Juurikorven Antin hahmo on mainostanut ainakin Klubi 22 -merkkisiä savukkeita. Kyseisiä savukkeita on ollut kaupoissa ainakin vuodesta 1951 lähtien, koska Laatokka-sanomalehti ilmoitti ryöstöstä, joissa ko. tupakkaa oli varastettu (linkki). Tuon vuoden aikakauslehtiä voi kysellä oman alueen kirjastoista tai Varastokirjastosta.
TV-mainoksen tiedot: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1278401
Aiheesta keskustelufoorumilla: https://www.flightforum.fi/topic/7338-kadonneet-tuotteet/?page=10
Kuva: https://www.flickr.com/photos/44124404848@N01/2258317754/lightbox/
Antista on tehty myös kirja: https://finna.fi/Record/eepos.2106528
Voit kopioida hyvällä omallatunnolla. Tekijänoikeuslaki antaa luvan poiketa kopiokiellosta omaan käyttöön:"Teosten yksityinen kopiointi on sallittua. Vaikka toisten teosten kopiointiin tarvitaan yleensä lupa, pääsäännöstä on tehty merkittävä poikkeus kuluttajan eduksi. Poikkeus koskee kopiointia yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on kopiointi omaan yksityiseen käyttöön tai kopiointi perheen ja läheisen ystäväpiirin välillä. Kopioita ei kuitenkaan saa tehdä rajattomasti. Teoksesta saa lain mukaan tehdä yksityiseen käyttöön muutamia kopioita, mikä tarkoittaa yleensä 2-4 kappaletta." Tekijänoikeus.fi
Espoon kirjastoissa saat myös kopioida haluamasi määrän ilmaiseksi. "Kopiointi pysyy toistaiseksi maksuttomana. Kopioiden...
Hanna Sorsan kokoama luettelo maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin töistä löytyy verkosta. Tämän vuonna 2010 julkaistun dokumentin sivulla 26 mainitaan, että Rosenbröijerin piirustuskokoelma on luovutettu lahjoituksena Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2001.
Rosenbröijerin piirustuskokoelmiin oli yleisöllä tuolloin mahdollisuus tutustua Rakennustaiteen museossa. Museon nimi on nykyään Suomen arkkitehtuurimuseo (vuodesta 2012). Museon arkistossa voi vierailla ajanvarauksella tiistaista torstaihin. Pääsyä perehtymään Rosenbröijerin piirustuksiin voi tiedustella suoraan museosta. Yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta https://www.mfa.fi/tule-meille/
Maisema-...
Tätä tarinaa ei löytynyt. Tonttukuninkaan kuolemasta löytyy tarina, jossa metsästäjä ampuu vahingossa tonttukuningas Kyrien. Tästä syystä ennen avuliaat tontut katoavat eikä heitä enää nähdä, https://www.verhalenbank.nl/items/show/51277. En löytänyt tarinaa mistään käännettynä.
Tonttukirjoja löytyy kyllä
Tonttu : tonttusuvun tarinoita suuresta metsästä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1997
Pienet voisivat pitää Rudolf Koivun kauniisti kuvitetuita saduista, niiden joukossa Tonttukuninkaan 400-vuotispäivä,
Rudolf Koivun satukirja. Otava 1976
Peikon lahja : pohjoismaisia satuja ja tarinoita. Kansankulttuuri 1965 löytyisi Turun linnan tontusta tarina.
Kivoja kuvakirjoja tontuista esimerkiksi...
Kysy kirjastonhoitajalta ei vastaa lakiasioita koskeviin kysymyksiin, koska vastaajissamme ei ole lakimiehiä. Jotakin yleistä voin kuitenkin sanoa. Yleiset edunvalvojat ja edunvalvontasihteerit hoitavat edunvalvontatoimistoissa asiakkaiden asioita Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen antaman päätöksen mukaisesti. Tehtävät koskevat pääsääntöisesti taloudellisia asioita. Toimistojen toimintatavat kuvataan palvelulupauksessa ja Edunvalvonnan käsikirjassa.
Yleisestä edunvalvontaa koskeva sopimus sovitaan asiakkaan ja edunvalvontaa hoitavan tahon kanssa. Tässä sopimuksessa asiakas saa määritellä, kenelle edunvalvoja voi kertoa hänen asioistaan.
Edunvalvonnan käsikirjassa todetaan, että : "Edunvalvonnan alkamisesta tulee...
Elokuvassa ajanjakson pituutta ei kerrota, vaan ainoastaan kuvataan Simban kasvun kautta. Todellisuudessa aluksi avuttomat leijonanpennut kykenevät seuraamaan emoaan noin 3-kuisina ja vierotetaan noin 6-7 kuukauden iässä. Leijonat tulevat sukukypsiksi 3-4-vuotiaina. Nuoret urosleijonat karkotetaan syntymälaumastaan noin kolmevuotiaina. Ne viettävät vaeltelevaa elämää, kunnes ovat kykeneviä haastamaan toisen lauman johtajan ja valloittamaan sen paikan noin viisivuotiaina.
Mikäli elokuvan leijonien ajattelee olevan vertailukelpoisia oikeisiin leijoniin, aikaa kuluu useita vuosia.
Lähde:
Encyclopædia Britannica: https://www.britannica.com/animal/lion/Reproduction-and-life-cycle
Kyseessä on öljysäiliö. Helsingin kaupungin verkkosivuilta löytyy Vasikkasaaren virtuaalikierros, jonka mukaan Vasikkasaaren öljysäiliöt rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alla laivaston polttoainesäiliöiksi. Ks. linkki.
