Kyseinen lopputunnusmusiikin sävelmä on tuttu monesta paikasta.
Kappale tunnetaan nimellä When Johnny Comes Marching Home ja se on Yhdysvaltain sisällissodan aikainen marssilaulu. Kappaleen sanat on kirjoittanut Patrick Gilmore salanimellä Louis Lambert. Kappale on tehty irlantilaisen kansanlaulun, Johnny I Hardly Knew Ye'n, pohjalta.
Kappale tunnetaan myös suomenkielisenä Kapteeni Koukku -nimisenä lastenlauluna. Siitä lienevät peräisin merirosvomaiset mielleyhtymät.
Suosittelen finna.fi -hakua. Finna on suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteinen hakupalvelu. Ihan kaikki Suomen kirjastot eivät ole vielä Finnassa, mutta Finna-kirjastojen määrä lisääntyy. Finna-haku : https://www.finna.fi/
Listaus Finnassa mukana olevista yleisistä kirjastoista ja muista aineiston tuottajista . https://www.finna.fi/Content/organisations
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
Hiihtäjäpatsaan mallina on ollut kuvanveitsäjän Viktor Janssonin poika Per Olov Jansson joka itse harrasti laskettelua. Patsas on vuodelta 1938.
Tieto löytyi näyttelyluettelosta
Tove Jansson : muistonäyttely : taiteilijavanhemmat Signe Hammarsten Jansson ja Viktor Jansson.
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Aiheesta löytyy englanniksi paljonkin kirjallisuutta, jossa osassa on erilaisia näkökulmia asiaan kuten taloutta tai politiikkaa. Tässä muutamia teoksia, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Byrd, Peter: British foreign policy under Thatcher (St. Martin's Press, 1988)
Krieger, Joel: Reagan, Thatcher and the politics of decline (Polity Press, 1986)
Maynard, Geoffrey: The economy under Mrs Thatcher (Blackwell, 1989)
Overbeek, Henk: Global capitalism and national decline : the Thatcher decade in perspective (Unwin Hyman, 1990)
Reitan, Earl A.: The Thatcher revolution : Margaret Thatcher, John Major, Tony Blair, and the transformation of modern Britain, 1979-2001 (Rowman & Littlefield, 2003)
Sipilä, Jyrki: Pääministeri Margareth...
Sosiaalidarwinistiset näkemykset sodankäynnistä eivät olleet viime vuosisadan alkupuoliskolla mitenkään epätavallisia. Ennen ensimmäistä maailmansotaa teemasta kirjoitti ainakin kenraali Friedrich von Bernhardi (1849-1930). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastaavia näkemyksiä kehitti vielä pidemmälle kenraali Erich Ludendorff (1865-1937). Yksi mahdollisuus voisi olla myös saksalainen kirjailija ja sotilas Ernst Jünger (1895-1998). En valitettavasti kuitenkaan löytänyt herroilta käsillä olevasta kirjallisuudesta aivan kuvaukseen sopivaa sitaattia. Samassa henkisessä ilmapiirissä kasvaneista saksalaisista upseereista moni olisi saattanut lausua jotain kuvatun kaltaista, eivätkä ajatukset aivan vieraita olisi olleet muissakaan maissa....
HELBUS eli Helsinki School of Business on Suomessa toimiva yksityinen yliopisto. Se tarjoaa maksullisia kauppatieteiden opintoja. Tutkintojen sisältö ei kuitenkaan ole samanlainen kuin Suomen valtion rahoittamissa yliopistoissa.
Suomessa yliopistoja säätelee yliopistolaki ja yliopistojen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Valtion virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja ei voi ostaa tai myydä, mutta yksityiset koulutuksenjärjestäjät voivat perustaa maksullisia opinahjoja ja tarjota maksullisia tutkintoja.
Äänitetietokannan Fono.fi mukaan kyseinen kappale on suomeksi nimeltään 'Katseet' ja sen on äänittänyt Rexi vuonna 1980. Kappaleen on säveltänyt Mike Batt ja suomalaiset sanat on tehnyt Raul Reiman.
Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Vastausta ei ollut ihan helppo löytää, koska pääosa lähteistä mainitsee vain Turun kansakoulujen opettajat yleisesti, mutta ei sitä, missä koulussa he toimivat opettajina. Käytin lähteenä mm. teosta Turun kaupungin kansakoulut 1903-1913 sekä sanomalehtien kuolin- ja syntymäpäiväilmoituksia. Tiedot kannattaa tarkistaa, todennäköisesti niissä on virheitä.Kerttulin koulussa toimivat ainakin seuraavat miesopettajat:Väinö Wilhelm Vanhanen (1875 Turku)Lauri Adolf Kaisla (1888 Turku)Juho Oskar Oksanen (1868 Taivassalo)August/Aukust/Aukusti Fabian Heimo (1889)Akseli/Karl Axel Kesä (1888 Turku)Rupert Isotalo (1864 Laitila)Leander Leo Suomela (1873 Kalajoki)Juho Oskari Kytölä (1875 Orivesi)Karl Selim Suomela (1889 Turku)Elis Rantanen (1897 Turku)...
"Olin kai neljäntoista / kun hämmästyin kuusimetsässä. / Olin vastikään tullut pois sananjaloista / ja näin mansikan / paikassa jossa ei pitänyt olla edes lehtiä. / Söin sen, vähän matkan päässä oli toinen / ja jälleen vähän matkan päässä, aina vähän matkan päässä / yhä lisää."
Näin runoili Maila Pylkkönen vuonna 1975 ilmestyneessä kokoelmassaan Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Sisällysluetteloon runo on nimetty ensimmäisen säkeensä mukaan (Olin kai neljäntoista).
Nimenmuutoksen voit tehdä vain paikan päällä kirjaston asiakaspalvelussa. Saat samalla uuden kirjastokortin. Ota mukaasi valokuvallinen henkilöllisyystodistus.
https://www.laukaa.fi/asukkaat/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjast…
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Voit palauttaa myöhässä olevat kirjat (jotka eivät vielä ole perinnässä) normaalisti omatoimikirjaston palautusautomaatilla.
Jos olet jo saanut perintätoimistolta huomautuksen, on hyvä lähettää heille tieto palautuksesta. Helpoiten se sujuu kirjaston palvelutiskillä palveluaikaan.
Mahdolliset maksut tallentuvat kortillesi ja voit maksaa ne joko verkossa Helmet-sivuilla tai kirjastojen palveluaikaan tiskillä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Vantaan Tikkurilan kirjaston sivuilla kerrotaan, että "tulostus ei ole toistaiseksi käytössä havaitun tietosuojariskin vuoksi." Myöskään Vantaan Myyrmäen kirjastossa ei ole mahdollista tällä hetkellä tulostaa. Muissa Helmet-kirjastoissa tulostus toimii normaalisti.
Juuri tänään (30.9.) klo 18 alkaen päivitetään kirjastojärjestelmän palvelimia. Tämä voi vaikuttaa mm. itsepalvelutulostamiseen:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastojar…
Tammen kultaisissa kirjoissa ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1954 julkaistu Walt Disneyn Pupuvaari Pitkäkorva (suom. Marjatta Kurenniemi) on lainattavissa kirjastoista. Teoksesta on otettu useita lisäpainoksia.
https://finna.fi/Record/kyyti.220616
Pupuvaari pitkäkorva sisältyy myös vuonna 2019 julkaistuun Disneyn kultaiseen eläinkirjaan.
https://finna.fi/Record/kyyti.1379394
