Aivan tuoreita suomenkielisiä tietokirjoja apartheidista ei ole, mutta tässä muutamia:
Tietokirjallisuutta:
Mikko Uola: Suomi ja Etelä-Afrikka : kanssakäyminen ja käsitykset toisesta osapuolesta 1800-luvulta apartheid-kysymyksen kärjistymiseen (1974)
Marko Auer: Apartheid : 5 erää Etelä-Afrikan todellisuudesta (1986)
Kimmo Kiljunen ja Satu Lehtonen: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka : apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen (1990)
Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta (1995)
David Mason: Matkaopas historiaan : Etelä-Afrikka (2005)
Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla : kertomuksia väristä, väkivallasta ja...
Äänikirjana on kuunneltavissa esimerkiksi seuraavat äänitteet:
Melin, Jukka: Opiskeluvalmiuksien kehittäminen (Terapia ja Valmennus Jukka Melin, [2017])
Pakarainen, Pekka: Motivoi itsesi opiskelussa : hypnoosiäänite (Pekka Pakarainen, 2009)
Opi rennosti : oppimista tukeva rentoutus-CD (TarVar, 2010)
Musiikkiäänitteistä cd-levylle Klassisia hetkiä opiskeluun : rauhoittavaa taustamusiikkia intensiiviseen opiskeluun (HNH International, 2001, Naxos 850200712FIN) on koottu hitaita osia tunnettujen säveltäjien konsertoista levy-yhtiön aiemmin julkaisemilta äänitteiltä.
Naxos Music Library -suoratoistopalvelusta löytyy esimerkiksi hakusanoilla study music kuunneltavaksi taidemusiikin äänitteitä kuten Bach to work :...
Kuvatunkaltainen kohtaus sisältyy Timo Koivusalon elokuvaan Kalteva torni (14:22-14:27). Siinä Leo (Risto Salmi) tokaisee sohvalla makaavalle Johannekselle (Martti Suosalo): "Ihmeellinen ikiliikkuja: ku syö niin raukasee, ku herää niin hiukasee."
HelMet-kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksia tämän linkin kautta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus. Useimmissa kirjastoissa on mahdollista tehdä ehdotuksia myös ns. tiskillä paperisilla lomakkeilla, mutta netti on tässäkin yleistymässä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on nimensä mukaisesti tietopalvelua, emme hoida suoraan kirjastoille itselleen kuuluvia käytännöllisiä asioita. Yhteydenotto omaan kirjastoon on yleensä myös paljon nopeampi tapa saada asia selville ja eteenpäin. Kyllä meille saa esittää hankintatoiveita, mutta kauttamme ne eivät etene ainakaan yhtä hyvin kuin oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Afantasialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty näkemään mielikuvia. Käsitteeseen liittyvä kirjallisuus on pääosin englanninkielistä. Painettua suomenkielistä kirjaa afantasiasta ei mainitsemiesi Finnasta löytyneiden lisäksi (mm. Rämö, Elina: Mielikuvien maailma - pohdintoja mielikuvista ja niiden puutteesta) Suomen kirjastoissa ole.
Yhdysvaltain Library of Congressin kokoelmissa on e-versio Peter Langland-Hassanin kirjasta Explaining Imagination (2020). Kirjan yhtenä asiasanana on aphantasia ja se on maksutta luettavissa osoitteessa Explaining Imagination (loc.gov). Verkosta löytyy maksutta luettavaksi myös esimerkiksi tämä tieteellinen artikkeli:
Aphantasia, imagination and dreaming...
Löysin Helsingin Sanomien arkistosta työpaikkailmoituksen päivältä 29.11.1970. Siinä vaateyritys Saukkola Oy etsii yritykseensä myyntiedustajia. Yrityksen tuotantotoiminta on ollut Nummen Saukkolassa. Yhteystiedoissa osoite on yksinkertaisesti Saukkola Oy, Saukkola ja ilmoituksessa on myös johtaja Ojasen puhelinnumero.
Tässä on joitakin esimerkkejä suosituista nuortenkirjoista:
Fantasiakirjallisuus:
Colfer, Eoin: Artemis Fowl -kirjat
DiTerlizzi, Tony: Spiderwickin kronikat -sarja
Jordan, Robert: Ajan pyörä –sarja
Rowling, J. K.: Harry Potter -kirjat
Terry Pratchettin nuortenkirjat
Jännityskirjallisuus:
Remes, Ilkka: Piraatit, Musta Kobra, Pimeän pyöveli
Stine R. L.: Nightmare room -sarja
Scifi:
Applegate, Katherine: Animorphs- ja Remnants –sarjat
Star Wars –sarja
Lisäksi suosittuja ovat mm.
