It is possible to find out the number of Vietnamese books from the database of the libraries. In Helmet libraries (Helsinki, Espoo; Vantaa and Kauniainen) there are 1214 books in Vietnamese language, in Vaski libraries 303 and in Piki libraries 212:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3A1%20l%3Avie__Orightresult__U?lang=eng&suite=cobalt
https://piki.verkkokirjasto.fi/en/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlet&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_r_p_arena_urn%3Aarena_facet_queries=&p_r_p_arena_urn%3Aarena_search_query=mediaClass_index%3Abook+AND+language_index%3Avie&p_r_p_arena_urn%3Aarena_search_type=solr&p_r_p_arena_urn%3Aarena_sort_advice=field%3DRelevance%...
Platon (427-347 eKr.) käsittelee Atlantis-myyttiä myöhäiskautensa teoksissa Timaios ja Kritias. Atlantis-myytin kaikkia ulottuvuuksia on mahdotonta käsitellä tämän palvelun puitteissa, mutta myytin filosofisessa keskiössä on Platonin käsitys ihanneyhteiskunnasta.
Myytin mukaan niin sanottujen Herakleen pylväiden eli Gibraltarinsalmen takana, Atlantin puolella, sijaitsi Atlantis-saari, joka oli ”yhtä suuri kuin Libya ja Aasia yhteensä” (Timaios 24c, suom. A.M. Anttila). Rikas ja sotilaallisesti vahva Atlantis valloitti yksi kerrallaan Välimerellä sijaitsevia alueita. Atlantislaiset kokivat kuitenkin karvaan tappion hyökätessään Ateenan johtamia kreikkalaisia vastaan. Tämän tappion jälkeen maanjäristykset ja niiden aiheuttamat tsunamit...
Kyseessä ei ole William Shakespearen runo vaan katkelma Hamletin toisen näytöksen toisesta kohtauksesta. Lähettämäsi sitaatti on Matti Rossin suomennoksesta (2013, s. 107).Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kohta kuuluu näin:"Mikä mestariteos ihminen on! kuinka ylevä järjeltään! kuinka ääretön taidoltaan! kuinka elävä ja ihmeteltävä muodoltaan ja liikunnoiltaan! toimissaan kuinka enkelin näköinen! ajatuksissaan kuinka Jumalan kaltainen! maailman kaunistus! olentojen alkukuva! Ja kuitenkin, mitä on tuo tomun ydin? Miehet ei minua huvita, ei, eikä naiset liioin, vaikka hymynne näyttää, että sitä luulette."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMyös Yrjö Jylhä, Veijo Meri ja Eeva-Liisa Manner ja Lauri...
Toinen Du Maurierin teos, jossa on jännitystä mutta tosin myös kauhua on nimeltään Tapahtui eräänä päivänä. Olisikohan se hyvä teos? Tuon teoksen tekstikoko tosin on normaali, joten tekstikoon riittävyys pitäisi tarkistaa ennen lainaamista.
Fay Weldon ja Danielle Steel kirjoittavat suosittuja rakkausromaaneja ja viihdettä, mutta heidän teoksiaan ei ole kirjastossa isotekstisinä.
Isotekstisiä romanttisia kirjoja ovat mm. Enni Mustosen Vasikantanssi ja Emily Bronten Humiseva harju. Isotekstisiä jännityskirjoja ovat mm. Outi Pakkasen "Punainen pallotuoli", Reijo Mäen "Keltainen leski" ja Olli Kuurnan "Taistelu maileista".
Jos WWW-sivujen selaaminen on mieluisaa, on alla olevassa osoitteessa Dekkarinetti, josta saa ehkä lisää vihjeitä:
http...
Tässä tyttökirjallisuuden klassikoiden kirjoittajia :
Alcott, Burnett, Coolidge, Montgomery, Sandwall-Bergström, Swan, Turner, Virtanen Rauha S. Tyttökirjasarjoja ovat nimeltään Tyttöjen kirjasto, Vihreä kirjasto. Nuorten toivekirjastostakin löytyy paljon tytöille suunnattua aineistoa. Nämä ovat klassikoita, joku voi varmaan lisätä tähän uudempia alan tekijöitä.
Toiseen kysymykseesi on vastattu jo aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa.
Jean Estorilin (Mabel Esther Allan) Anne-sarjaa on ilmestynyt alkukielellä kaiken kaikkiaan 11 osaa. Alkukielisessä teoksessa päähenkilö on nimeltään Drina. Sarjasta on suomennettu vain viisi osaa ja mainitsemasi Anne Skotlannissa (Drina dances again, 1960) on siis sarjan viides ja...
