Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
tarkoitatte siis peruskouluun siirtymistä 1970-luvulla. Wikipedian mukaan peruskoulujärjestelmään siirryttiin pohjoisesta alkaen vuodesta 1972 ja 1977 lopulta Espoo, Helsinki, Kauniainen sekä Vantaakin siirtyivät siihen. Eli vuosi olisi 1977.Sinällään peruskoulun opetussuunnitelmat päivitetään aina aika-ajoittain. Lisäksi esimerkiksi vuonna 1999 poistettiin ala-aste 1-6 luokat ja yläaste 7-9 jako. Epävirallisesti nitä kutsutaan alakouluksi ja yläkouluksi.
Imuroitavia sanakirjoja ei tunnu löytyvän. Netistä löytyy kyllä muuten ilmaiskäytössä olevia sanakirjoja, esim.yksi suomi-ruotsi -sanakirja sivulta http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml (on nimeltään Svensk-finskt lexikon, mutta hakea voi myös suomen kielen sanoilla). Linkkejä verkosta löytyviin sanakirjoihin ja kielenkääntäjiin löytyy enemmänkin Makupalat-hakemistosta http://www.makupalat.fi/kieli2.htm
Sanakirjoja on myös cd-romeina, esim. Lahden kirjastosta löytyvät WSOY:n Suomi-ruotsi-suomi -sanakirja sekä Suuri suomi-ruotsi -sanakirja A-Ö.
YK kerää World Population Prospects 2019 -sivullensa koko maailmaa koskevia väestötilastoja. Tähän Excel-tiedostoon on koottu maittaisia tietoja syntyneiden lasten sukupuolijakaumasta (poikien määrä suhteessa tyttöjen määrään) aina vuodesta 1950 lähtien: Sex Ratio at Birth (SRB) (XLSX, 75 KB).
Varausmaksu 2 euroa muodostuu, jos varausta ei noudeta määräajassa. Kirja oli lainattu noutoajan umpeuduttua, jolloin järjestelmästä tulee asiakkaalle tuo maksu.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa myöhästymismaksu on 20 senttiä vuorokaudelta aikuisen kortille lainatusta aikuisten aineistosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
Jos lainaamastasi aineistosta ei ole varauksia eikä se ole esimerkiksi Bestseller, voit uusia lainan verkkokirjastossa. Tämä edellyttää, että korttiisi on liitetty pin-koodi ja ettei tiedoissasi ole maksuja yli 30 euroa.
Eduskunnan kirjaston http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ Selma-kokoelmaviitetietokannasta voi etsiä viitteitä juridisesta kirjallisuudesta.
Kirjastoissa käytettävissä olevista viitetietokannoista voi hakea esim. tiettyä aihetta käsitteleviä artikkeleita. Aleksi-nimiseen tietokantaan on tallennettu viitteitä vuodesta 1980 alkaen ja Artoon vuodesta 1982 alkaen. Molemmat tietokannat sisältävät viitteitä mm. seuraavista julkaisuista: Defensor Legis, Lakimies, Lakimiesuutiset ja Oikeus.
Suomen asianajajaliiton kotisivuilta Internet-osoitteessa http://www.asianajajat.fi/ kohdasta 'Julkaisut' löytyvät Advokatti ja Defensor Legis -lehtien hakemistot muutaman vuoden ajalta. Saman sivuston kohdasta 'Lakilinkit' - 'Lehdet ja julkaisut' löytyvät mm....
Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa...
Sutipurikka, myös sutinpurikka tai supurkka, tehtiin kuusennäreestä uittohaan eli keksin yläpäähän estämään esimerkiksi näönmenetystä tai muita onnettomuuksia sekä keksin luisumista ja putoamista jokeen. Sutipurikoista on joitakin kuvia Finnassa:
sutinpurikka | Hakutulokset | Finna.fi
Helsingin yliopistossa on tehty vuonna 2014 Utajärven kirkkoherra Mauno Koivunevaa käsittelevä pro gradu -työ, josta käy ilmi, että juuri Koivuneva ehdotti partiopojille nimeä "sutipurikat" Paimenpojan kierroksilta -pakinassaan vuonna 1967:
Julistusta ja palvelua kirkossa, syrjäkylillä, metsäkämpillä, uitoissa, poroerotuksessa : Mauno Koivuneva Utajärven kirkkoherrana 1953-1971 (helsinki.fi)
Sutinpurikka mainitaan myös...
