Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
Helmet-verkkokirjasto uudistuu vuoden 2023 aikana. Samassa yhteydessä myös Helmet-kirjastojen palvelut mobiililaitteille uudistuvat ja Taskukirjasto-sovelluksesta luovutaan, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjastomme kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta. Helmet-kirjastojen johto on päättänyt, että emme itse kehitä omaa mobiilisovellustamme uudelle verkkokirjastolle, sillä sovelluksen kehittäminen ja ylläpito on haastavaa ja vaatii sekä rahaa että resursseja.
Helmet-kirjastojen palveluja voi kuitenkin myös jatkossa käyttää mobiililaitteilla, sillä uusi verkkopalvelu tulee olemaan täysin mobiiliyhteensopiva. Tämä...
Kristiinankaupungin pääkirjastossa luokassa 76.3 on kirja KUPITTAAN SAVIOSAKEYHTIÖ:HINNASTO. Tästä kirjasta saattaisi löytyä tietoa. Sitten on vielä toinen kirja, joka löytyy esim. pääkaupunkiseudun www.helmet.fi tietokannsta: KUVASTO KERAMIIKKAVALMISTEISTA/KUPITTAAN SAVI OY. Kirjastossasi asioidessa tämän kirjan voi tilata kaukopalvelun kautta kirjastonhoitajan avustuksella, kaukopalvelu on yleensä maksullista, mutta esim. Helsingissä taksa on kotimaasta tilattaessa 3€.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjan voit uusia osoitteessa http://www.helmet.fi. Tarvitset uusimiseen kirjastokorttisi numeron ja korttiin liittyvän nelinumeroisen pin-koodin. Klikkaa pääsivun oikeassa yläreunassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Esiin avautuu kirjautumissivu, johon täytyy laittaa kirjastokortin numero ja pin-koodi ja klikata sitten ”jatka”.
Seuraavaksi aukeavan sivun alareunassa löytyy lista lainoistasi. Laita vain rasti niiden lainojen kohdalle, jotka haluat uusia, ja klikkaa aivan sivun alareunasta kohtaa ”Uusi merkityt lainat”. Seuraavalta sivulta uusinta täytyy vielä vahvistaa klikkaamalla ”Kyllä”. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainasi, sinun ei tarvitse...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan postiljooni on posteljooni-sanan vanhentunut muoto, mutta kumpikin muoto on hyväksyttävä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/posteljooni
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/postiljooni?source=suggestion
Sarjan ohjaajan nettisivulta
http://www.cinziathtorrini.com/italiano/content/view/6/32/
löytyy tieto, että (italialaista) dvd:tä voi tilata seuraavalta taholta:
Ufficio Collezionisti Mondadori
collez@mondadori.it
Tel. +39 02 92 73 53 53
(Mondadori on suuri italialainen kustannusyhtiö.)
Kyseistä dvd:tä voi tiedustella myös seuraavista helsinkiläisistä elokuva-alan liikkeistä:
Filmifriikki (Hämeentie 48, puh. 09-750 243)
Pieni Leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050)
Tatu ja Patu on kuvakirja alle kouluikäisille, kaikki muu on ala-asteikäisille sopivaa ja Isä sai siivet vähän varttuneemmile, jotka haluavat ymmärtää surua, huostaanottoa ja vaikeampia asioita.
Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan.
Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Veera Salmen Mauri ja vähä-älypuhelin (Otava, 2015) alkaa näin:"Tässä ollaan minä ja Bashir. Bashir piirsi meidät vähän ennen kuin lähti. Bashir on tosi hyvän näköinen. Hän on Robin-fani, hänellä on Robin-paita. Minulle Bashir on piirtänyt lumiukko-Bashir-paidan."
Ruokopilli (engl. Reed pipe) nimeä käytetään sellaisista puhallinsoittimista (skalmeijoista), joista ei voida täsmällisesti sanoa onko niissä 1 vai 2 värähtelevää lehdykkää ts. kuuluvatko ne oboe- vai klarinettisoittimiin). Suomalaisessa kansankulttuurissa ruokopilli on yleensä liitetty järviruo’ista tehtyihin klarinetteihin. Lähde: (Otavan iso musiikkitietosanakirja 5, 1979).
Alla olevilla internet-sivustoilla esitellään suomalaisia kansan- ja perinnesoittimia sekä soitinten rakentamista, soitinten joukosta löytyy mm.ruokopillin teko-ohje.
http://www.ruoko.fi/uploads/pdf/KuralaRuokoEsite.pdf (s.10).
http://www.minnahokka.com/Paimensoittimet/soittaminen.html
http://www.roima.fi/html/soitinrakennus.html
Kirjoja:
Leisiö, Timo : Suomen ja...
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vuonna 1939 syntyi kaikkiaan 78 164 lasta, joista poikia 39 864 ja tyttöjä 38 300 (Lähde: Syntyneet-tilasto. Tilastokeskus. Verkossa: http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html).
Vuonna 1939 syntyneistä on nyt elossa (tilanne 31.12.2013) kaikkiaan 46 431 henkilöä, joista miehiä 20 500 ja naisia 25 931. (Lähde: Väestörakenne-tilasto. Tilastokeskus. Tietokantataulu: Väestö syntymävuoden, iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2013. Saatavissa vain tietopalvelusta).
Odotettavissa oleva elinikä löytyy Kuolleet-tilaston Elinajanodote-taulusta. Vuonna 1939 syntyneellä miehellä vielä elinaikaa noin 12 vuotta (12.01), naisella noin 14 vuotta (14,70). Tilanne on vuoden 2012 lopun tilanteen mukainen (73-vuotiaat...
