Kenttäpostikoodien takana olevat joukot saa selville Pentti Kopsan kokoamasta Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -teoksesta. Esimerkiksi 2127 on 4. Sotasairaalan peiteluku. Suuremmilla osastoilla saattaa olla Wikipedia-artikkeli tai historiikki, joista sijainnin haluttuna aikana voi selvittää. Jatkosodan historia 1-6 -teossarjan kuudennessa osassa on hyödyllinen joukko-osastohakemisto, josta on usein apua pienempien joukko-osastojen sijaintien paikantamisessa. Kolmas tapa on tutustua joukko-osastojen sotapäiväkirjoihin, jotka on digitoitu ja vapaasti käytettävissä Kansallisarkiston Astia-palvelussa, esimerkkinä Linnoitusrakennuspataljoona 333:n sotapäiväkirja. Sotapäiväkirjoissa saatetaan mainita osaston...
Vuonohevonen on suhteellisen pienikokokoinen, mutta voimakasrakenteinen. Englanninkielisen wikipediasivun mukaan täysikasvuisen vuonohevosen paino liikkuu 400-500 kilon välimaastossa, saman arvion antaa ranskankielinen wikipedia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Fjord_horse
https://fr.wikipedia.org/wiki/Fjord_(cheval)
NordGen-organisaation sivuilla mainitaan myös vuonohevosen painoksi 400-500 kg. https://www.nordgen.org/en/native-breed/norwegian-fjord-horse/
Tuula Juvosen väitöskirja Varjoelämää ja julkisia salaisuuksia (2002) käsittelee kirjan esittelyn mukaan suomalaisen homoseksuaalisuuden sosiaalihistoriaa. Alla linkki väitöskirjan esittelyyn:
https://www.finna.fi/Record/anders.188828
Kirjan saa lainaan painettuna tai e-kirjana myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVarjoelämää%20ja%20julkisia%20salaisuuksia__Orightresult__U?lang=fin ...
Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.
https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields
Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta:
- Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908
- Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013
- V. Tarkiainen, Karjalan laulu:...
Tarkoitatkohan teosta Vanhan Saarijärven historia (tekijöinä mm. Reino Kallio ja Matti Huurre)? Tästä teoksestä löytyy vuoden 1972 ja 1987 painokset myös Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Voit tehdä siihen maksuttoman varauksen.
Liisa etsimässä mustaa härkää on Maria Jotunin kirjoittama satu. Se sisältyy ainakin Valistuksen vuonna 1922 julkaisemaan oppikirjaan Koulutyössä : yläkansakoulun I:n ja II:n luokan lukukirja, josta 30-luvun loppuun mennessä otettiin toistakymmentä painosta. 1930- ja 40-lukujen taitteessa kirjaa uudistettiin jonkin verran ja osa teksteistä korvattiin toisilla. Liisa etsimässä mustaa härkää oli yksi tässä vaiheessa poistetusta 32 tekstistä. Kirjan vuosina 1922-38 ilmestyneistä painoksista se kuitenkin löytyy.
En ole ehtinyt lainsäädännön kaikkiin yksityiskohtiin perehtyä, mutta en ole toistaiseksi keksinyt ainakaan mitään sellaista perinteistä ja yleistä kirjastojen toimintaa, johon direktiivillä voisi olla vaikutusta sen jälkeen, kun se on implementoitu eli sovitettu Suomen tekijänoikeuslakiin. Mielestäni on järkevää odottaa, miten OKM:n virkamiehet ehdottavat Suomen lakia tarkistettavaksi ja vasta sen jälkeen ryhtyä pohtimaan, onko asialla kirjastoulottuvuuksia. EU edellyttää, että kansalliset muutokset tehdään vuoteen 2021 mennessä, joten välttämättä mitään kiirettä ei pidetä. Suomihan vastusti valtiona direktiviiä, jonka hyväksymistä pidettiin oikeudenhaltijajärjestöissä suurena voittona. Arviot siitä, mitä direktiivi tulee merkitsemään,...
Televisiomainontaa on mahdollista sijoittaa tietyn tyyppisten ohjelmien yhteyteen. Kaupallisen television ohjelmatarjonta mahdollistaa kohdentamisen kontekstin, alueen, kellonajan ja kohderyhmän mukaan. Yritykset voivat ostaa televisiomainontaa kaupallisilta televisiokanavilta ohjelmakohtaisesti, jolloin mainostaja valitsee minkä ohjelmien katkoilla mainosta näytetään. Toinen vaihtoehto on ostaa mainosaikaa kohderyhmäkohtaisesti, jolloin televisio‐ohjelmat valitaan ohjelmien katsojakunnan perusteella.
Yrityksille on tärkeää varmistaa mainostettavan tuotteen tai brändin yhteensopivuus ohjelmaympäristöön. Yritykset tekevät itse päätöksensä mainonnan sijoittelusta televisiokanavan kanssa. Ne voivat vain jättää mainostamatta tuotteitaan...
Kirjastossa on jonkin verran selkokielellä kirjoitettuja ruotsinkielisiä kirjoja, jotka toimivat hyvin kielen opiskelun tukena. Osa näistä kirjoista on suunnattu alakoululaisille, mutta myös nuorten kokoelmassa on muutama selkokirja. Yläkoululaiselle sopivaa luettavaa voi hyvin löytyä aikuisten kokoelmastakin; esimerkiksi joistain suosituista dekkareista on tällaisia selkokielisiä versioita. Kirjoja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla "lättlästa böcker".