Suvi Teräsniskan Sinä olet kaunis -kappaleen nuotit löytyvät nuottikokoelmasta Suurimmat hitit sanoin ja sävelin / Suvi Teräsniska ; toimitus: Ari Leskelä.
Helmet -- Suurimmat hitit sanoin ja sävelin teräsniska
Tarkoitat ilmeisesti tiettyä laulua. Barbara Helsingiuksen esittämälle ja ruotsiksi sanoittamalle laululle ”Kvalvisa” on Ylen Areenassa on annettu vaihtoehtoinen nimi ”Klagovisa”. Klagovisa tarkoittaa valitusvirttä tai -laulua.Jos kysymys on Barbara Helsingiuksen esittämästä kappaleesta, hän on levyttänyt sen suomeksi Sauvo Puhtilan sanoin nimellä ”Vanhanpiian laulu”. Laulun alkuperäinen nimi on ”Take her out of pity” tai ”Old maid’s song”. Muitakin nimimuotoja on olemassa, esimerkiksi ”Old maid’s lament”. Lähteitä:Barbara Helsingius: Kvalvisa (Klagovisa):https://arenan.yle.fi/1-50173235 Lindfors, Jukka: Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia:https://yle.fi/a/20-155250 Barbara Helsingius: Vanhanpiian...
Helsingin Sanomien digilehdessä (on maksumuurin takana ja vaatii kirjautumisen) on julkaistu Anu Seppälän kirjoitus Margareta "Navarran ja renessanssin henkevä kuningatar" 3.11.1990 Sunnuntai-sivulla. Seppälän kirjoituksessa esitellään lyhyesti Navarran kuningatar Margareta ja hänen kirjoituksensa Heptameron ja sitten seuraa esipuheen omaista tekstiä ehkä 4 A4 -liuskan verran mutta HS tekstissä ei näy onko teksti käännöstä Heptameronista. Teksti löytyy HS:n Hae -toiminnolla hakusanalla Heptameron. Emme voi tekstiä tekijänoikeussyistä tähän kopioida.
Kysymyksen sitaatti ei ole runosta eikä se ilmeisesti ole Coleridgeakaan, vaikka se runoilijan nimeen on totuttu liittämäänkin. Quote Investigator -verkkosivun mukaan aforismi "Advice is like snow - the softer it falls, the longer it dwells upon, and the deeper it sinks into the mind" on todennäköisesti parafraasi 1700-luvulla eläneen brittiläisen pappismiehen Jeremiah Seedin saarnatekstistä: "We must consult the gentlest Manner and softest Seasons of Address: Our Advice must not fall, like a violent Storm, bearing down and making that to droop, which it was meant to cherish and refresh: It must descend, as the Dew upon the tender Herb; or like melting Flakes of Snow; the softer it falls, the longer it dwells upon, and...
WSOY:n toimituksen mukaan Michael Scottin sarjan suomentamisen jatkaminen ei ole toistaiseksi suunnitelmissa. Jotkut käännössarjat eivät nouse riittävän suosituiksi, vaikka ne olisivat kuinka hyviä ja sarjat jäävät valitettavasti kesken.