Valitettavasti ainakaan Helmet-kirjastoista ei noin isoa laminointilaitetta löydy. Epäilisin tilanteen olevan sama muuallakin. Noin suurten laminointikoneiden hinnat pyörivät parin tonnin molemmin puolin, enkä usko kovin monen kirjaston laittavan niin paljon rahaa kiinni suht' harvakseltaan tarvittavan laitteeseen. Pääkaupunkiseudulla ainakin joudut siis kääntymään kaupallisten toimijoiden puoleen. Laminointipalveluja tarjoavat painoalan yritykset.
Äänet eivät nauti tekijänoikeuden suojaa, mutta taustamusiikin osalta tekijänoikeudellinen suoja riippuu siitä, mistä sävellyksistä (teoksista) taustamusiikki koostuu. Teos on tekijänoikeuden suojaama tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Jotta kysymyksessä on teos, sen on oltava riittävän omaperäinen.
Tietoa tekijänoikeudesta:
Tekijänoikeus.fi: https://tekijanoikeus.fi/
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus: https://ttvk.fi/tekijanoikeus
Neuvostoliitosta ja Neuvostoliitossa kirjoitettua kirjallisuutta on tarjolla valtavasti. Alla listattuna joitakin vinkkejä, jotka ovat saatavilla Helmet-kirjastoissa. Voit hakea aineistoa myös itse hakusanalla neuvostoliitto ja rajaamalla vaikkapa ainoastaan kaunokirjallisuuteen. Myös Kirjasampoa kannattaa hyödyntää.
Kaunokirjallisuus, klassikot (kirjoitettu Neuvostoliitossa tai Neuvostoliiton aikana)
Boris Pasternak: Tohtori Živago
Maksim Gorki: Nuoruuteni yliopistot
Mihail Bulgagov: Saatana saapuu Moskovaan
Vladimir Dudintsev: Valkeat vaatteet
Andrei Bitov: Puskinin talo
Vasili Grossman: Elämä ja kohtalo
Aleksandr Solzenitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Anna...
"Riihi-hiiri"-niminen laulu, joka on osa musiikkikertomusta "Riihentontun joulu", on kuunneltavissa YouTubessa, joten voit tarkistaa kuuntelemalla, onko laulu etsimäsi. Musiikkikertomuksen laulut on säveltänyt Åke Granholm ja tekstin on kirjoittanut Saukki eli Sauvo Puhtila.
Riihentontun joulu 2 YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=_OtKUjlXczo (Riihi-hiiri alkaa suunnilleen kohdasta 1:58)
Rupert Brooken runoja ei juurikaan ole suomeksi tulkittu, eikä The great lover valitettavasti vaikuta kuuluvan Brooke-käännösten harvalukuiseen joukkoon.
Turun kaupungin internet-sivuilta löytyvästä nimistöhausta (http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=11989&culture=fi-FI&cont…) löysin tiedon, että Virvoitus oli aikoinaan hyvin suosittu ulkoravintola, joka on sijainnut suunnilleen siinä kohdassa, jossa Uuden hautausmaantie eroaa Uudenmaantiestä. http://ympto.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Asemakaavoitus/si…
Turun kaupunginkirjastossa on laaja kokoelma Turun historiaa käsittelevää kirjallisuutta, mutta yksityiskohtaisen tiedon löytäminen vaatii tarkkaa lukemista. Kirjoista saattaisi löytyä lisää tietoa alueen historiasta. Selaamalla en kuitenkaan löytänyt enempää.
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Virtamo, kustantaja Btj Kirjastopalvelu Oy, Helsinki 1999, ISBN 951-692-468-9) kertoo Laila Hietamiehen julkaisseen Vienan punainen kuu -kirjan (1992) jälkeen seitsemän (sarja)kirjaa.
-> Sonja-sarjaan kuuluvat: Sonja (1993), Valkoakaasiat (1994), Myrskypilvet (1995), Satakielimetsä (1996), ja Viktoria (1997).
Uuden sarjan ensimmäinen osa, Kylä järvien sylissä, ilmestyi vuonna 1998 ja Siniset Viipurin illat 1999 (toinen osa) .Kuluvana vuonna on julkaistu kyseisen sarjan kolmas osa Kesän korkea taivas.
Em. sarjakirjojen lisäksi on kirjailijalta ilmestynyt v.1999 kirja nimeltä Koivukoto.
Kaikki kirjat ovat Otavan julkaisemia.
