Geologisista epookeista kuten holoseenista ja pleistoseenista puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä, että maailmanhistorian kategorisoiminen tällä tavalla perustuu geologisten kerrostumien ajoittamiseen (stratigrafia) ja näistä kansainvälisesti sovittuun jaotteluun. Niinpä tulevaisuutta koskien on hankala antaa yksinkertaista vastausta geologisen ajanlaskun suhteen, sillä näitä kerrostumia ei luonnollisestikaan vielä ole.
Usein geologisen ajanjakson vaihtuminen perustuu massasukupuuttoihin, jotka aiheuttavat suuria muutoksia maapallon lajistossa. Esimerkiksi holoseeniepookin alussa sukupuuttonsa kohtasivat muun muassa mammutit ja mastodontit. (Geologica, 27; 52-53.) Niinpä voisi olettaa, että mikäli seuraava jääkausi koittaa ennen...
Jos et ole käyttänyt kirjastokorttiasi noin kolmeen vuoteen, tietosi on poistettu kirjaston asiakasrekisteristä. Tämä selittää sen, että et pystynyt varaamaan kirjaa. Käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja ota mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilötodistus, niin saat uuden kortin odottaessa.
Voit täyttää tietosi ennakkoon alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella (Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi).
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(18…
Kirjastoautojen kulloinenkin kokoelma on pienempi kuin muissa kirjastoissa, mutta voit tilata lainattavaksi kaikkea muutakin varattavaa aineistoa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Laurisen ja Valtasaaren Kolmas lukukirjani -koulukirjassa on runo Punatulkku (s. 98-100), jossa punatulkku ja varpuset sanailevat pihlajanmarjojen syömisestä ja toinen toistensa ulkonäöstä.
Kappaleen "Kun", alkuperäiseltä nimeltään "Du", on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkielisen sanoituksen Juha Vainio. Se alkaa: "Kun sua katselen". Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin (sanat, melodia ja sointumerkit):
Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät (F-Kustannus, 2011)
Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (F-Kustannus, 2005)
Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua (Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Kyseessä ovat viimeiset rivit Lassi Nummen runosta Ei sitä kerro kieli. Runo on kokoelmasta Kuusimittaa ja muita säkeitä (1963).
Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (1978, s. 209).
R. Raalan (eli Berndt Sarlinin) säveltämä "Aamulaulu" alkaa: "Kas, taivas vaaleneepi, kas tähdet himmenee". Laulun on sanoittanut "H. v. F." Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Raala, R.: Laululeivonen : kokoelma kaksiäänisiä koululauluja (järjestänyt Anna Sarlin; Otava, 1913-1922)
Koulun laulukirja : oppikoulupainos (toimittanut Lauri Parviainen; kaksiääninen; 6. p.; WSOY, 1944)
Koulun laulukirjan sävelmistö : säestyksineen (toimittanut Lauri Parviainen; 2. p.; WSOY, 1945)
Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toimittanut Elsa Kojo; kaksiääninen; WSOY, 1984)
Pienten lauluja (toimittanut Lauri Parviainen; yksiääninen; 5. p.; WSOY, 2002)
Lähde:
Saraste, Maija: Kello löi jo viisi! : R....
Olet jo lukenut paljon aiheeseen liittyvää ja vaikuttaa siltä että sinulla on melko tarkka käsitys siitä minkälaista materiaalia haluat. Siksi on jollain määrin vaikea antaa lisää lukuvinkkejä, mutta tässä nyt jotain niin yleistä kuin erityistäkin.
Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua ja luettelointia on pidetty hankalana ja miltei mahdottomanakin asiana. Porin kirjaston sivuilta löytyy kirjastonhoitaja Erkki Salon Roma - tietokanta http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ , johon on huolellisesti kuvailtu erilaista kotimaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta vuoteen 1996 asti. Esimerkiksi haettaessa sanalla VIERAANTUMINEN saadaan 88 viitettä, niitä selaillessa voi saada ideoita, vaikka hakusana tuottaa myös paljon epärelevanttia aineistoa.
Ja...
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
Terveyskirjastossa kerrotaan, että:"Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä." https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00133
Artikkelissa kerrotaan myös tarkemmin erilaisista tilanteista, joissa eri jälkiehkäisyvalmisteita voidaan käyttää.
Ehkäisynetti neuvoo: "Hormonaalinen jälkiehkäisytabletti otetaan suun kautta mahdollisimman pian, mieluiten 12 tunnin kuluessa, suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Hoidon teho on sitä parempi, mitä nopeammin se aloitetaan. Jälkiehkäisytabletti saattaa aiheuttaa alavatsakipua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia sekä...