Jacqueline Wilsonin ja Tuija Lehtisen kirjat.
Kannattaa tutustua myös vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston Nuortensivuille kerättyihin lukuvinkkeihin http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuoret.shtml .
"Visuaalinen" ei ole ihmisen ominaisuuksia kuvaava sana, vaan sillä viitataan ilmiöihin, jotka liittyvät kuviin ja katsomiseen. Puhutaan mm. visuaalisesta lukutaidosta, visuaalisesta kulttuurista, audiovisuaalisista tallenteista, visuaalisista tehosteista ja visuaalisesta esitystavasta. Ihmisestä voidaan kyllä sanoa esimerkiksi, että joku on poikkeuksellisen "kuvauksellinen" eli antoisa valokuvattava, mutta se on jo eri asia.
Jos joku toteaa olevansa "visuaalinen sadunkertoja", hän todennäköisesti tarkoittaa käyttävänsä sadunkerronnan tehostamiseksi kuvien näyttämistä. Tällöinkin olisi parempi puhua "visuaalisesta sadunkerronnasta", joska piirre ei liity satuja kertovaan ihmiseen itseensä vaan hänen käyttämäänsä esiintymistapaan....
Makupalat.fi-kokoelmassa on useita arkistoja, josta voisi löytyä sopivia kuvia. Tekijänoikeudet on syytä tarkistaa, vaikka näistä useimmissa mainitaan, että joukossa on tekijänoikeusvapaata materiaalia.
Eurooppa:
Europeana, vastaava eurooppalainen kulttuuriperintöä ja muistiorganisaatioiden materiaaleja tallentava sisältö kuin Suomen Finna.fi, https://www.europeana.eu/fi
Saksa:
Deutsche Digitale Bibliothek, https://www.deutsche-digitale-bibliothek.de/
Ranska:
Gallica, https://gallica.bnf.fr
L'histoire par l'image, https://histoire-image.org/
Yhdysvallat:
Library of Congress, Digital Collections, https://www.loc.gov/collections/
New Your Public Library, Digital Collections, https://digitalcollections.nypl.org/...
Hei,tässä muutama sellainen kirjasarja, joka voisi sopia kuvaukseesi:Kersti Bergrothin Mary Marck-salanimellä kirjoittama Eeva-sarjaAnni Swanin teokset Iris rukka ja Kaarinan kesäloma, näissä kuvataan samoja henkilöitä. Lisäksi Swanilla on lisäksi myös Sara ja Sarri-sarja.L. M. Alcottin Pikku naisia, joihin kuuluvat myös, Viimevuotiset ystävämme, Pikku miehiä ja Plumfieldin pojat.L. M. Montgomeryn kirjoittamat Anna- ja Emilia-sarjat.Astrid Lingrenin Marikki-sarjaSusan Coolidgen Katy-sarja
Kyseessä lienee C. T. Erikssonin Seikkailujeni Afrikka (Gummerus, 1932). Erikssonilla on matkaseuranaan Boijer-niminen "suomea puhuva suomalainen", jonka "isä on rovasti Pöytyän pitäjässä".
Et kertonut mikä laite sinulla on käytössä, mutta tässä sinulle joitakin ohjeita. Google-haulla "how to turn off AI tools" englanninkielisiltä Consumer Reports -sivustolta löytyi artikkeli (Germain), jossa on ohjeet eri valmistajien laitteille ja järjestelmille. Samsung Galaxy -laitteissa AI-avustajat saa pois päältä avaamalla Asetukset > Galaxy AI > napauta haluamaasi avustajaa, esim. Puheluavustaja > valitse Ei käytössä.Apple-laitteissa puolestaan Apple Intelligencen saa kokonaan pois päältä avaamalla Asetukset > Apple Intelligence & Siri > kytke Apple Intelligence -kytkin pois päältä.Lähde:Germain, T. (3.10.2025). How to turn off AI tools like Gemini, Apple Intelligence, Copilot, and more. Consumerreports.org....
Alla olevasta listasta voitte lukea Helsingin kaupunginorkesterin ohjelman tammikuussa 1963. Konsertit pidettiin yliopiston juhlasalissa, mutta viikonpäivä oli torstai. Ehkä ohjelma ja esiintyjien nimet auttavat teitä palauttamaan mieleen, missä konsertissa kävitte.
