Voisikohan kyseessä olla Stefan Mählqvistin Älä pelkää, isä (Gummerus, 1977)? Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta kertoo siitä näin: "Melkein kolmevuotias poika ei saa unta ennen kuin isä tulee viereen ja he lähtevät yhteiselle mielikuvitusmatkalle. - Kannen kuvassa sinipukuinen poika kolmen krokotiilin kanssa."
Kyseessä voisi olla turisti. Tunnetaan myös nimillä turistipulla ja turistileipä. Kaustislaisen Pesolan leipomon verkkosivulla on kuva. https://pesolanleipomo.fi/tuotteet/turisti/Verkosta löytyy myös ohjeita kotileipojille:https://herkkusuut.vuodatus.net/lue/2009/10/turistipullathttps://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/63309/Turistileipi%C3%A4%20/Turistbr%C3%B6d/https://rakkaudellapaula.blogspot.com/2013/01/turistipullat.html
Kirjastoluokasta 03 löytyy hakemiasi teoksia yleistiedon alalta. Tässä muutama esimerkki: Levy, Joel: Maailma paketissa: 3999 keskeistä faktaa; Schott, Ben: Schottin sekalaiset; Ultramoderni historia. Luonnontieteiden alalta mainio hakuteos on Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on luokassa 50.1.
Kannattaa muuten lukea Oksaselta "Baby Jane", joka on aiheeltaan aivan toisenlainen:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_50746
Jotain samankaltaista Sofi Oksasen kanssa voisi olla mm. seuraavilla suomalaisilla kirjailijoilla: Anja Snellman, Riikka Pulkkinen, Heidi Köngäs ja Katja Kettu.
Kiuruvesi-seuran sivulla on julkaistu Hanna Jauhiaisen sanoitus, joka alkaa: "Kiuruves Kiuruves tätä jookkoo lapsies". Laulu lauletaan "Kallavesj"-laulun sävelmällä, jonka on säveltänyt Johannes Kappel. "Kallavesj" sisältyy moneen nuottiin, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 5.
Kiuruves-laulun sanat Kiuruvesi-seuran sivulla:
https://www.kiuruvesiseura.fi/kiuruvesi-seura/kiuruvesi-laulu
"Vetro sonoro" ilmaisee, että (juoma)lasit ovat kristallilasia.
Kristallilasi on jaoteltu luokkiin siinä käytetyn lasin ominaisuuksien mukaan (esim. metallioksidipitoisuus, tiheys). "Vetro sonoro" on italiankielinen nimitys yhdelle näistä luokista (ks. oheisen direktiivin liite 1).
eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01969L0493-19860101&qid=1713947927833
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν...
Ensimmäinen naispuolinen avaruusturisti oli Anousheh Ansari vuonna 2006.
Lähteet
A Brief History of Space Tourism https://www.gozerog.com/article/a-brief-history-of-space-tourism/
Wikipedia Space tourism https://en.wikipedia.org/wiki/Space_tourism
Näillä tiedoilla en löytänyt elokuvaa. Kenties löydät sen itse seuraavista lähteistä.Elokuvauutiset kertoo Sutherlansin työstä ja elokuvia kuvaillaan hieman. Linkki sivustolle.Wikipediassa Sutherlansdin elokuvat ja roolit niissä on listattu ilmestymisjärjestyksessä suomeksi. Linkki Wikipediaan.Sfanytime.com lösi elokuvia hakusanoilla "mies pyörätuolissa". Linkki sivustolle.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan suomalaisia vaelluskaloja ovat seuraavat kalalajit: lohi, taimen, nieriä, vaellussiika, vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. https://www.sll.fi/mita-me-teemme/vedet/nain-toimimme/vaelluskalat/
Voisikohan kyseessä olla Laila Kohosen kirja Linnavuoren Joho? Lisätietoa esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audba11602-a9bf-4d5b-8fe5-3….
Urbandictionary.com-sivuston mukaan sana steezy on yhdistetty sanoista "style with ease" eli huoleton, luonteva tyyli. Lexico.com-verkkosanakirjan mukaan steezy on määritelty "Effortlessly stylish or elegant" eli suomeksi vaivattoman tyylikäs tai elegantti. Suoraa suomennosta ei tälle slangisanalle ainakaan verkkosanakirjoista löydy.