OUTI-lyhenteestä on käytetty lähteissä kahta eri versiota, jotka ovat kuitenkin samansuuntaisia. Se tulee sanoista Oulun tietojärjestelmä tai Oulun ympäristökuntien tietojärjestelmä. Oulu ei kuitenkaan alun perin kuulunut OUTI-kirjastoihin, vaan sen perustivat Haukiputaan, Iin, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Oulunsalon ja Vihannin kunnankirjastot.LähteetSari Matinkauppi: Limingan kirjastolaitoksen vaiheita vuosilta 1849-2012 https://www.theseus.fi/handle/10024/66270Ville Ranta: Kirja kulkee kun on pakko, Kaleva 9.7.2000
Tukilinja on Suomen vammaiskoulutuksen tukiyhdistyksen lehti (puhelin 09-34870313), osoite Perämiehenkatu 11, Helsinki). Sitä ei ole tilattu Helsingin eikä Espoon kaupunginkirjastoihin. Joihinkin erikoiskirjastoihin, esimerkiksi Suomen Kuntaliiton (www.kuntaliitto.fi), Diakonia-ammattikorkeakoulun (www.diak.fi) tai Nuorisotiedon (www.alli.fi/kirjasto) kirjastoihin lehti tulee. Lehti ei ole myytävänä, sen jakelu tapahtuu julkaisijan organisaation kautta.
Valitettavasti meillä ei ole hengellisten laulujen nuotteja erikseen harmonikalle sovitettuina. Eivätkö pianonuotit soveltuisi harmonikalle? Sellaisia meillä on hyvä valikoima.
Terveisin Inna Ruskokivi, Porin kaupunginkirjaston musiikkiosasto
Kirjastoissa on erilaisia käytäntöjä, jotkut kirjastot eivät ota lainkaan lahjoituksia vastaan. Hyvä olisi neuvoa silloin asiakasta kääntymään lahjoituksia vastaanottavan kirjaston puoleen. Tapiolan kirjastossa olemme hyvin kiinnostuneita ottamaan mainitun kirjan kokoelmaan sijoitettavaksi. Tervetuloa! Tässä vielä linkki kirjastomme yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Yhte…
Robert Schumannin Genovevan kehtolaulun sanat löytyvät teoksista Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta (toimittanut Timo Leskelä, 2008), ja 107 kitaralaulua (toimittanut Aapeli Vuoristo, 1997).
Viola https://finna.fi
Tein lähettämästäsi kuvasta käänteisen kuvahaun lataamalla kuvan Googlen kuvahakuun. Hakutulosten perusteella kyseessä on todennäköisesti kovakuoriainen nimeltä papintappaja (lat. Callidium violaceum). Kuvia ja esiintymistietoa papintappajasta löytyy mm. Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-verkkosivustolta: https://laji.fi/taxon/MX.195154
Tietoa papintappajasta voi lukea Luonnonvarakeskuksen verkkosivustolta täältä: https://metsainfo.luke.fi/fi/cms/opas/tuhonaiheuttajaluettelo/papintapp…;
Suomen Luonto -lehden verkkosivuilla olevan, Tapio Kujalan ylläpitämän Selkärangatonta menoa -blogin kirjoituksen mukaan "Papintappaja on ollut varmasti aikoinaan hyvin tuttu näky kodeissa, joiden rakennusmateriaaleina on käytetty osittain...
Oskar Merikannon Ukko Nooa -muunnelmat pianolle on julkaistu erillisenä nuottina ”Ukko Nooa muunnelmineen” (tai ”Ukko Nooa muunnelmin”) (Fazer, useita painoksia). Ne sisältyvät myös nuottiin Merikanto, Oskar: ”Suosittuja pianokappaleita” (Warner/Chappell Music Finland, 1996; Fennica Gehrman, 2006).Kirjastojen luetteloissa taidemusiikkisävellyksistä käytetään yhtenäistettyä nimekettä. Tämän teoksen yhtenäistetyn nimekkeen pitäisi ohjeluettelon mukaan olla ”Ukko Noak, OM293”, mutta monissa kirjastoissa on vielä käytössä vanha yhtenäistetty nimeke ”Muunnelmat, piano (Ukko Noak)”. Poroila, Heikki: Yhtenäistetty Oskar Merikanto : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2019):https://www....
Ensimmäisen oman talon työväenyhdistys osti vuonna 1900 lukkari Ketoselta. Taloa laajennettiin vuosina 1906 (juhlasali, vihittiin käyttöön 30.9.1906) ja 1912 (lisärakennukseen elokuvateatteri ja voimisteluseuralle painihuone). Vuonna 1918 työväentalo paloi.
Uuden työväentalon avajaisjuhla pidettiin joulukuussa 1925.
Lähde:
Sari Tupakka: Lappeenrannan työväenyhdistyksen rooli Lappeenrannan kunnalliselämässä 1893-1993.
’Ikuinen kaipuu’ englanniksi voisi olla vaikka ’everlasting longing’.
Olisin kovasti varovainen kiinankielisten merkkien kopioinnissa internetistä. Sanoja toki löytyy, esimerkiksi osoitteesta http://www.chinese-tools.com/ , jossa haetaan englanniksi kohdasta Search the dictionary. Hakuun ei voi yhdistää useampia sanoja, eli sanontaa ’ikuinen kaipuu’ ei voi hakea. En uskaltaisi omin päin mennä yhdistämään kiinalaisia merkkejä, jotka saan erillisillä hauilla ’everlasting’ ja ’longing’.
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Aikamme aapisessa (Kirsi Kunnas ja työryhmä, 1968) on Å-kirjaimen kohdalla runo Å eli Ångström. Runo on Kirsi Kunnaksen kirjoittama. https://finna.fi/Record/vaski.110870?sid=5188932434