11.1.1963
Jorma Panula, kapellimestari
Hans Leygraf, piano
Erkki Salmenhaara: Crescendi (ke.)
Ludwig van Beethoven: Pianokonsertto nro 3 c-molli op. 37, solistina
Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 7 cis-molli op. 131
18.1.1963
Aarre Hemming, kapellimestari
Johanna Martzy, viulu
Antonin Dvorák: Viulukonsertto a-molli op. 53,
Robert Schumann: Sinfonia nro 3 Es-duuri op. 97, "Reiniläinen"
Osmo Lindeman: Sinfonia nro 1
25.1.1963
Georg Ludwig Jochum, kapellimestari
Erika Babucke,...
Suomksi tuo kirja siis on nimeltään 'Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville' ja sitä on tilattu HelMet-kirjastoihin 4.10.2009. Mitään tarkkaa aikaa en pysty ennustamaan, koska se hankintaosastollemme tulee ja sitä kautta kirjastoihin pienellä viiveellä, mutta arvelisin, että ihan lähiaikoina. Kannattaa katsella HelMet:n uutuuslistoja ahkerasti tai kokeilla haku aina silloin tällöin.
Vesa Sisätön kirjassa 100 klassikkoa tunnissa (2018) on referaattien referaatteja tunnetuimmista kirjallisuuden klassikoista. Se myös esitellään ja saa miniarvostelun. Sen kerrotaan olevan tarkoitettu "kiireisille data-ajan ihmisille, jotka haluavat antaa itsestään sivistyneen kuvan: somettajille, bisnesleijonille, ruuhkavuosien raatajille, muuten vaan hätäisille, laiskoille boheemeille ja keskustapuolueen kunniapuheenjohtajille. Ihan vähän kirja on tarkoitettu myös niille vastarannan kiiskille ja luddiiteille, joiden mielestä internetin ja muun atk:n pitäisi kuolla pois viemästä aikaa hyvien kirjojen lukemiselta." Alla linkki kirjan esittelyyn
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789523041868&qtype=b...
Tarkoitatko ohjelmoinnin opiskelua? Meillä kirjastossa ei valitettavasti ole koodauksen asiantuntijoita, ainoastaan kirjoja ja mahdollisesti muuta materiaalia. Esimerkiksi Ylen sivuilta löytyy linkkejä verkkokusseille, joista voisi olla sinulle apua:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…;
Autojen ajotietokoneiden hakkeroinnista on kirjoitettu jo noin 10 vuoden ajan. Hakkerit Charlie Miller ja Chris Valasek kokeilivat Jeep Cherokeen ottamista haltuun jo vuonna 2015 ja kyseisestä kokeilusta löytyy myös video YouTubesta. He onnistuivat muun muassa säätämään ilmastointia, jarruja ja sammuttamaan moottorin. Moottorin käynnistyksen mahdollisuudesta hakkeroimalla en kuitenkaan löytänyt tietoa.
Lähteet ja lisätietoja
Hakkerit ottivat auton haltuunsa moottoritiellä - katso mitä tapahtui! (iltalehti.fi)
Ajotietokoneissa piilee vaaransa – FBI ohjeistaa: Näin suojaat autosi hakkereilta - MTVuutiset.fi
Autojen tietokoneiden hakkerointi on iso riski | Tuulilasi (apu.fi)
Kyseessä on varmaankin Pikkukoiran synttärit -niminen laulu, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Mirkka Liimatta. Se on julkaistu Loiskis-yhtyeen levyllä 5-vuotislevy vuonna 2005 ja Mirkka & Luis -yhtyeen levyllä Koiruuksia vuonna 2019.
Herman-nimen rinnakkaismuodoista Hermanni on suomalainen ja Herkko erityisesti karjalainen nimi. Herman on alkuaan muinaissaksalainen nimi (Heer-mann) ja tarkoittaa 'sotajoukkomies, sotilas'. Nimi on ollut meillä käytössä vuodesta 1740. (Lähteet: Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri; Oman nimi ja lapsen nimi)Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 ) mukaan Herman-nimen sai vuonna 1939 98 miestä.
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/laitteet/skannerit/index.html osoitteesta löytyy lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on mahdollisuus skannerin käyttöön.
Skannerin käyttö on ilmaista, mutta ainakin Töölön kirjastossa skannerikoneelle on etukäteen varattava aika (aikuisten osasto, neuvonta ja tietopalvelu p. 31085025).
