Kirjaston rekisteristä poistetaan asiakastiedot, jos korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen eikä kortilla ole selvittämättömiä lainoja ja maksuja.
Sinun pitäisi käydä missä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteessä, niin saat uuden kortin. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus. Voit myös tehdä Helmetissä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Hei!
Kirjasammosta löytyi kirjahylly, johon on koottu kirjoja kirjailijuudesta: http://www.kirjasampo.fi/fi/node/4496#.V9E2IPmLTct
Hakemalla kirjaston tietokannasta asiasanoilla "taiteilijaromaanit" ja "kirjoittaminen" saa myös melko hyvän joukon kaunokirjoja, joissa käsitellään kirjailijan työtä. Keski-kirjaston hakutuloksista löytyy mm. Kreetta Onkelin Kutsumus sekä Knausgårdin Taisteluni -sarja.
Lainat voi palauttaa mihin tahansa toimipisteeseen, täällä on tietoa palauttamisesta, https://vaasankirjasto.finna.fi/Content/asioi-kirjastossa#Palauttaminen
Kirjastoautossa asioimisesta on ohjeita auton sivulla, https://vaasankirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86141. Lainat voi palauttaa palautuslaatikkoon jonottamatta autoon, jos ei ole aikeissa lainata.
Löysin sivustolta Solunet.fi hyvän kuvan kynnen rakenteesta. Sen mukaan kynsinauhan alla ei ole ihoa, vaan se on kynnen päällä. "Kynsipeti koostuu epiteelisoluista, mutta siinä on ainoastaan tyvikerros ja okasolukerros. Kynnen juurta peittävän ihopoimun reuna, kynsinauha, on myös kovaa keratiinia." Linkki sivulle.
Vuosittain ilmestyneessä (1958-2016) Spes patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista. Kirjassa on kuitenkin tiedot vain niistä ylioppilaista, jotka ovat sinne tietonsa antaneet.
Lisäksi paikallinen sanomalehti Suur-Keuruu on julkaissut 22.5.1996 tiedot valmistuneista kahden eri lukion ylioppilaista. Tiedot ylioppilaista saa olemalla yhteydessä Keuruun kirjastoon, jossa on Suur-Keuruu-lehden sidotut vuosikerrat.
Hiipivässä haamussa on kysymys kilpailusta, jossa joukkueiden tulee itse ratkaista tehtävät. Emme halua kysymyksiin vastaamalla pilata reilua kilpailua
Ulkopoliittinen instituutti sijaitsee Helsingin keskustassa ja sen sivuilla instituutin tehtävistä kerrotaan seuraavasti:
Ulkopoliittinen instituutti on tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista, ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista. Tehtäväänsä instituutti toteuttaa tekemällä tutkimusta sekä järjestämällä kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja ja julkaisemalla raportteja tutkimustuloksistaan ja ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä. Instituutti julkaisee myös Ulkopolitiikka-lehteä sekä ylläpitää alan erikoiskirjastoa.
Instituutin tutkimuksen tavoitteena on tuottaa korkeatasoista ja selkeää aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen...
Tottahan jotain on tehtävissä. (Anteeksi hidas vastaaminen)
Voit valtuuttaa toisen henkilön hakemaan kirjan puolestasi. Jos hän tulee tiskille, hän tarvitsee mukaansa valtakirjan ja sinulle tulleen varausilmoituksen. Valtakirjan haluamme paperisena, mutta varausilmoituksen voi välittää hakijan puhelimeen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Noutamattomista_varauksista_aletaan_peri(219464)
Jos noutotarve on pidempiaikainen, voit harkita joustoasiakkuutta jonkun läheisesi kanssa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Joustoasiakkuus_helpottaa_asiointia_kun_(217150)
Elokuussa 1942 neljä vankia onnistui pakenemaan Auschwitzista kysymyksessä kuvatulla tavalla. Marek Tomasz Pawłowski kirjoitti ja ohjasi tapauksesta dokumenttifilmin Uciekinier vuonna 2007. Se on esitetty Suomessa Yle Teema -kanavalla nimellä Pako Auschwitzista vuonna 2010 ja uusintana viimeksi vuonna 2011.
