Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa...
Vaikuttaisi siltä, että yhdyssanan ensimmäinen osa "ajetus" tarkoittaa turvotusta, joka voi johtua eri syistä, kuten sairauksista. Vuoden 1839 Suomalaisen talonpojan kotilääkäri -kirjassa on mainittu "jalkain pöhö eli ajetus" sivulla 33. Vuonna 1927 ilmestyneessä Parantaja-lehdessä mainitaan munuais- eli ajetustauti ja tekstin perusteella ajetus tarkoittaa turvotusta. Kielitoimiston sanakirjasta löytyy termi ajettuma, joka tarkoittaa muun muassa turpoamaa, turvottumaa ja pöhöttymää. Voi siis olla, että kyse on ennemminkin oireesta, kuin itse taudista, mutta täysin varmaa vastausta en asiaan löytänyt.
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Uusista kirjoista joskus löytyvät epämiellyttävät hajut johtuvat painamisessa käytetyistä kemikaaleista. Mistä kemikaal(e)ista tarkalleen on kyse, ei selvinnyt, mutta joka tapauksessa hajut ovat vaarattomia ja häviävät melko nopeasti.
Uurnan käyttöä tuhkan levittämisen jälkeen ei ole säännelty rajoituksin tai kielloin - sillä voi tehdä mitä parhaaksi näkee. Ekologista ja taloudellisesti järkevää olisi käyttää ostouurnaa toistuvasti alkuperäisessä tarkoituksessaan, mikäli sielu ei siedä hyödyntää sitä johonkin aivan muuhun. Uurnan jatkokäyttöongelman voi kokonaan kiertää turvautumalla laina- tai vuokrauurnaan, mikäli sellainen on saatavissa.
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -kirjan mukaan hyväkuntoinen 25-penninen on arvoltaan noin euron, lyöntikiiltoinen ja virheetön kolikko voi olla arvoltaan n. 13 euroa.
On kenties mahdotonta tietää, mikä on vanhin maininta nimetystä eläimestä. On kuitenkin todennäköistä, että jo varhaiset ihmiset nimesivät esimerkiksi kotieläimiään. On siis luultavaa, että varhaisin maininta nimetystä eläimestä löytyy jonkun varhaisen korkeakulttuurin teksteistä.
Mykeneläiseltä ajalta (n. 1400-luvulta 1100-luvulle eKr.) on esimerkiksi löytynyt lineaari-B-tauluja, joissa on härkien nimiä. Nämä nimet kuvaavat usein jotain härän ominaisuutta, kuten Aiwolos (kre. aiolos, ”nopea”) tai Kelainos (kre. kelainos, ”musta”).
J.L. García Ramón, “Mycenaean Onomastics”, teoksessa A Companion to Linear B. Mycenaean Greek Texts and their World, Volume 2, (eds. Y. Duhoux & A. Morpurgo Davies), 2011, 213-251.
Farao...
Eduskunnan sivustolla kerrotaan näin:
"Perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä, eli 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä."
Suomen laissa 73 § sanotaan:
"Perustuslain säätämisjärjestys
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta...
Sisäasianministeriön sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html
löytyy Suomen kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Luettelon
mukaan Kainuun maakuntaan kuuluvat seuraavat kunnat: Hyrynsalmi,
Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Vaala, Ristjärvi, Sotkamo,
Suomussalmi ja Vuolijoki
Mummin veli on isosetä ja mummin sisko on isotäti. Toisin sanoen isosetä on isän tai äidin setä. Isotäti on isän tai äidin täti.Kielitoimiston sanakirja:https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isoset%C3%A4?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/isot%C3%A4ti?searchMode=all
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36). Lisätietoja Kansalliskirjaston
sivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Aumulehden nunerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen kaupunginkirjastosta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?boo1=AND&booA=NOT&dat1=aamulehti&dat5=0…
Vanhoja kaupparekisterimerkintöjä voitte kysyä Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä, puhelinpalvelu
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/tietopalvelut/puhelinpalvelut.html
Kaupparekisteri perustettiin 1896.
Kysyjän etsimä laulu on perinteinen suomalainen kansanlaulu, josta on tehty lukuisia sovituksia (mm. Armas Maasalo, Oskar Merikanto, Selim Palmgren, Erkki Melartin, Ilkka Kuusisto ja Martti Turunen). Perinteisten tekstien kohdalla on tavallista, että yksittäiset sanat ja ilmaisut vaihtelevat vähän sen mukaan, mistä tekstin variantti on merkitty muistiin, joten tässäkin tapauksessa lienee mahdotonta sanoa, mikä on se "alkuperäinen" teksti. Esimerkiksi Melartinilla tuossa kohdassa on sanat "nyt päivän työt jo loppunee ja pääsen lepohon".
Kysymyksestä ei voi päätellä, etsitäänkö todisteeksi äänitettä vai nuottia. Molempia on tästä laulusta tarjolla varsin paljon, joten ei oikein voi muuta kuin suositella käyntiä kirjastossa, jossa on...
Löytyvät esim. Aale Tynnin suomennoksena teoksesta Shakespeare: Sonetit. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Internetosoitteesta http://www.libplussa.fi/cgi-bin/plussa?sivu=tehohaku&lib=H voit hakea saatavuustietoja: nopeimmin saat ko. teoksen esiin kirjoittamalla Tekijä, esittäjä tms kenttään Shakespeare ja pudotusvalikosta tarkennus Julkaisun nimi
Kyseinen kappale on kaiketikin David Leen ja Herbert Kreztmerin säveltämä "Goodness gracious me" vuodelta 1960. Kappale sai suomeksi nimen "Voi hyvä tavaton". Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa. Kappaleen levyttivät vuonna 1961 Esa Saario ja Maikki Länsiö sekä Brita Koivunen ja Eino Virtanen.
https://finna.fi
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
Mustaksi raamatuksi tai Mooseksen kuudenneksi ja seitsemänneksi kirjaksi kutsuttu teos on kokoelma keskieurooppalaisista taikakirjoista peräisin olevia tekstejä. Sen ensimmäinen tunnettu versio on vuodelta 1849. Sisällön vanhimmat osa on ajoitettu 1500-luvulle.
Teoksen voi hävittää kuten muutkin kirjat eli irrottamalla kannet ja laittamalla sivut paperinkeräykseen. Kannet ovat energia- tai sekajätettä. Kirjan voi myös viedä antikvariaattiin.
Lähteet:
Esoteric Archives: http://www.esotericarchives.com/moses/67moses.htm
Salakirjat: https://www.salakirjat.net/product/25/musta-raamattu---korupainos
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_raamattu
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
