Aiheesta ei ole tietääkseni julkaistu tutkimusta. Paraatimarssit on ohjeistettu mm. sulkeisjärjestyksen oppaissa ja ohjesäännöissä, joita on päivitetty itsenäisyyden aikana useita kertoja. Jouni Laari esittää Sotilasaikakauslehden artikkelissaan vuonna 2005 yhdeksi syyksi mm. aseistuksen muuttumiseen. Venäjän, Ruotsin ja erityisesti Saksan asevoimista juontuvat perinteet perustuvat käsiteltävyyteen rynnäkkökivääriin verrattuna hyvin erilaiseen kivääriin.
Lähteitä ja pohdintoja:
Karttunen, H. (1958). Ajatuksia sulkeisjärjestyksen ja muodollisen TST-koulutuksen arvosta. Panssari, 7(3), 5.
Laari, J. (2005). Näyttävyyttä paraateihin: Sulkeisjärjestysohjesääntöä on syytä yksinkertaistaa. Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 80(9...
Muistamasi kohta on Aino Voipion runosta "Onkimadon vieraspidot", joka on julkaistu "Lasten ilo" -lehdessä (01.02.1928, nro 2, s. 9-10). Runo alkaa: "Kotipellon perukassa, vierustalla ladon". Rouva hämähäkki arvioi "uutimia": "Nuo on hyvää tekoa, ne orpanani armaan, Neiti metsähämähäkin, kutomat on varmaan."Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiVoipio, Aino: Onkimadon vieraspidot (Digi.kansalliskirjasto.fi, Lasten ilo, 01.02.1928. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot):https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/971663?term=Neiti&term=mets%C3%A4h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kin&term=neiti&page=9
Hei
En nopealla haulla löytänyt e-versiota Joulupukki-lehdestä. Sen voi lainata painettuna esim. Lahdessa.
Suoraan ei voi lainata muista kirjastoista. Vaihtoehtoina on hankkia kirjastokortti Lappeenrannan kirjastoon tai tehdä Helmet-kirjastojen kautta kaukopalvelupyynnön (Tee kaukopalvelupyyntö, Helmet). Kaukolaina on maksullinen palvelu (Kaukopalvelumaksut, Helmet).
Samalla tavalla voit myös saada Joulupukki-lehden käsiisi. Voit kirjastot.fi monihaun kautta hakea ne kirjastot, joilla on Joulupukkilehteä (kirjastot.fi monihaku).
P. J. Hannikaisen kaksiääninen sovitus tästä Mozartin säveltämästä yksinlaulusta (Sehnsucht nach dem Frühling, KV596) sisältyy Elsa Kojon toimittamaan "Suureen kevät- ja kesälaulukirjaan" (WSOY, 1984) ja myös P. J. Hannikaisen nuottiin "Sirkkunen : lauluja lapsille" (Gummerus, 1927 ja 1954). Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Kun kevät kaunis tuli". Suomenkielisen sanoituksen on kirjoittanut P. J. Hannikainen.
Olavi Pesosen neliääninen sovitus sekakuorolle sisältyy nuottiin "Laulava kansa : säestykset ja kuorosovitukset laulukirjaan" (Valistus, 1961; 4. painos).
Anders Öhrwallin kolmiääninen sovitus (SSA) löytyy verkosta Topeliuksen ruotsinkielisillä sanoilla ja nimellä "Kom hör min vackra visa":
https://wessmans.com/pdf/artikel/...
Kyseessä voisi olla Hannele Huovin Topelius-palkittu lastenromaani Höyhenketju (Tammi, 2002). Kirjasampo-tietokanta kertoo siitä näin: "Eleisa rakastaa lintuja ja pakenee usein vanhempiensa luota niitylle niitä tarkkailemaan. Kerran hän tarttuu kiinni haukan jalkaan ja Haukka, Lintujen haltian poika, nokkaisee tytön silmät sokeiksi. Oikeus tuomitsee Eleisan ja Haukan vaeltamaan ja etsimään vapauttavaa taikaa höyhenketjulla yhteen kiinnitettyinä. Vaelluksella on mukana narri Kaksinokka, ja myös Huki ja Lotte ovat mukana kun käydään taistelua varjojen ja varjottomien välillä. Kertojana vuoroin Eleisa, vuoroin Kaksinokka, kertoja merkitty vinjeitein luvun alkuun."
Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisema Suomen lajien uhanalaisuus : Punainen kirja 2010 arvioi kasveistamme uhanalaisiksi kaikkiaan 197 lajia. Näistä 31 kuuluu luokkaan äärimmäisen uhanalaiset (CR, critically endangered):
baltiantoukokämmekkä
harsomatara
idänmasmalo
imeläkurjenherne
isopukinjuuri
itämerenlaukkaneilikka
kaitaängelmä
kaunopihlaja
kellokanerva
kiiltovalkku
koiranruusu
lehtokattara
merisolmukki
meritatar
perämerenmaruna
pikkulehdokki
pikkunoidanlukko
pohjanailakki
pulskaneilikan Kaavin serpentiinirotu
punavalkku
rantaruttojuuri
räpyläsara
rönsysorsimo
sorsanputki
talvikkipaju
tunturikeulankärki
tunturisarake
tähkähelmikkä
valkopärskäjuuri
vuorikuisma
värimaratti
Punaisen kirjan lisäksi suositeltavaa...
Kyllä löytyy. Tässä muutamia Helmet-kirjastojen (www.helmet.fi) uusimpia cd-levyiltä kuunneltavia:
- Pieni iso koodinmurtaja / käsikirjoitus Tapio Ranta-aho ; musiikki Joonas Almila
- Narnian viimeinen taistelu / C.S Lewis
- Velho ja leijona / C. S. Lewis
- Harry Potter ja Azkabanin vanki / J. K. Rowling
- Taru sormusten herrasta. 1, 2 ja 3 / J. R. R. Tolkien
- Artemis Fowl : tehtävä pohjoisessa / Eoin Colfer
Monet fantasiakirjat ovat aika paksuja, esim. Harry Potterit ja Taru sormusten herrasta. Lyhimpiä ylläolevista ovat Pieni iso koodinmurtaja (1 cd-levy) ja Narnian viimeinen taistelu (2 cd-levyä).
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kuunneltavasta fantasiakirjallisuudesta valitsemalla hausta sanahaun ja kirjoittamalla tyhjään ruutuun...
Mikäli lainatut kirjat eivät ole Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta lainattuja, niistä menee sakko riippumatta lainaajan iästä. Lasten aineistostahan peritään vain muistutuskulut lukuun ottamatta ääni- ja kuvatallenteita. Kotisivumme hakemistosta kohdasta "myöhästymismaksut" selviävät kaikki perittävät maksut http://www.turku.fi/kirjasto/
Ei-saamelaisten saamenpuvun käytöstä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon. Jos maahanmuuttaja ei ole saamelainen, kannattaa perehtyä esimerkiksi Áile Aikion artikkeliin Gákti − sukujen puku. Siinä Aikio määrittelee saamenpukua ja sen merkityksiä. Myös Rovaniemen kaupunginkirjastossa koottuun aineistoluetteloon ja sen johdantoon kannattaa tutustua. Johdannon on kirjoittanut Sigga-Marja Magga. Laajasti aihetta käsittelee myös Saamelaiskäräjien vuonna 2018 hyväksymä Eettinen ohjeistus Saamelaismatkailuun.
Áile Aikio 2018: Gákti − sukujen puku. Osoitteessa https://faktalavvu.net/2018/02/27/gakti-sukujen-puku/
Gákti. Julkaisuluettelo 2019. Osoitteessa https://lapinkirjasto.finna.fi/themes/custom/files/G%C3%A1kti_saamenpuku.pdf
Eettinen...
Kysyjän kotikunnasta päätellen kyse on Nurmeksen kirjastoauto Ilonasta, jolla on parillisten viikkojen perjantaireitillään pysäkkinä Roukkajantie 200. Nurmeksen kirjastoauto ei valitettavasti liikennöi nyt huhtikuussa. Uutinen siitä löytyy mm. verkkokirjastosta: https://vaara.finna.fi/FeedContent/uutiset?element=https%3A%2F%2Fblog.vaarakirjastot.fi%2F%3Fp%3D18948&lng=fi
Mikäli lainasi tarvitsevat uusimista, olethan yhteydessä Nurmeksen kirjastoon soittamalla 040 104 5108 tai sähköpostitse kirjasto(at)nurmes.fi. Kirjastoautoon varattuja aineistoja voi noutaa Nurmeksen pääkirjastosta.
Nurmeksen kirjastoauton reititiaikataulu löytyy niinikään verkkokirjastosta osoitteesta: vaara.finna.fi
Tässä vielä suora linkki Nurmeksen kirjastoauton...