Ylen artikkelissa sanotaan: "Söderlund kertoo roomalaisten juhlineen Saturnaliaa niin sanottu vapauspipo päässä. Päähine kuulemma muistuttaa hieman tonttulakkia, mutta mallina on ilmeisesti ollut istukka ja tupsun tilalla on napanuoraa kuvaava narunpätkä. Pipo oli merkkinä uudelleen syntymisestä.
Saturnalia säilyi lopulta vielä melko pitkään Roomassa orjien juhlana. Kristittyjen juhliessa joulua, heidän orjansa viettivät Saturnaliaa.
Joulun juhlinnasta voi tunnistaa myös antiikin ajan Kreikan juhlaperinteitä. Muun muassa tiernapoika-näytelmän juuret löytyvät Kreikan Dionysia -juhlan näytelmäperinteestä, kertoo Söderlund." Saturnaliasta ja Dionysiasta kerrotaan wikipediassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Saturnalia ja ...
Sagan om Achilleus -nimistä romaania en valitettavasti löytänyt. Voisikohan kyseessä olla Sången om Akilles, ruotsinnos amerikkalaisen kirjailijan Madeline Millerin romaanista The song of Achilles (suomeksi Akhilleen laulu)?
Runojen etsiminen tietokannoista on usein hankalaa, varsinkin jos niiden tekijästä ei ole tietoa. Runokokoelmien sisältöjä ei nimittäin ole useinkaan luetteloitu tietokantoihin runo runolta.
On kuitenkin muutamia lähteitä, joista voit yrittää tarkastaa, ovatko runot peräisin joltakulta tunnetulta runoilijalta. Ainakin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta runoja on mahdollista etsiä niiden alkusanoilla ja siten selvittää, kenen kirjoittamia ne ovat:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tietokannassa kuitenkin on vain muista kielistä suomennettuja runoja, ei alun perin suomeksi kirjoitettuja.
Myös Kymenlaakson kirjastoilla on runotietokanta:
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
Kirjastokimppa Kirin kokoelmatietokannasta...
Tällaista puutelistaa on tehty Pasilan kirjaston varastossa.
Lähetän tässä sinulle otoksen niistä kirjoista, joita meillä on kappaleita vähän ja varauksia paljon.
-Levi, Carlo : Jumalan selän takana 39 varausta
-Zweig, Stefan : Eilispäivän maailma 53 varausta
-Leguin, Ursula : Osattomien planeetta 32 varausta
-Harris, Robert : Kolmannen valtakunnan salaisuus 33 varausta
Baldwin, James : Huone Pariisissa 33 varausta
Mustonen, Enni :
-Vihreän kullan maa 12 varausta
-Yhteistä tietä
-Uuteen elämään
-Tunteiden lukukausi
-Saako olla muuta
-Maitotyttö
-Elämän tilaisuus
Näitä kirjoja otamme mielellämme lahjoituksina, siistina kappaleina. Kirjat voi osoittaa Pasilan kirjastoon, nimellä Laakso.
Keskikirjastojen verkkokirjastosta haku kurdit kaunokirjallisuus rajauksella suomen kieli
tuotti tällaisen tuloksen: kurdit kaunokirjallisuus | Hakutulokset | Keski-Finna
Kirjasammosta tulee vähän enemmän tuloksia sanalla kurdit: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Kurdit
Näistä pääset ainakin liikkeelle. Kirjasammossa on myös ruotsinkielisiä kirjoja.
Alif Shafakin Kunnia Kunnia | Keski-kirjastot | Keski-Finna kannattaa myös muistaa.
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
Kevyttä ja hyväntuulista fantasiaa 2.-luokkalaiselle on erityisesti Camilla Brinckin suosittu Musse & Helium -sarja, jossa hiirisisarukset seikkailevat. Mussen ja Heliumin seikkailut pursuavat lämminhenkistä jännitystä, huumoria ja fantasiaa. Camilla Brinckin lastenromaanit on suunnattu 5-10-vuotiaille, mutta viihdyttävät koko perhettä. Tarinoiden lähtökohtana on tilanne, jossa hiirisisarukset Musse ja Helium asuvat Camillan luona tavallisina lemmikkeinä, kunnes eräänä päivänä seinään avautuu salaperäinen hiiren mentävä kolo. Uteliaat ja toimeliaat sisarukset lähtevät tutkimaan ovea ja tempautuvat salattuun satumaailmaan, missä heidän on ratkottava kuninkaallinen tehtävä. Salaperäinen kolo aloittaa viisiosaisen seikkailusarjan, jossa...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.Jotuni, Maria: Rakkautta (1907, useita uusia painoksia); Kun on tunteet (1913, useita uusia painoksia)Kilpi, Eeva: Kesä ja keski-ikäinen nainen (1970)Kähäri, Iris: Lyhty, loista (1969)Mikkola, Marja-Leena: Naisia (1962)Onerva, L.: Murtoviivoja (1910, uusi painos 2023)
Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Kansalaiskouluopetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi kansalaiskoulujen perustamisesta vuonna 1958 vuoteen 1967 asti, jolloin kansalaiskouluopetusta sai 95435 oppilasta. 1960-luvulle tultaessa kansalaiskoulun kävi yli puolet ikäluokasta, mutta 1970-luvulle tultaessa oppikoulusta oli tullut jo hieman yleisempi koulutusväylä.Lähteet:Syvänoja, Hannu (2009). Kansalaiskoulu 1958-1981 : Työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla.Tilastokeskus. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. https://stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
