
Internetissä on usempia hyviä linkkejä kuten http://www.titanic.com/ tai http://www.mstitanic.net/titanic/index
Kiitos kiitoksista, niitä on aina mukava kuulla! En tältä istumalta osaa sanoa, onko tämä palvelu ollut jonkun nimeltä tunnistettavan ihmisen idea - paremmin tietävät voivat tarkentaa -, mutta nykyisellään meitä on isohko joukko kirjastoalan ammattilaisia vastaamassa, joten kiitokset menevät monelle.
Terveisin koko porukan puolesta
Heikki Poroila
Kyseessä on Jeanna Oterdahlin runo Kantarellit (Kantareller). Runon on suomentanut Kirsi Kunnas ja se sisältyy teoksiin Aarteiden kirja 2 : Kerro äiti (toim. Kirsi Kunnas, s. 126) ja Aikamme lukukirja. 3 (toim. Kirsi Kunnas et al, 1969).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://sv.wikipedia.org/wiki/Har_du_sett_herr_Kantarell
Teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella voit tarkistaa täältä https://helle.finna.fi/
https://finna.fi/
E-kirja on ensin saatava sopivaan tiedostomuotoon ja sitten jaetuksi lukijoille. Esim. Paperitehdas -blogista löytyy kattavasti ja selkeästi tietoa siitä, mitä kaikkea tähän sisältyy. Huomioithan, että mikäli kirjasi on jo julkaistu jonkin kustantajan toimesta,, kustannussopimus voi rajoittaa julkaisuoikeuksia.
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Ruokaan liittyviä tai ruokanimisiä dekkareita löytyy, mutta useimmista ei ole noin montaa kappaletta kirjaston kokoelmissa. Murha a la carte -novellikokoelma, Simmel Ei aina kaviaaria, Angel Marokkolainen makeinen, Lyons Kuolema korjaa kokit, Durling Vanha juusto sopisivat muuten, mutta niitä ei löydy kymmentä kappaletta.
Donna Leon ja Outi Pakkanen ovat kirjailijoita, joiden dekkareissa ruoka esiintyy niin näkyvässä roolissa, että Pakkasen teosten pohjalta on koottu resepteja kirjaan Porosta parmesaaniin – Anna Laineen keittokirja ja Donna Leonin ruokakuvauksia on käsitelty Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan. Sekä Pakkasen että Leonin teoksia löytyy useita kokoelmista noin monena kappaleena. Georges Simenonin...