Patricia M. St. Johnin suomeksi käännettyjä kirjoja voit etsiä Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Tietokanta löytyy osoitteessa http://finna.fi ja se on vapaasti käytettävissä. Tietokannasta voi hakea kirjailijan nimen lisäksi myös alkuperäisellä kirjan nimellä.
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia luotsilaitosta ja luotseja käsitteleviä kirjoja:
- Kaukiainen, Yrjö: Navigare necesse: merenkulkulaitos 1917-1992
- Laurell, Seppo: Majakat
- Merilahti, Juhani: Luotsiliitto 1918-1978
- Suomen luotsi- ja majakkalaitoksen historia 1 ja 2.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa internetistä Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Suomen merimuseon ja Merenkulkulaitoksen tuottamat sivut Suomen merimajakoista ovat osoitteessa http://www.fma.fi/lighthouses .
Varsinaisesti Merikarvian ja Ouran luotsiasemaa käsittelevää kirjallisuutta ei löytynyt muutamia lyhyitä mainintoja lukuunottamatta. Martti Santavuoren Merikarvian historiakaan ei mainitse...
Kyllä, kannattaa lukita ainakin sellaisen kirjan varaus, jossa näkee olevansa hyvin kärjessä. Kuusi viikkoa ei toisaalta ole kuin kahden lainaajan sallitun laina-ajan pituinen, joten jos on jonossa kymmenien päässä, ei ehkä maksa vaivaa. Täytyy vaan muistaa sitten käydä "avaamassa" varaus, kun pystyy taas noutamaan.
Heikki Poroila
Kianto kirjoitti Punaisen viivan loppuluvut saatuaan "verisen iskun vasten sydäntä", kun hänen esikoispoikansa Kalevi oli kuollut tuberkuloottiseen aivokalvontulehdukseen. "Sama kohtalo joka käsittämättömän, suuren ja ankaran Pyhän Jumalan sallimuksesta oli tapahtunut Korpiloukolla, oli kirjoittaessani mainittua opusta tapahtunut myös minulle."
Tuberkuloosin osuus suomalaisten kokonaiskuolleisuudesta oli noussut 13%:iin 1900-luvulle tultaessa. Tuberkuloottinen aivokalvontulehdus kuului taudin nopeasti kuolemaan johtaviin muotoihin ja siihen menehtyi varsinkin pieniä lapsia.
Kun Kianto sai idean romaaniinsa, hän halusi tehdä tarkkaa työtä. Siksi hän kirjoitti vanhalle ystävälleen kauppias Heikki Turuselle kirjeen, joka sisälsi kuusi sivua...
Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536.
Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993...
Suomen kirjailijaliiton sivuilla on aiheesta tietoa otsikon Kirjailijoiden toimeentulo alla:
Tilastoja ja tutkimuksia - Suomen Kirjailijaliitto
Journalismin opiskelijoiden verkkojulkaisun tutka.pro-sivulla on artikkeleita, joista löytyy myös tietoa:
Suomalainen menestyskirja voi myydä myös vähän – Tutka
Kirjailijat kärsivät, kun äänikirjapalvelut kasvavat nopeasti – Tutka
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Seura-lehteä vain viisi viimeisintä vuosikertaa. Turun yliopiston kirjastosta kyseisen lehden pitäisi löytyä ja siitä voi ottaa kopioita.
Viihtyisyyden ja kodikkuuden määritelmästä en valitettavasti onnistunut lähteitä löytämään, mutta Vaski-kirjastoissa on saatavilla useita kahviloihin ja kahviin liittyviä kirjoja, joista voisi olla apua. Tässä joitakin lupaavalta vaikuttavia - voit hakea Vaskin verkkosivulta (https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena) lisää kirjoja esim. hakusanoilla "kahvi" ja "kahvilat":
Peti & safka : hotelli- ja ravintola-alan perusteet. 2002. Helsinki: Tammi. (luku kahvilapalveluista)
Cafés and bars : the architecture of public display. 2007. London: Routledge.
Let's go out! : interiors and architecture for restaurants and bars. 2012. Berlin: Gestalten.
Interior pop!. 2011. Berkley: Gingko Press.
Nieminen, Petri. 2014. Kahvi : suuri suomalainen...
Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa (1. krs) on USB-korppuasema. Sen saa kirjastokortilla tai henkkarilla käyttöönsä lehtisalin asiakaskoneelle, jossa voi sitten siirtää korpulta (eli 3,5" disketiltä) tietoja omalle USB-muistitikulle. Korppuasemaa ei tarvitse varata, riittää kun kysyy lehtisalin palvelutiskiltä.
Laki ei rajoita asiakkaan auttamista siinäkään tapauksessa, että asiakas olisi kopioimassa jotain, mitä kirjasto ei voi asiakkaalle kopioida. Auttaminen ja kopiointinapin painaminen ovat eri asioita.
Äänikirja kuuluu niihin teoksiin, joita kirjasto voi asiakkaan pyynnöstä kopioida asiakkaan yksityiseen käyttöön. Auttamisen lisäksi voi siis itse kopioinninkin tehdä asiakkaan puolesta. Tämä oikeus ei koske suojattua musiikkia ja elokuvaa.
Heikki Poroila 24.4.2014 klo 21.32
