Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
Tästä omaelämänkerrallisesta romaanista on Suomen kirjastoissa saatavana suomenkielisten painosten lisäksi englanninkielinen ja saksankielinen laitos ja ne kaikki ovat kuvittamattomia.
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Helmet-aineistohaun kautta voi tarkistaa, mitä tällä hetkellä on lainassa. Tietosuojan vuoksi tietoa vanhoista lainoista ei valitettavasti ole saatavilla.
Jos Sinulla on jokin aavistus lukemastasi kirjasta, Helmet-aineistohausta voi olla apua - erityisesti kirjojen asiasanoista. Myös kirjastojen henkilökunnalla on valtavat määrät tietoa, pienikin vihje voi riittää kirjan tunnistamiseen.
Veteraanijärjestöjen yhteiskeräys alkoi vuonna 2006, lukuja sotaveteraanien määristä ja jaetuista tuista vuosilta 2006-2017 löytyy Sotiemme Veteraanit -keräyksen sivuilta: https://veteraanit.fi/ukk/
Yle uutisoi veteraanijärjestöjen varallisuudesta syksyllä 2017. Järjestöt ovat tehneet selvityksen omaisuudestaan sen jälkeen kun niille kertynyt omaisuus ja sen jakaminen veteraanien elinaikana nousivat keskusteluun. Ylen jutusta selviää veteraanijärjestöjen varallisuus jäsentä kohti vuonna 2017: https://yle.fi/uutiset/3-9765826
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
Listoja parhaista animaatiosarjoista löytyy lukuisia. Alla kolme: elokuvatietokanta Imdb:n, Indiewire- ja Ranker-sivustojen:
https://www.imdb.com/search/title/?genres=animation&explore=title_type,genres&title_type=tvSeries&ref_=adv_explore_rhs
https://www.indiewire.com/feature/best-animated-series-all-time-cartoons-anime-tv-1202021835/
https://www.ranker.com/crowdranked-list/the-greatest-animated-series-ever-made
Kangasalan pääkirjastossa on varattava tila, jossa digitointi tapahtuu. Tila on varattava etukäteen, yhteystiedot ja yleistä tietoa digitoinnista löytyy kirjaston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kangasala.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-ti…. VHS-digitointiin on olemassa kirjalliset ohjeet digitointitilassa, mutta niihin voi myös etukäteen tutustua kirjaston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2022/10/vhs-kasettien-digit…. Digitoidut videot voi tallentaa omalle ulkoiselle kovalevylle, muistikortille tai poltettavalle DVD-levylle. Digitointi tapahtuu reaaliajassa videon pyöriessä eli se kestää vähintään yhtä pitkään kuin digitoitava video.
Teoksen partituuria ei Finna-hakupalvelun mukaan löydy mistään kirjastosta. Sitä ei löydy myöskään IMSLP-palvelusta. Partituuria en siis pääse näkemään.
Teoksen esitysmateriaali on vuokrattavissa Schott-kustantamolta. Kustantamon kuvailun mukaan teoksen esityskokoonpanoon kuuluu mm. Zeisserlinstrument, joka voisi olla tuo pilli. Zeisserl tarkoittanee jotain vihervarpusiin kuuluvaa lintua. Teoksen englanninkielinen nimi on ”The siskins”.
Josef Straussin Die Zeisserln -teoksen tiedot Schott-kustantamon sivulla:
https://www.schott-music.com/en/die-zeisserln-no328329.html
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
IMSLP Petrucci Music Library:
https://imslp.org/wiki/Main_Page
Alle Tynni suomensi nämä rivit William Shakespearen sonetista 108 näin:"...omani, omasi, kuin silloin kun / nimesi ensi kertaa pyhitin."William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)
Kyseinen kirja on julkaistu omakustanteena vuonna 1998, ja se löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston kokoelmista. Se on luetteloitu kolmanneksi osaksi Stadin Peesto 1939-sarjaa - Kallio, Erkki: Stadin Peesto 1939. /Osa 3./ : kenttätykistörykmentti 7, II Patteristo, 1943-1944.