Helen Kellerin Elämäni tarina (WSOY, 1957) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Voit varata sen lähimpään Helmet kirjastoon. Linkki Helmet hakuun.Tai voit tiedustella lainaustesi sanamuotoa, jos tiedät tarkemman sivun, jossa ne voisivat sijaita. Kirjavarasto palveleeAvoimet ovet ovat joka keskiviikko klo 15–19 21.5.2025 asti, jolloin voit omatoimisesti tutustua kirjavaraston kokoelmaan.Avoimien ovien ulkopuolella voit tulla Pasilan kirjastoon ja pyytää Pasilan kirjaston henkilökuntaa hakemaan kirjavaraston teokset sinulle Pasilan kirjaston aukioloaikojen puitteissa tai varata kirjavaraston kirjan noudettavaksi lähikirjastostasi Helmet-alueella.maanantai - torstai 10 - 20perjantai 10 - 18 ja lauantai 10 - 16Varmista Pasilan kirjaston...
Gunnar Ekelöfiltä on suomennettu kokoelmat Runoja (1968), Epätasaiset runot (1981) ja Trilogia (1994) (Lähde: Fennica-tietokanta: https://finna.fi
Näistä kirjoista Runoja-kokoelmassa on muutamia runoja Färjesång-kokoelmasta. Mikään runoista ei ole kysymäsi. Ekelöfiltä on myös suomennettu yksittäisiä runoja mm. Parnasso-lehteen ja eri antologioihin. Linkki maailman runouteen -tietokannasta (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) löytyy paljon lähteitä Ekelöfin yksittäisten runojen suomennoksiin, mutta kysymäsi runo ei löydy sieltäkään. Todennäköisesti runoa ei siis ole suomennettu.
Paljon lisätietoa lähteistämme ei löydy, mutta ainakin seuraavat:
Ilmari Hahtola, syntynyt 10.8.1905
suorittanut kirkkomusiikkitutkinnon Helsingissä 1931
Iisalmemn maaseurakunnan kirkkomuusikoksi 1936, vuoden 1970 alussa maa- ja kaupunkiseurakunta yhdistettiin, tuolloin seurakunnan 2. kanttoriurkuriksi
kuoli 29.1.1971
Anja Tsokkisen teokessa
Iisalmen kaupungin historia 1930-1969
kerrotaan, että hän on sodan jälkeen johtanut ainakin Iisalmen rautatieläisten kuoroa, varmaan muitakin ryhmiä.
Yllämainitut lyhyet tiedot on kerätty matrikkelista
Suomen teologit ja kirkkomuusikot 1974
sekä Kirkon kalenteri -vuosikirjoista.
Todennäköisesti vuoden 1971 iisalmelaislehdistä ja Kirkkomusiikkilehdestä voisi löytyä muistokirjoituksia.
Kysymistäsi vampyyreistä löytyy paljon englanninkielistä tietoa https://vampiresaroundtheworld.weebly.com/asia.html
Aswangeista on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus löytyy palvelun arkistosta https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-aswang-suomen-kielella?from=term/…
Muinaiset vampyyrinkaltaiset olennot olivat naisia. Naisvampyyrit vaanivat erityisesti raskaana olevia. Taylor, J. & Heikkeri, L. (2009). Vampyyrit. Helsinki: Nemo.
Myanmarissa uskotaan, että erityisesti sikiö ja vastasyntynyt ovat erityisen herkkiä pahojen henkien vaikutukselle. Pulkkinen Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta
https://www.bbc.com/future/article/20151021-the-people-who-drink-human-…
https...
Kysyjä tarkoittanee Hietalahden telan aluetta. Telakkaa lähellä olevan Hietalahden rannan suunnittelu on nyt ajankohtainen. Alueen suunnittelu on nyt meneillään. Alueen suunnittelua varten kerättiin viime vuonna myös asukkaiden näkemyksiä. Suunnitteluun liittyvää aineistoa :https://kartta.hel.fi/applications/sukka/dist/#/print-plan/https:%252F%252Fkartta.hel.fi%252F/sukka_muut_suunnitelmat_user/1483
Suunnittelun yhteydessä on laadittu myös alueen suunnittelun historiaa koskeva kooste: Hietalahdenranta -historiaselvitys https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2021_kaava/6324_1_Hietalahdenranta_ymp%C3%A4rist%C3%B6historiaselvitys.pdf
Selvityksessä on käyty läpi myös aluetta koskevat vanhat suunnitelmat. Ilmeisesti...
Kyllä puhekielessä voi sanoa noin. Sen ymmärtää kyllä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pulla
Virallisemmassa tekstissä käyttäisin: Leivotaan leipää ja pullaa.
Leipiäkin voi olla leivontakerralla monia, samoin kuin pullia. Pullaa kuvaa paremmin asiaa, jota leivotaan.