Suomalaisten metsäsuhteesta on kirjoitettu paljon ja etsimäsi kirjan tuntomerkit ovat melko laveat.Hain Helle-verkkokirjastosta teoksia, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Käytin hakusanoja metsäsuhde, luontosuhde, metsät, suomalaiset. Nämä ovat lupaavimmat kirjat, jotka hakiessani tuli vastaan: Hallanaro, Eeva-Liisa; Kuusela, Saija; Juslén, Aino; Ryttäri, Terhi (toim.) Metsän salainen elämä (2016). Metsän salainen elämä on kokoelma yllättäviä ja hauskoja kertomuksia metsän hiljaisten ja niitä työkseen tutkivien ihmisten elämästä. https://helle.finna.fi/Record/helle.866115?sid=4894098918 Metsän tarina (2013). Kirja raottaa pohjoisen ihmisen muinaisia metsäkokemuksia ja myyttisiä uskomuksia. https://helle.finna.fi/...
Hillo pursotetaan munkin sisään ohuella tyllalla paiston jälkeen. Jos hillon laittaa ennen paistamista, se alkaa kiehua ja pursuu reiästä ulos, jolloin munkin ulkonäkö kärsii. Teollisissa leipomoissakin hillo pursotetaan paiston jälkeen joko käsin tai koneellisesti. Koneellisessa tavassa munkit kulkevat hihnalla ja pursotin pistää hillon niihin. Ohje hillomunkkien valmistukseen kotona ja kuva hillotyllasta löytyy esimerkiksi Hellapoliisin sivuilta: https://www.hellapoliisi.fi/reseptit/makeat-leivonnaiset/hillomunkit/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy yksi ruotsinkielinen panssarikenraali Pattonia käsittelevä elämäkerta, Charles Whiting: "Patton" (1975). Lisäksi Raimo Raevuoren teoksessa "Monty & kumpp.: suursodan voittaneita sotapäälliköitä" (1946) on artikkeli Pattonista. Franklin J. Schaffner on myös ohjannut häntä käsittelevän elokuvan nimeltä "Panssarikenraali Patton" (1996).
Englanninkielisiä elämäkertoja on ilmestynyt runsaasti, esim. Herbe Essame: "Patton" (1998), Carlo D'Este: "Patton: A Genius of War" (1996) ja Martin Blumenson: "Patton: The Man Behind the Legend, 1885-1945" (1994), mutta näitä teoksia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Pieksämäki on tunnettu rautateiden solmukohta Suomen rataverkossa. Tämä saattaa olla syy solmunimiin. Pieksämäen kirjastossa asiaa vielä selvitellään, ja jos uutta ilmenee, palaan asiaan.
Kaikenkattavaa vastausta ei ole. Määrät vaihtelevat riippuen käytetyistä amalgaamis- ja suodatusprosesseista. Mittaustekniikat ja -mahdollisuudet vaihtelevat myös, joten kaikki arviot eivät ole yhteismitallisia. Pienimpien arvioiden mukaan jokaisen kultagramman tuottaminen vapauttaisi reilun gramman elohopeaa. Suurimmissa mittauksissa määrä on ollut seitsemänkertainen ja joissakin arvioissa puhutaan jopa kymmenkertaisesta.
https://www.unenvironment.org/explore-topics/chemicals-waste/what-we-do…
https://theconversation.com/gold-rush-mercury-legacy-small-scale-mining…
https://www.responsiblemines.org/wp-content/uploads/2018/05/Case_Study_…
https://www.nationalgeographic.com/magazine/2009/01/gold/
https://wwflac.awsassets.panda.org/...
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Tää on Kysy kirjastonhoitajalta, suomalaisten kirjastojen yhteinen vastauspalvelu. Voit kysyä aiheesta kuin aiheesta, etsimme sinulle vastauksia sopivasta lähdemateriaalista. Kysy siis rohkeasti!
Täydellistä vastausta kysymykseesi on vaikea antaa, koska mitään tilastotietoja ei ole mahdollista saada. Yleensä kirjastosta kysytään useimmin klassikkoja, joista tunnetuimpia ovat Grimmin veljesten sekä Perrault´n keräämät sadut sekä H.C. Andersenin sadut.
Näitä satuja on kyselty ahkerimmin meiltä Töölön kirjaston lasten osastolta:
Pieni merenneito/H.C. Andersen
Prinsessa Ruusunen (useita versioita, mm. Perrault´n)
Lumikki (Grimm)
Tuhkimo (Grimm)
Kultakutri ja kolme karhua (engl. kansansatu)
