Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Kirjastonhoitaja ei ole sään ilmiöiden asiantuntija, mutta Forecan blogissa esitellyistä sadekategorioista kyseessä voisi olla konvektiivinen sade, koska se voi olla hyvin paikallista.LähdeForeca: Sadekategoriat https://blogi.foreca.fi/2016/02/sadekategoriat/
Saattaisi olla Noel Barberin Tanamera, Singaporeen sijoittuva Romeo ja Julia -henkinen sukutarina. Raffles on tässä tarinassa tosin vain toisen perheen perustaman ravintolan nimi.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52061#.WLAstU00OUk
Kirjaston kokoelmista voi hakea lehdistön historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat lehdistö ja historia. Suomen lehdistön historiasta on olemassa Päiviö Tommilan kymmenosainen suurteos Suomen lehdistön historia. Suppeampia teoksia on esim.:
Tommila, Päiviö : Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia, 1998.
Joukkoviestintä Suomessa, 1994
Yleistä lehdistön historiaa löytyy kirjasta
Torvinen, Taimi : Ulkomaisen lehdistön historia, 1982
ja viestinnän historiaa yleensä kirjassa
Media muuttuu : viestintä savitauluista kotisivuihin, 2002.
Tiedotusopin peruskurssin etäopiskeluaineistoon http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/tiedotusoppi/j… sisältyy sanomalehdistön historia.
Näissä kirjoissa on tietoa Marvi Jalosta: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4. Kirjoissa on pienet kuvat kirjailijasta. Netissä tietoa löytyy Sanojen ajasta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Kyseessä oli mieluummin ammattijärjestö kuin valtionhallinnon elin.
Kyseinen elin valvoi tukku- ja vähittäiskauppojen etuja.
Kaupan keskusliitosta, joka on 1992 perustettu Kaupan Keskusvaliokunta ja Tukkukaupan Keskusliitto yhdistämällä syntynyt järjestö, löytyy tietoja esim. sivuöta http://www2.te-keskus.fi/new/pk-info/kaupankeskusliitto.htm
Kiitos kysymyksestäsi! Kun naisten äänioikeudesta päätettiin, elettiin Suomessa säätyvaltiopäivien aikaa (aatelisto, pappissääty, porvarissääty ja talonpojat). Naisten äänioikeus (vaalioikeus) sekä vaalikelpoisuus (oikeus olla ehdolla vaaleissa ja tulla valituksi kansanedustajaksi) toteutuivat säädettäessä Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiopäiväjärjestys 1906 (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/19060026?search%5Btype%5D=pika&…
Samalla säädettiin Suomen Suuriruhtinaanmaan Vaalilaki (26/1906)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1906/1906026A?search%5Btype%5D=pika&…
Asiaa valmisteli ensin eduskunnanuudistamiskomitea, jonka mietintö oli pohja eduskuntauudistukselle. Komitea ehdotti yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen...
Kaikissa Pohjoismaissa näyttäisi kirkosta eroaminen olevan mahdollista verkossa. Tanskassa sivusto on https://udmeldelsefolkekirken.dk/
https://www.thelocal.dk/20160907/record-number-of-danes-leave-the-church
Norjassa eroilmoitus internetissä https://kirken.no/nb-NO/om-kirken/medlem/ tuli Ylen verkkouutisen mukaan mahdolliseksi vuonna 2016. https://yle.fi/uutiset/3-9144918
Takavuosina uutisoitiin eroamisen katolisesta kirkosta onnistuvan verkkosivun avulla Hollannissa. https://www.pri.org/stories/2013-01-06/dutch-catholics-turn-website-de-…; Lieköhän se enää toiminnassa?
Sveitsissä voi tulostaa verkkosivulta standardimallisen eroilmoituksen, joka pitää toimittaa paikalliseen seurakuntaan. Se on useimmissa kantoneissa toimiva menetelmä...
Voisiko kyseessä olla Jouni Tikkasen kirjoittama "Lauma : 1880-luvun lastensurmat ja susiviha Suomessa"?
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2389838__Sjouni%20tikkanen%20lauma__Orightresult__U__X2?lang=fin&suite=cobalt
Juho Hakkarainen on kirjoittanut teoksesta kirja-arvostelun Kulttuuritoimituksen verkkosivustolle. Arvostelun mukaan Lauma on tietokirja, mutta samalla myös jännittävää, tosipohjaista seikkailukirjallisuutta. Teoksessa käytetään tietokirjalle hyvin poikkeuksellisia keinoja. "Kerronnassa Tikkanen menee suden nahkoihin ja kuvaa asioita suden näkövinkkelistä." "Kirjassa sudet todellakin tuntevat, ajattelevat ja ennen kaikkea haistavat. Näitä ”haisemia” kuvataan sujuvasti ihmisen...
