Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana...
Asiaa on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vastaus on, että eri nopeusrajoitusten kyltit ovat tiedoksi takana ajaville ja ohittamaan pyrkiville.Merkit kertovat ajoneuvoyhdistelmälle määrätyn nopeusrajoitukset: taajamissa, haja-asutus alueilla ja moottori- ja moottoriliikenne teillä. Linkki koko vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mitahan-mahtaa-tarkoittaa-rekan-peravaunu…
Etsitty kirja lienee Joulukuun ryhmä -kollektiivin tuotos Matka Neuvosto-Suomessa (Lehtimiehet, 1984). Punaisessa kannessa on värivalokuva eduskuntatalosta, jonka katolla on punatähti ja edustalla Leninin patsas.
Takakannen kuvaus kirjan sisällöstä:
Millainen on - miltä näyttää
NEUVOSTO-SUOMI?
Suomessa on vallinnut neuvostojärjestelmä 12 vuotta. Vallanvaihto tapahtui helposti, lähes huomaamatta. Suomi liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.
Millaiseksi kaikki muuttui? Mitä tapahtui entisille johtajille? Miltä näyttää Helsinki ja mikä on suomalaisten mielestä heidän todellinen pääkaupunkinsa? Miten ihmiset asuvat ja elävät Neuvosto-Suomessa? Tämä kirja kertoo kaikesta tästä.
Se on hyvin todentuntuinen matka maassa, jota ei ole olemassakaan....
Runo löytyy Waltarin vuonna 1967 julkaistusta kokoelmasta Pöytälaatikko : Muistoja ja muistiinpanoja 1945-1967 sivulta 29. Runo on osa yhdentoista runon kokonaisuutta nimeltä Sokean runoilijan mukaan (Abu al Ma'arri, s. 973 j.Kr.)
Teoksen saatavuuden voi tarkistaa Vaski-verkkokirjastosta oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.110352
8-11-vuotiaille pojille voisin suositella Timo Parvelan Pate- ja Kepler62-sarjoja sekä Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirjoja.
Jännityksestä tykkääville Kalle Veirton Henkka ja Kivimutka -sarjaa ja samalta kirjailijalta urheilunmaailmaan sijoittuva sählymestarit.
Verkkokirjastosta hakemalla lastenkirjallisuus ja haluttu aihe esim. seikkailu löytyy lisää luettavaa.
Yksittäisen torpan tietoja selvitettäessä on olennaista tietää ainakin suunnilleen, missä torppa on sijainnut ja keneltä se on mahdollisesti vuokrattu. Myös torpan nimen tunteminen auttaa huomattavasti. Torppa on saattanut sijaita esimerkiksi kartanon tai seurakunnan vuokramaalla. Kunnat sekä seurakunnat säilyttävät pääsääntöisesti itse niiden omaan toimintaan liittyvät asiakirjat, joten kuntien ja seurakuntien arkistojen tutkiminen voi näin ollen olla hyvä tapa hankkia tietoja jostakin torpasta. Asiakirjoja säilytetään myös Kansallisarkiston eri toimipaikoissa. Esimerkiksi verokirjoista ja autioluetteloista voi olla hyötyä. Maanmittauslaitoksen aineistoista voi myös olla apua tutkimuksissa.
Paikallishistoriikit ovat usein hyvä lähde...
Merivartijat ovat valtion virkamiehiä, joten vähimmäisikäraja merivartijalle on 18 vuotta. Rajavartiosto kouluttaa merivartijoita noin 14 kuukauden mittaisella peruskurssilla. Rajavartioston työntekijöiden eläkeiän eli vanhimman mahdollisen merivartian iän voi katsoa Kevan ammattiryhmien eläkesivulta.
Virkamieslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750
Merivartijan työkuvaus Ammattinetissä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/610_ammatti
Lisätietoa Suomenlahden merivartiostosta: https://www.raja.fi/slmv
Osoitteesta https://kirkes.finna.fi/ pääset tekemään hakuja sekä varaamaan aineistoja. Varaamiseen tarvitset tunnusluvun, jonka saat kirjastostasi.
Tunnusluku / PIN-koodi on kirjastokorttiin liitetty nelinumeroinen luku. Verkkokirjastoon kirjautumiseen vaaditaan käyttäjätunnus, joka on kirjastokortin numero, sekä tunnusluku. Tunnuslukua / PIN-koodia tarvitaan myös sähköisten aineistojen käyttöön ja osalla lainausautomaateista. Tunnusluvun / PIN-koodin saa kirjastosta näyttämällä kuvallista henkilöllisyystodistusta.
Alle 15-vuotiaan kirjastokortin voi liittää takaajan tietoihin verkkokirjastossa. Kortin liittämiseen tarvitaan lapsen kortin tunnusluku / PIN-koodi.
