Iltalaulu-nimisiä kappaleita on tehty useita. Tämä kyseinen Iltalaulu on tosiaan norjalainen kansansävelmä. Kansanlaulujen tekijöitä ei tavallisesti tunneta, eikä esimerkiksi Laulun mahti -laulukirjasta tarkistettu Iltalaulun nuotinnos sisällä tietoja suomalaisen sanoituksen tekijästäkään.
Sanoitus ja nuotinnos löytyy useastakin eri laulu- ja nuottikirjasta.
https://finna.fi/Search/Results?dfApplied=1&lookfor=Jo+l%C3%A4nnen+rann…
Laulun mahti (SOK, 1966)
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
LINNEA -tietokannoista,jotka ovat yleisissä kirjastoissa nykyisin myös asiakkaiden itsenäiskäytössä, löytyi hakusanalla hitsausrailo* seuraava teos:
Grönlund, Eero : Hitsausrailot : vaatimukset, valmistusmenetelmät, toleranssit ja taloudellisuus [julkaisija: Suomen metalli-, kone- ja sähköteknisen teollisuuden keskusliitto, MET ry.] [Helsinki] : Metalliteollisuuden kustannus, 1990. 52 s. : kuv. ; 30 cm. (Tekninen tiedotus / MET, ISSN 0788-0987 ; 1990, 6) ISBN: 951-817-465-2.
Sitä näyttäisi teknillisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulukirjastojen lisäksi olevan myös joissakin maakuntakirjastoissa. Tarvittaessa kaukolainapyynnön voi jättää lähimpään kirjastoon.
Hitsausrailoja ja railonvalmistusta käsitteleviä julkaisuja, joista osa on...
Inna-nimestä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Internetin kautta löytyvässä Behind the Name-palvelussa sanotaan, että se on venäläinen naisen nimi. Sen merkitystä ei tiedetä. (http://www.behindthename.com/). Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet (Weilin+Göös 1982) sanotaan, että Inna-nimen voi katsoa kuuluvan niihin nimiin, jotka ovat kytkettävissä vanhempien tai muiden lähisukulaisten nimiin (esim. Anni-nimi toisinpäin). Kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) esitetään Inna-nimen voivan olla muunnos Inasta tai Inkasta. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY 1999) Innaa pidetään myös lyhentymänä Innocentiasta (lat. viaton, nuhteeton). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta, www-osoite https://192.49.222.187/...
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Kysymykseen ei löydy suoraa yksiselitteistä vastausta. Jalkaa merkitsevän kontti-sanan etymologia on tuntematon ja sen tiedetään vain olevan sukua viron sanalle "kont", joka tarkoittaa luuta. Kyseinen merkitys kontille on tuttu etenkin lounaismurteissa, joista löytyy sanontoja myös muiden eläinten konteista, mm. siankontti, koirankontti ja kanankontti.
Kielikellossa kerrotaan hieman enemmän kontti-sanan käytöstä, ja Elina Inkisen gradussa Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi kerrotaan myös muista alaraajoihin liittyvistä sanonnoista.
Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
Tässä muutamia sivustoja:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Awriter_37
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/198
http://www.nuorisokirjailijat.fi/tiainen-marja-leena.html
https://www.tammi.fi/kirjailija/marja-leena-tiainen
Marja-Leena Tiaisesta on kirjoitettu parissa kirjassa:
Matka mielikuvitukseen : lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat teostensa taustoista / toimittanut Päivi Heikkilä-Halttunen, Helsinki : Tammi, 2004
Palkitut kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat 1990-2002 / toim. Kaarina Kolu ja Teresia Volotinen. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Lukufiilis, Virikkeitä ja Onnimanni –lehdet ovat muiden ohella...
Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista:
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos)
Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994.
(historiikki)
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Myös seuraavista voi olla apua:
Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992.
Rautala...
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -oppaan mukaan viiden markan kolikot tehtiin vuosina 1953-1962 niklatusta raudasta, ei hopeasta. Kolikon kunto määrittää arvon ja vuodelta 1957 olevan viiden markan hinta vaihtelee 1-8 euron välillä.
Lähde: Suomi: rahat ja setelit 1811-2009 arviohintoineen
Sukunimistä ja niiden merkityksistä löytyy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta. Kulpakko on peräpohjolainen sukunimi. Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Kittilässä, Sodankylässä ja Torniossa on ollut tämännimisiä taloja. Rovaniemellä puolestaan Kulpakko on vaara-alueen nimi. Kulpakko-sanan merkitys on paikoin sama kuin kulppi- sanan (merkitsee ”vesilätäkköä” sekä ”maljaa” ja ”kauhaa”), paikoin se on tarkoittanut ”kulkijaa”.
Meltaus-sukunimen osalta ei selvää vastausta ole, edellä mainitussa kirjassa viitataan sukunimeen Murtoniemi, jonka nimisiä niemiä ja asumuksia on myös Pohjanmaalla.
Todistuksen kielitaidosta saat suorittamalla yleisen kielitutkinnon. Yleinen kielitutkinto on virallinen, aikuisille suunnattu kielitutkintojärjestelmä, johon voi osallistua kuka tahansa. Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä) kolmella eri tasolla (perus-, keski- ja ylin taso). Lisää tietoa yleisestä kielitutkinnosta löytyy Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitut…
Kokosävelasteikkoa on vaikea selittää ilman nuottiviivastoa, joten asia voisi selvitä seuraavista linkeistä
http://www.uta.fi/mute/ast17.htm
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=24&la=fi
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas....
Hääpuheen tilalle sopivia tekstejä löytyy esimerkiksi Kotiliesi -lehden kokoamana lukijoidensa suosikeista:
https://kotiliesi.fi/juhlat/haat-ja-kihlajaiset/onnittele-haaparia-kauniilla-runolla-valitse-sopiva-juhlavarssy-lukijoiden-suosikeista/
Listalta löytyy monta kaunista tekstiä, kuten katkelma Kahlil Gibranin teoksesta Profeetta, joka alkaa seuraavasti:
"Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri teidän sielujenne rantojen välillä..."
Häihin sopii myös vaikkapa Franciscus Assisilaisen rukous, jonka Ruotsin prinsessa Victoriakin luki sisarensa häissä:
https://evl.fi/verkkokirkko/rukous/kirkon-vanhoja-rukouksia
Uusista kirjoista joskus löytyvät epämiellyttävät hajut johtuvat painamisessa käytetyistä kemikaaleista. Mistä kemikaal(e)ista tarkalleen on kyse, ei selvinnyt, mutta joka tapauksessa hajut ovat vaarattomia ja häviävät melko nopeasti.
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Jos hakemuksesi vaatii käynnin poliisiasemalla, sinun täytyy varata aika verkkopalvelussa. Tällöin on huomioitava, että lupapisteet voivat olla ruuhkaisia etenkin kesäisin, jolloin seuraava vapaa aika voi olla viikkojen päässä. Tämä tietysti vaikuttaa siihen, milloin henkilökorttia kannattaa anoa. Mitään tarkkaa päivämäärää ei voi silti sanoa.
Henkilökortti toimitetaan normaalisti noin 8 arkipäivässä valitsemaasi noutopisteeseen. Lisämaksusta voit saada nopeutetun toimituksen.
Jos et voi tai halua asioida verkossa, voit tehdä hakemuksen myös poliisiasemalla. Huomaa, että verkossa tehty hakemus on halvempi ja nopeampi.
Ohessa neuvotaan koko henkilökortin hakeminen. https://poliisi.fi/henkilokortti
Henkilökortin toimituksesta https...