Puutarhakirjoista ei löytynyt vastausta siihen, kuinka juuriversojen kasvu voidaan estää luumupuun kaadon jälkeen. Toimituksemme kääntyi Puutarhaliiton asiantuntijan puoleen. Hänen mukaansa juuriversojen kasvua ei pysty estämään, oli puun kaatamisajankohta mikä tahansa.
Juuriversoja kasvaa kuitenkin vähiten, jos puu kaadetaan keskikesällä. Tällöin puu on käyttänyt juuriston hiilihydraattivarantoja uusien lehtien ja vuosikasvainten kasvattamiseen, mutta yhteyttämistuotteita ei ole vielä palautunut takaisin juuristoon. Asiantuntijamme mukaan juuriversoista pääsee mm.sivelemällä niitä glyfosaattivalmisteilla ohjeiden mukaan.
Suomen kielen kehitykseen ja vaiheisiin voi tutustua esim. seuraavien teosten avulla:
- Lehikoinen, Laila 1994: Suomea ennen ja nyt
- Lehikoinen, Laila - Kiuru, Silva 1998: Kirjasuomen kehitys
- Häkkinen, Kaisa 1996: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa.
Kuinkakohan vanhasta suomen kielestä olet kiinnostunut? Minkäänlaista "muinaissuomen" sanakirjaa ei liene ainakaan vielä kirjoitettu, sillä ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat ja säilyneet käsikirjoitukset ovat vasta 1500-luvulta. Sitä ennen suomen kieli eli vain puhuttuna. Sanakirjathan useimmiten pohjautuvat teksteihin. Kannattaa kuitenkin tutustua esim. seuraaviin sanakirjoihin:
- Vanhan kirjasuomen sanakirja 1 - 2 (käsittelee Ruotsin vallan ajan kirjakieltä, aakkosissa...
Äänentaajuus ilmoitetaan värähdyksinä sekunnissa, ja sen yksikkö on hertsi (hz). Ihmiskorva pystyy parhaassa tapauksessa erottamaan 20-20 000 hertsin taajuuksia. Tarkimmin ihmisen korva aistii puheäänen taajuuden, joka on 300-3 400 hertsiä. Kuulokyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi vanhojen ihmisten on usein vaikea kuulla korkeita ääniä.
Ihmisen kuuloaisti on melko tarkka, mutta monilla eläimillä kuulo on vielä tarkempi. Esimerkiksi lepakot pystyvät kuulemaan jopa 150 kilohertsin taajuuksia eli hyvin korkeita ääniä. Toisena ääripäänä taas on myyrä, jonka kuuloalue ulottuu vain yhden (1) hertsin ääniin eli hyvin matalalle.
Tässä vielä pari esimerkkiä eläinlajien kuulolaajuuksista: koira 70-100 000 hZ, lammas 42-125 000 hZ. Linnuista...
Nimikirjojemme mukaan Iita tosiaan on alkuaan Iidan lempinimi. Virallisena nimenä sitä on tavattu jo 1800-luvun lopussa. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva (1909) yhden lapsen nimi on Iita Linta Maria: "Neljännelle lapsukaiselle, joka myös syntyi tyttönä, valtasi Riika niinikään omakeksimänsä valikoiman: Iita Linta Maria, joka nimi isänkin mielestä oli näppärä, tyttö kun muutenkin äännähteli kuin mikä tilttakerttu metsässä."
Painavia todisteita sille, että Iita-nimeen liittyisi kielteisiä mielleyhtymiä en löytänyt - ellei sitten Kalle Väänäsen sotavuosina Liisa pienen vastapainoksi sepittämää satakolmetoistakiloista Iso-Iitaa halua sellaisena pitää. Lämpimästi Väänänen kyllä Iitansa ihanuutta ylistää. Stadin slangisanakirja...
Eriomainen kysymys. Maisa on Apotti-järjestelmään luotu asiakasportaali. Siksi kysyin asiaa suoraan sieltä. Oy Apotti Ab vastasi näin: "Järjestimme nimikilpailun, johon kaikki apottilaiset saivat osallistua. Nimen tuli taipua helposti kaikilla kotimaisilla kielillä. Lopulta finalistien joukosta löytyi sopiva nimi – ja sellainen, jonka domain eli www-osoite oli saatavilla. Nimenvalintaprosessissa oli monta vaihetta."
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoilla ei ole suunnitelmissa aloittaa striimattavan elokuvapalvelun tarjoamista asiakkailleen. Striimattavat elokuvapalvelut ovat suhteellisesti katsottuna kalliita. Helmet-kirjastojen alue on väestöltään suuri ja siten striimattavaan palveluun täytyisi budjetoida vastaavasti suuri summa rahaa. Fyysisten tallenteiden kysyntä on kuitenkin vielä hyvällä tasolla, joten panostamme toistaiseksi niihin.
Poste restante -osoitetta käyttävät muun muassa henkilöt, joilla ei ole vakituista osoitetta tai muuta mahdollisuutta vastaanottaa postilähetyksiä. Erityisesti asunnottomat ovat suosineet poste restante -palvelua. Tilapäisesti poste restante -osoitetta voi käyttää, jos on tarve vastaanottaa postia muussa kuin kotiosoitteessa esimerkiksi matkan aikana. Syyksi poste restante -osoitteen käyttöön on esitetty myös halua pysytellä viranomaisten tavoittamattomissa, velkojien välttelyä ja tarkoituksellista tukikikkailua.
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/vastaanottaminen/postin-jakelu/post…
https://yle.fi/uutiset/3-10780419
https://yle.fi/uutiset/3-10635971
Turun Sanomat: Tuhannet elävät ilman osoitetta - Uutiset - Turun Sanomat (ts.fi)
Leipuri Hiiva on kansansävelmä. Myös laulun sanat ovat kansanperinnettä, eivät siis jonkun tietyn sanoittajan käsialaa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