Kyseisen kohta on William Shakespearen näytelmän Julius Caesar ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1884 rivit kuuluvat näin:
On ihmisellä onnens' ohjat joskus.
Syy, rakas Brutus, kurjaan pienuuteemme
On itsessämme eikä tähdissämme.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/18512/pg18512.html
https://www.gutenberg.org/files/1522/1522-h/1522-h.htm
Lauri Siparin suomennoksessa vuodelta 2006 (s. 57) sama kohta kuuluu näin:
Mies voi olla kohtalonsa herra:
jos olemme alamaiset, hyvä Brutus,
syy ei ole tähdissä vaan meissä.
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Helmet-kirjastojen omassa kokoelmassa ei ole aiheesta mitään, mutta korkeakoulukirjastoista löytyy jo vähän paremmin. Pääset tutkimaan kokoelmaa esim. osoitteessa www.finna.fi. Kirjoita hakulaatikkoon hakusanaksi kiihtyvyyssensorit tai magnetometrit. Molemmista aiheista on kirjoitettu runsaasti opinnäytetöitä, joista monet ovat vapaasti verkossa luettavissa.
Jos hakutuloksista löytyy kiinnostava teos, jota ei ole saatavilla pääkaupunkiseudulta, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Kaukolainatilauslomake ja -hinnasto löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu.
suositellaan, että ei käytettäisi nastakenkiä. Meillä on mahdollisuus ensimmäisen kerroksen palvelutiskistä pyytää kertakäyttöiset kengänsuojat tai oikeastaan sukansuojat, jotta voi liikkua ilman kenkiä talossa.
Pikaisen kirjallisuuskartoituksen perusteella vaikuttaisi siltä, että kirjallisuutemme kieltolakiaikaan sijoittuvissa kuvauksissa suosituimpia aiheita ovat viinan salapoltto ja myynti, trokarit ja trokaus sekä salakuljetus. Viinaa hankitaan tavallisimmin laitakaupungin salakauppiailta tai sitä itse salaa polttaneilta yksityisyrittäjiltä. Tyypillinen kuvaus viinan ostosta salakauppiaalta löytyy esimerkiksi Mika Waltarin kirjasta Suuri illusioni.
Hakusanalla "kieltolait" saa Kirjasammosta aika hyvän yleisnäkymän kieltolakiaiheiseen kaunokirjallisuuteemme ja sen painopistealueisiin.
Tekijä näyttää myyvän itse kirjaa hintaan 19,50 €.
Kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti vielä löydy.
http://www.mervi-bergstrom.com/hoyhenet-polullani/
Messuhalli sijaitsi Uhtualla. Paikasta löytyy kuvia SA-kuva-arkistosta ja Finnasta. Lähteet ja linkitKansa taisteli 10/1984: https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1984/Kansa_Taisteli_10_1984.pdfSA-kuva-arkisto: http://sa-kuva.fi/Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=sotilaskodit+messuhalli&type=Al…
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa lehdet keskitetysti kirjakaupan kautta. Karjala-lehden sivuilta löytyy muutamia suomenkielisiä artikkeleita osoitteesta
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/index_f.html Kirjastoilla ei ole lehdestä verkkoversiota.
Lehden tilaukseen liittyvässä ongelmassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjakauppaan josta kyseinen lehti löytyy, Helsingissä Akateeminen Kirjakauppa tai Suomalainen Kirjakauppa.
Aku Ankan taskukirjojen tarinoista ei löydy hakukonetta, mutta luettelo niistä löytyy Aku Ankan verkkosivuilta. Pääset kansikuvaa klikkaamalla katsomaan kunkin taskukirjan sisällön. Tarinoiden lukeminen on maksullista. Mikäli muistat etsimäsi taskukirjan kansikuvan, löydät todennäköisesti tarinan. Ja ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä taskukirjasta on kyse.
Linkki: Aku Ankan taskukirjat https://www.akuankka.fi/taskarit
Kälkäjästää tarkoittaa kuljeskelemista. Sanaa esiintyy Kainuun alueen murteessa. Sukunimi Kälkäjä on peräisin talonnimestä. Nimi juontuu mahdollisesti lapin sanasta 'kielga', joka tarkoittaa tasaista jäkäläkangasta.
Lähteet
Suomen murteiden sanakirja, kälkäjästää: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_7ebc592060a0c1a8101…
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Luultavasti tuolloin on ollut käytössä lääkintöhallituksen hyväksymä ja 1.1.1987 alkaen käyttöön tullut tautiluokitus. Se löytyy digitoituna STM:n hallinnonalan avoimesta julkaisuarkistosta Julkarista ( https://www.julkari.fi/handle/10024/131850 ). Sen mukaan 3018x on Muu tai sekamuotinen persoonallisuushäiriö.