Tieyhteys Säynätsalosta mantereelle avattiin 5.4.1947.
Ennen pengertietä Säynätsaloon liikennöi lossi, joka aloitti toimintansa vuonna 1930. Ensimmäinen auto saapui Säynätsaloon kuitenkin jo vuonna 1919, jäätietä pitkin, ajajana itse tehtailija Parviainen.
Lähde: Matti Rautjoki (toim.): Päivät seutuvilla Päijänteen: säynätsalolaisten kirja. (1994)
Kirsti Sirasteen Elämä on toisaalla -suomennoksessa kysymyksessä siteerattu kohta romaanin ensimmäisen osan 7. luvusta kuuluu seuraavasti:
"Jaromil ei ollut enää lainkaan varma, oliko se, mitä hän oli joskus ajatellut ja tuntenut, hänen alkuperäistä omaisuuttaan vai olivatko kaikki maailman ajatukset olleet valmiina jo ammoisista ajoista niin että ihmiset vain lainailivat niitä kuin yleisestä lainaamosta." (s. 42)
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta, jolla asia hoituisi.
Maksullisia digitointipalveluiden tarjoajia löytyy Kuopion seudulta useampia, esimerkiksi valokuvausliikkeet kuten Tunn1n kuva ja Kuva Maija tarjoavat usein digitointia.
Kyseessä ovat ilmeisesti pelikorttiverot. Pelit ovat olleet ja ovat vieläkin monessa maassa erityisen veron kohteena. Pelikortit tulivat verotuksen kohteeksi Ruotsissa ja siis myös Suomessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin veroa kannettiin leimamaksun muodossa. Pelikorttiverotuksen historia autonomian aikana alkaa vuodesta 1842, jolloin säädettiin Suomessa valmistetuista pelikorteista suoritettavaksi leimamaksua.Lähde:Esko Linnakangas & Leila Juanto 2020. Synti- ja haittaverokirja : Anekaupasta paheveroihin ja kompensaatiomaksuihin .S. 196-198 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69372-2-9Lisää peliveroista:Juanto, L. A., & Linnakangas, E. (2018). Peliverot - vanhaa ja uutta. VEROTUS-LEHTI, 68(5), 606-609.
Kirjastojen palautuslaatikot ja -luukut toimivat vaihtelevasti kirjastosta riippuen. Riippuu tilanteesta ja kirjastosta, kuinka usein ne pystytään tyhjentämään ja sinne palautettu aineisto oikeasti palauttamaan kirjastojärjestelmään virkailijoiden toimesta. Nyt korona-aikana henkilökuntaa on voinut ko. kirjastossa olla paljon normaalia rajallisemmin. Kirjastojen uudelleen avaaminen sulkujakson jälkeen on aiheuttanut kiireitä, joista johtuen palautuslaatikkoon jätetyn aineiston käsittelykin on voinut viivästyä.
Kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan tyypillisesti, että palautuslaatikoiden käyttö tapahtuu asiakkaiden omalla vastuulla, joten niitä kannattaa käyttää vain toissijaisena palautuskeinona. Tämä johtuu siitäkin, että...
Seiväshyppääjä Armand Duplantisin tulostilasto löytyy Worldathletics.org-sivustolta. Sen mukaan hänen viimeisin alle kuuden metrin tuloksensa on hypätty 2.9.2022 Brysselissä (5.81).
Vesimittarit syövät pääsääntöisesti ötököitä. Löysin kuitenkin tieteellisen julkaisun, joka raportoi vesimittarien syövän ajoittain sammakon kutua; artikkeli arvelee, että tähän vaikuttavia tekjiöitä ovat muun muassa sammakoiden ja vesimittarien määrä alueella, vesistön tyyppi, sekä se, kuinka päällekkäisiä sammakoiden ja vesimittarien fenologiat - eli vuosisyklit - ovat.Lähde:Watanebe et. al. (2020): Predation of frog eggs by the water strider Gerris latiabdominis Miyamoto. Entomological Science 23(1)
Diojen skannaaminen digitaaliseen muotoon on mahdollista Malmin ja Pasilan kirjastoissa sekä Oodissa.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84859https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86476
Etsimänne Raymond Carverin runon "Luck" suomennos löytyy Raymond Carverin runojen kokoelmasta Sateisten päivien jälkeen : valitut runot (suom. Arto Lappi ja Juha Rautio, Sammakko, 2013). Runo on suomennettu nimellä "Hyvä tuuri". Saatte runon sähköpostiinne.
Carver Raymond: Sateisten päivien jälkeen : valitut runot (suom. Arto Lappi ja Juha Rautio, Sammakko, 2013)