Englanniksi Kanaalisaarille sijoittuvaa kirjallisuutta löytyy enemmän kuin suomeksi - ymmärrettävistä syistä. Löysin kuitenkin jo mainitsemiesi teosten lisäksi muutaman suomennetun teoksen, jotka sijoittuvat vähintään osittain Kanaalisaarille:Victor Hugo - Meren ahertajatElizabeth Goudge - Vihreän delfiinin maaJack Higgins - Taistelu kunniasta
"Anni Tannin kesälaulut" -cd-levyllä oleva "Nuotiolaulu" on etsimäsi puolalainen nuotiolaulu. En löytänyt laulua äänitteiltä pelkkänä instrumentaaliesityksenä, mutta laulettuna se on monella eri cd-levyllä. Laulun alkuperäinen nimi on "Płonie ognisko i szumią knieje". Suomeksi siitä käytetään nimiä "Nuotiolaulu" ja "Puolalainen nuotiolaulu" ja "Meil/Meill on metsässä nuotiopiiri" laulun alkusanojen mukaan.
Laulu löytyy seuraavilta cd-levyiltä:
Anni Tannin kesälaulut : lapset laulavat (Sympaali, 2001) (Nuotiolaulu)
Harjun Laulu: Laulusta voimaa : 33 yhteislaulua (Harjun Laulu, 2011) (Puolalainen nuotiolaulu)
Häkkilä, Reetta: Tähdenlento (2012) (Nuotiolaulu)
Lasten toivekonsertti : 100 suosittua lastenlaulua (Valitut Palat, 1995...
Hyvän yleiskatsauksen 40-luvun lopun ja 50-luvun alun suomalaisesta kulttuuriympäristöstä saa tutustumalla esimerkiksi sellaisiin kirjoihin kuin Eilispäivän Suomi : jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut palat, 2003), Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia (Tammi, 2003) ja Jouni Kallioniemen Elämä sodanjälkeisessä Suomessa (Vähäheikkilän kustannus, 2009). Suositeltavia yhteen vuoteen keskittyviä teoksia ovat esimerkiksi Täysiä vuosia : vuoden 1949 muotokuva ja Täysiä vuosia : vuoden 1950 muotokuva (molemmat Art House, 1999). Vastaavalla tavalla kansakunnan henkistä tilaa ja mielialaympäristöä sodanjälkeisinä vuosina kartoittaa Ville Kivimäen ja Kirsi-Maria Hytösen toimittama Rauhaton rauha : suomalaiset ja...
Kristoforoksen henkilöllisyydestä ei ole yksiselitteistä tietoa. Sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa Pyhä Kristoforos, "Kristuksen kantaja", on kunnioitettu suojeluspyhimys. "Kultaisen legendan" mukaan hän oli pelottavan näköinen ja pitkä mies, joka halusi palvella suurinta kuningasta joka on olemassa. "Kreikkalaisessa legendassa" häntä kuvaillaa "koirankuonolaiseksi". Pyhän Kristoforoksen legendoista on lyhyt tiivistelmä suomenkielisessä Wikipediassa, enemmän tietoa löytyy englanniksi ja muilla kielillä.
Pyhä Kristoforos. Wikipedia.
Suomenkielisiä painettuja lähteitä, joissa käsitellään Pyhän Krisoforoksen legendaa ja merkitystä löytyy yleisistä kirjastoista pari kappaletta.
Lois Rock: Kalastajaprinsessa sekä muita...
"Mihinkäs tiikeri raidoistaan pääsee", sanotaan - ja aivan samoin taitaa olla tiikerin nimen laita: tiikeri on tiikeri, synonyymejä sanalle ei tunnu löytyvän. Sanan turvin on kyllä luotu vastineita muille sanoille - esimerkiksi seepran varhainen nimitys oli "tiikerihevonen".
Agricola sepitti 1500-luvulla kieleemme leijonan vastineeksi "jalopeuran", mutta tiikerille hänellä ei valitettavasti tainnut olla käyttöä. Agricolan suomenkieliset tekstit ovat lähes kaikki uskonnollisia; leijona on raamatullinen eläin, tiikeri ei. Tiikeri-sanan varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1678.
Lähteet:
Raimo Jussila, Vanhat sanat
Laila Lehikoinen, Kirjasuomen kehitys
The ultimate list of animals mentioned in the bible