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=steezy
https://www.lexico.com/en/definition/steezy
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Tähän Kristian Haugerin säveltämään lauluun "Kolme pientä hiirtä" (= Tre yndige små mus = Tre små möss = Dorian Red) löytyy erillinen nuotti, jossa on pelkästään tämä yksi laulu (Oslo : Musikk-Huset AS, 1951). Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Arne Paasche Aasen. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kullervo eli Tapio Lahtinen. Laulu alkaa: "On kolme pientä hiirtä kellarissa kauppiaan". Nuotissa on laulun melodia erikseen omalla viivastollaan, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy myös nuottiin 112 kitaralaulua, jonka on toimittanut Aapeli Vuoristo (Musiikki Fazer). Siinä on laulusta melodianuotinnos, sointumerkit ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat.
Kullervon sanoilla laulun ovat levyttäneet esimerkiksi...
Kyse lienee ollut viisumianomusten käsittelystä ajan poliittisen ilmapiirin mukaisesti. Kylmän sodan aikana kaikenlaista yhteyttä toiseen osapuoleen saatettiin pitää mahdollisena vakoiluna. https://www.jfklibrary.org/learn/about-jfk/jfk-in-history/the-cold-war
https://fi.usembassy.gov/wp-content/uploads/sites/243/2016/11/history-fi_049_076tt8393.pdf
Nykyiset viisumiohjeet eivät mainitse mitään erityistä maata tai mielipidesuuntaa ei toivotuksi.
Paremminkin huomio kiinnittyy riittävään kielitaitoon, opiskelu- tai työpaikkaan ja oleskelun määräaikaisuuden takaamiseen. Opiskeijoiden halutaan palaavan kotimaahansa. https://www.ustraveldocs.com/fi_fi/fi-niv-typefandm.asp#section2 sekä https://studies.helsinki.fi/ohjeet/...
Felix Mendelssohnin yksinäytöksinen ooppera Die Heimkehr aus der Fremde (op. 89, 1829) on kuunneltavissa Naxos-pavelussa. Oopperasta ovat palvelussa mainitsemasi kaksi levytystä.
Voit kuunnella äänitteitä Naxos-palvelussa Helmet-kirjastokortin numerolla.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki
CD-tallennetta ei Die Heimkehr aus der Fremde –oopperasta koknaisuudessaa ei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole.
Kirjoja hankitaan kirjastoon monella tavalla, mutta suurin osa kirjoista ostetaan Kirjastopalvelun kautta, https://www.kirjastopalvelu.fi/ Kirjastopalvelu julkaisee uutuudet palvelussaan, josta kirjaston kokoelmasta vastaavat työntekijät valitsevat aineiston ja tilaavat sen.
Suurten kotimaisten kustantajien kirjat (mm. WSOY, Otava, Karisto) tilataan useita kuukausia ennen niiden ilmestymistä. Tällä hetkellä olemme jo tilanneet keväällä ja alkukesästä ilmestyvät suurten kustantajien kirjat. Toukokuun lopussa tilataan syksyllä ja loppuvuodesta ilmestyvät kirjat. Vieraskieliset kirjat käymme ostamassa pääsääntöisesti Akateemisesta kirjakaupasta.
17.5.1944 pudonnut Messerschmitt Me 109 MT-429 ei ole mukana "ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneisiin, kadonneisiin, sotavankeuteen joutuneisiin sekä laskuvarjolla pelastuneisiin" keskittyvässä Hyvösen kirjassa lainkaan: osuman saanutta konetta lentänyt vänrikki Arvi Toukoniitty onnistui laskeutumaan mereen, josta tykkivene Uusimaa poimi hänet elävänä turvaan muutama minuutti pakkolaskun jälkeen. MT-429 mainitaan LeR 3:n sotatoimitappioiden listauksessa Suomen ilmavoimien historian 18. osassa, ja seikkaperäisempi selostus toukokuun 17. päivän tapahtumista sisältyy Tuomo Soirin kirjaan Iskulaivue : Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa.