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto.
Kirja kuuluu myös Kansalliskirjaston kokoelmiin, siellä se on vain lukusalikäytössä (http://kansalliskirjasto.fi/).
Etsimästänne Rudyard Kiplingin runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Unkarilaisen runoilijan László Nagyn runossa Uhri kuumalle tuulelle ”vaikeroivat leivoset, jumalan jojot, ylös alas lentelevät ilmassa”. (Uhri kuumalle tuulelle, suom. Hannu Launonen ja Béla Javorszky, 1978).
En löytänyt tietoa julkaistuna. Löysin valtuuston päätöksen luopua glyfosaatin käytöstä, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2020-000554/ryja-2020-8/
Asiaa voi kysyä Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta, https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/kaupunkiympariston-…, ja ehkä myös yleisten töiden lautakunnasta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/lauta…, joka on vuonna 2012 antanut lausunnon aiheesta, https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013812/ytlk-2013-9/
Kyseessä on Marja-Leena Mikkolan runo Saima Irene maaliskuussa 1918. Runo löytyy Marja-Leena Mikkolan runokirjasta Lauluja vuodelta 1979.
Runo löytyy myös Varpu Anttosen historian pro gradu -tutkielmasta Valkeakosken naiskaarti Suomen sisällissodassa 1918.
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Paavo Rintalan teos Eläinten rauhanliike (1984) on Orwellia mukaileva, suomalainen ja satiirinen eläintarina, joka sopisi suoraan vertailukohdaksi Eläinten vallankumoukselle.
Muita mahdollisia vertailupareja voisivat olla esimerkiksi Lauri Pohjanpään poliittiset faabelirunot (esim. Metsän satuja ja muita runoja, 1924), Leena Krohnin hyönteismäisistä ihmisistä kertova Tainaron (1985) tai Pajtim Statovcin voimakasta eläinsymboliikkaa sisältävä Kissani Jugoslavia (2014).
Suomalaista satiiria vähäisemmällä eläinsymboliikalla edustaisivat esimerkiksi Veikko Huovisen teokset, kuten Lyhyet erikoiset (1967), Rauhanpiippu (1956) tai Lemmikkieläin (1966).
Tietoa radiohiiliajoituksesta löytyy teoksista
Luut, kivet ja tähdet : iänmäärityksen tiede / Chris Turney ; suomentanut Arja Hokkanen. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 2007
Historiallisen ajan arkeologian menetelmät : seminaari 1998 / [toimittaja: Marianna Niukkanen]. Museovirasto 1999
Pertti Hautasen pro gradu -tutkielman Radiohiiliajoitus, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/56208/URN%3ANBN%3Afi%3Ajy… johdannossa kuvataan radiohiiliajoitusta. Olen koonnut sieltä seuraavan: Ajoitus perustuu eksponentiaaliseen hajoamislakiin. Siinä mitataan joko näytteessä olevan radiohiilen aktiivisuus tai isotooppien C 12 , C 13 ja C 14 lukumäärien suhteet...
Tässä muutamia satuihin, myytteihin tai klassikoihin perustuvia romaaneja. Jotkut pohjautuvat vahvemmin esikuvaansa ja toisissa tarina on rakennettu uusiksi.
Atwood, Margaret Noidan sikiö : Shakespearen Myrsky omin sanoin, 2020
Chevalier, Tracy Uusi poika : William Shakespearen Othello omin sanoin, 2021
Henriksson, Saara ...
Suosittelisin ensimmäiseksi Mauri Kunnaksen kuvakirjaa Seitsemän koiraveljestä. Se on mainio mukaelma klassikosta. Tekstiä on riittävästi isommallekin lukijalle.Seitsemän veljestä karkumatkalla on romaanista irrotettu kolmas luku Hannu Lukkarisen kuvittamana. Se on suunnattu lapsilukijoille.Tietysti voi myös ajatella romaanin selkokielistä versiota. Sen on kirjoittanut Pertti Rajala, ja vaikka tarinaa on paljon lyhennetty, romaanin henki on pyritty säilyttämään.
