Suomalaisen Finntrion tuotannosta ei ole julkaistu koskaan minkäänlaisia nuotteja. Peter, Paul and Maryn nuotteja on kyllä olemassa, esimerkiksi HelMet-kokoelmasta niitä löytyy seitsemän erilaista. Mikään niistä ei ole toivotun kaltainen, enkä muista eläissäni nähneeni tällaista laulustemmoilla varustettua folkmusiikkinuottia. Se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista voisi olla olemassa, mutta ainakaan HelMet-kokoelmaan sellaista ei ole koskaan saatu hankituksi. Tutkin asiaa myös Amazonin tarjonnasta, mutta sielläkään ei ollut mitään tämänsuuntaista (etsin täsmenteillä score ja authentic transcription). Näyttää vahvasti siltä, että näitten yhtyeitten stemmalaulu täytyy opetella korvakuulolta.
Heikki Poroila
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Pentti Haanpään novellissa Kaiken vanhan kohtalo (1948) Antti Maa pohtii kristinuskoa järjen valossa. ”Vanha saarnamies” toistaa Antille novellissa useaan kertaan: ”Järki on peto, järki on peto.”
Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018, ss. 275 – 280)
Kyllä, suomenkielinen cover-versio David Bowien Space Odditystä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1973 Arto Sotavallan singlen "Siirryn leikkimaailmaan" B-puolella ja sanoituksen teki Sotavalta itse. Taustalla soittaa Olli Heikkilän orkesteri ja Olli Heikkilä on tehnyt myös sovitukset.
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom -singlejulkaisun tiedot Suomen kansallisdiskografiassa (Kansalliskirjaston Finna-haku)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4581595?checkRoute=1
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom [Sonet – T 6580] -singlen tiedot (Discogs)
https://www.discogs.com/Arto-Sotavalta-Siirryn-Leikkimaailmaan-Kapteeni-Tom/release/1878177
Kapteeni Tom -kappaleen tiedot Yleisradion äänitetietokannassa (Fono.fi)
http://www....
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "köykäinen" merkityksiä ovat kevyen lisäksi mm. vaivaton, heppoinen tai vajavainen. Mainitsemassasi artikkelissa köykäisyyksillä luultavasti tarkoitetaan heikkouksia tms. vajavaisuuksia.
Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/k%C3%B6yk%C3%A4inen?searchMode=all
Heinrich Böllin novelli "Wanderer kommst du nach Spa..."(Kulkija, kun tulet Spa...)on julkaistu suomeksi teoksessa "Aadam, missä olit. Proosaa vuodelta 1947-1951".
Kustantaja on Otava ja painokset vuodelta 1965 ja 1974 (2. p.).
Hei,
Eipä taida kattavaa teosta olla, mutta näistä lienee apua:
Kunnasranta, M., Holmala, K., Martikainen, M., & Nieminen, M. (2022). Veenkoirasta vaakalintuun: Kalevalan eläimiä. Juminkeko.
Råman, M. (2009). Kielastaja: Supisuomalainen mytologia. [Marita Råman].
Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyvät:
Mäkinen, K. (1997). "Kalevalan linnut". Julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti, 4(1), ss. 14-17.
Qvarnström, Einar: "Något om fåglarna i Kalevala" Julkaisussa Nordenskiöld-samfundets tidskrift 1949, sivut 79-90
Lisäksi Suomen kuvalehdessä oli 2003-2004 tienoilla artikkelisarja Kalevalan eläinhahmoista.
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta.
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta Mina bästa dagar : dikter & prosadikter (1987, s. 19). Mainitsemasi rivit ovat nimeämättömän runon alusta.
Teosta on muutama kappale Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomeksi runon voi lukea Pentti Saaritsan kääntämänä kokoelmasta Parhaat päiväni (1989, s. 19).
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
Helmet kirjastoissa uusin Graafisen suunnittelun sanakirja on vuodelta 1987 GRAAFISEN SUUNNITTELIJAN SANA JA OPASKIRJA / KARL-ERIK ÅBERG (tarkennettu haku Graafinen suunnittelu ja sanakirjat) https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28graafinen%20suunnittelu%29%20%28sanakirjat%29__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__O-date__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Englanninkielinen opas löytyy vuodelta 2006 The visual dictionary of graphic design / [Gavin Ambrose, Paul Harris]
Haulla Graafinen suunnittelu ja sanasto sekä rajaamalla sanakirjoihin löytyi vuodelta 2010 Graafisen alan sanasto / [toimittanut Pertti Koskinen] https://haku.helmet.fi/iii/encore/...
viitteitä siitä, että Tabermannilla olisi Kompassi niminen runo en löytänyt. Selasin hänen teoksistaan muun muassa Kootut runot 1970-2006 ja Kootut runot 1970-2010, eikä Kompassi-ruonoa löytynyt. Myöskään internetin tutkinta ei antanut viitteitä Kompassi nimisestä runosta.
Kohta kertoo tilanteesi varausjonossa ja myöhemmin varatun aineiston matkasta luoksesi.
18/21 tarkoittaa, että jonossa on 21 varausta ja Sinä olet sijalla 18.
Kun vuorosi tulee, on aineisto ensin tilassa "matkalla" ja saavuttuaan noutokirjastoon, sen tilaksi muuttuu "odottaa noutoa".