Auschwitz-Birkenau Memorial and Museum: http://en.auschwitz.org/m/index.php?option=com_content&task=view&id=578…
Yle Teema: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/historia-pako-auschwitzista
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Hei,
vuosittain ilmestyvästä Spes Patriae -kirjasarjasta löytyvät tiedot eri vuosien ylioppilaista kuvan kanssa. Kirjassa on tiedot niistä ylioppilaista, jotka ovat tietonsa ja kuvansa kirjan kustantajalle antaneet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on Spes Patriae vuosilta 971 ja 1972. Kirjat ovat varastossa, joten kirjat saa lainaan varaamalla.
Tässä kirjojen teostietoihin verkkokirjastossa:
Spes Patriae 1971: https://keski.finna.fi/Record/keski.69657
Spes Patriae 1972: https://keski.finna.fi/Record/keski.52816
Sitaatti on Emily Dickinsonin runosta 1741 (The complete poems of Emily Dickinson / Johnson)/1761 (The poems of Emily Dickinson / Franklin). Sirkka Heiskanen-Mäkelä on suomentanut sen seuraavasti: "Se ettei palaa koskaan / elämän sulostaa – " (Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille, s. 82)
Kyse voisi olla Maitolaiturimuseosta, joka sijaitsee Velaatan kylässä noin 50 km Tampereelta Ruoveden suuntaan. Kotisivut: https://www.maitolaiturimuseo.net/.Mänttä-Vilppulan matkailusivuilla on myös maininta Maitolaituri24-nimisestä pop-up-näyttelytilasta, joka sijaitsee Pohjaslahden kylässä: https://visittaidekaupunki.fi/kulttuuri/kesan-nayttelyt-ja-galleriat/.
Lähettämässäsi kuvassa on parsimiskone, jota on kutsuttu myös parsimalaitteeksi. Kuvan parsimikone lienee 1950- tai -60-luvulta. Alla olevissa linkeissä on kuvat ko. laitteista.
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044l8
https://finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0044lf
Tekisipä mieleni ehdottaa Penelope Livelyn Vanhan talon kummitusta (1976). Se on jonkinmoinen klassikko ja kotimaassaan Iso-Britanniassa palkittu teos, jota hyvinkin voisi kuvitella koulussa luettavan: vuonna 1989 siitä jopa julkaistiin meillä uusi painos Otavan koulukirjasto -sarjan ala-asteelle tarkoitettujen kirjojen joukossa. Yhdessäkään tutkimassani Vanhan talon kummituksen painoksessa ei kuitenkaan ole kuvitusta – ellei sitten lasketa Suuressa nuorten kirjakerhossa vuonna 1977 ilmestyneen laitoksen nimiösivun mustavalkoista talon kuvaa – mikä panee epäilemään, että kyseessä on sittenkin jokin toinen teos. Ehkäpä joku lukijoistamme osaa ehdottaa vielä paremmin kysymyksen kuvausta vastaavaa kirjaa.
Hiirenvirna-runon kirjoittaja on Tuula Korolainen, ja se löytyy Korolaisen lastenrunokirjasta Kuono kohti tähteä.
Kissankello-runon tekijäksi on eräällä nettisivulla merkitty Aaro T.K. Kyseessä on todennäköisesti harrastelijakirjoittaja.
Helmet-kirjastoissa on käytössä nimekehaku. Kun niteitä on hyllyssä, varaus menee nimeketasolle odottamaan hakulistan tulostusta. Varaus menee aina ensin noutopaikan hakulistalle. Koska varaus siis kuitenkin kohdistuu nimekkeeseen eikä yhteen tiettyyn niteeseen, varaukseen saattaa tarttua saman nimekkeen mikä tahansa nide, jota ensimmäisenä käsitellään jossakin kirjastossa. Jos siis varaamasi teos sattuu palautumaan esimerkiksi Kalajärven kirjastoon ennen kuin valitsemassasi noutopaikassa on ehditty käsitellä varausten hakulistaa, teos lähtee Kalajärveltä siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Varauslistoja käsitellään kirjastoissa useita kertoja päivässä, joten useimmissa tapauksissa varaus tarttuu juuri valitun noutokirjaston...
Monica Alm on pseudonyymi eli peitenimi, jonka takana on ruotsalainen kääntäjä, kirjailija ja toimittaja Rune Olausson. Monica Almin nimellä hän kirjoitti tyttökirjoja, kuten Ponipoppoo-sarjan. Rune Olausson kuoli 2.1.2022 Nackassa. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Göteborgissa.
Lähde: https://sv.wikipedia.org/wiki/Rune_Olausson