Runo on Markku Huhdan kynästä. Huhta on julkaissut jo neljä runoteosta omakustanteina, niitä voi tilata esim. hänen omien verkkosivujensa kautta: http://www.runua.fi
Huhta ylläpitää myös Runua-nimistä Facebook-ryhmää: https://www.facebook.com/groups/652270324844753/?fref=ts Löysin kysymäsi runon juurikin tämän Facebook-ryhmän sivulta.
Lisää eteläpohjalaisella murteella kirjoitettuja runoja löytyy esim. seuraavista teoksista:
Anitta Takala-Secka: Rakkaudesta suhun
Eeva Kontiokari: Seittemää sorttia
Maire Loppi: Päläkähröksiä
Arto Juurakko: Syränvalakia
Muita murrerunoja puolestaan edustavat mm.
Kalle Väänänen: Sanarrieskoo (savolaismurteet)
Heli Laaksonen: Pulu uis(lounaismurteet)
Helvi Airo: Elämänunta ja unielämeä (Sysmän murre)
Asko...
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä...
Kyllä otuksen tuntomerkit viittaavat vahvasti juuri paperitoukkaan. Paperitoukka muistuttaa suuresti sokeritoukkaa, mutta se on tätä suurempi ja sen pää on karvaisempi kuin sokeritoukalla. Paperitoukalla on myös sokeritoukkaa pidemmät tuntosarvet sekä takasukaset. Lähemmin tarkasteltuna näkee, että paperitoukkaa ympäröi kellertävä karvoitus, joka sokeritoukalta puuttuu. Sokeritoukka on väriltään ainoastaan vaalea tai hopeanhohtoinen. Ulkoisten erojen lisäksi paperitoukka on sokeritoukkaa nopealiikkeisempi. Se on myös taitava kiipeilijä: se ei pysyttele lattianrajassa kuten sokeritoukka, vaan voi kiipeillä helposti vaikkapa seinillä.Paperitoukka – tehokkaasti leviävä sisätilojen tuholainen - Anticimex
Liisan ajatellaan yleensä olevan seitsemänvuotias Liisa ihmemaassa-kirjassa. Sen jatko-osassa Liisa peilintakamaassa Liisa kertoo olevansa täsmälleen seisemän- ja puolivuotias, kuten oheisesta kirjan englanninkielisestä e-versiosta käy ilmi (luku 5):https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htmLiisa ihmemaassa tapahtuu toukokuun 4. päivänä, ja sen jatko-osa tasan puoli vuotta myöhemmin, 4. marraskuuta, mistä voimme päätellä Liisan olevan seitsenvuotias ensimmäisessä kirjassa. (englanninkielisen Wikipedian mukaan)https://en.wikipedia.org/wiki/Alice_(Alice%27s_Adventures_in_Wonderland)
Lennätin oli käytössä Suomessa vuosina 1855-1945.
Sen jälkeen lennättimen korvasivat Telex ja analoginen puhelinverkko.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2005-06-06/Ensimm%C3%A4inen-telepalvelu-oli-s%C3%A4hk%C3%B6sanoma-3291207.html
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SYhdist%C3%A4mme__Orightresult__U?lang=fin
Viimeiset Telex eli Kaukokirjoitin käyttäjät suomessa siirtyivät 2005 Viron puhelinyhtiön, Eelionin, asiakaiksi. https://www.ts.fi/uutiset/talous/1074009757/Telex+joutuu+hautaan+ensi+vuonna
Kun langallisen puhelinverkonkin käyttäjämäärä samaan aikaan vanheni ja verkon pylväät alkoivat saavuttaa 40 vuoden iän, siirryttiin 2008-2014 suosiolla uuteen langattomaan tekniikkaan. https://www....
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero on tyyppiä Y-, on valmistettu vuosina 1920-35. Y-1945785 kuuluu Singer 15K -mallin 170 000 koneen sarjaan, jonka valmistus on aloitettu kesäkuussa 1924. Singer 15 oli yhtiön pisimpään valmistuksessa ollut malli. K-kirjain mallin numeron perässä ilmaisee, että kone on peräisin Singerin Kilbowien tehtailta Skotlannista.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
https://www.singersewinginfo.co.uk/kilbowie/
Kaunokirjallisia teoksia onnistuin löytämään vain yhden, vuonna 1929 ilmestyneen Jalmari Hahlin romaanin Yösalo, jossa fennomaaninen nuori maisteri Anni Lehtovaara tulee kotiseudulleen kansanopiston opettajaksi. Hän on varakas ja lahjakas, mutta rakastuu ”epäsäätyiseen” mieheen ja joutuu ristiriitaan sekä isänsä että opistonsa johdon kanssa. Romaanista on julkaistu uusi painos vuonna 2019.
Aihetta käsitteleviä elämäkertoja:
Rautavirta, Eero: Jaakko Päivärinta, kansanvalistajapappi (1997)
Vuorio, Anelma: Kukaton morsian : kuvia isovanhempieni sekä vanhempieni Rope ja Edla Maria Kojosen elämäntaipaleelta (1975)
Lisäksi antologiasta Muistojen kansanopisto (2004) löytyy muisteloita eri opistoista ja eri aikakausilta.
