Einar Sandelin voisi olla mahdollinen huvilan rakennuttaja. Hammaslääketieteen tohtori Sandelin (1872-1941) työskenteli Helsingissä esim. osoitteissa Kaivokatu 12 ja Bulevardi 4. Helsingin Sanomien aikakoneen haku ei löydä tuolta ajalta toista Sandelin-nimistä hammaslääkäriä.
https://expo.oscapps.jyu.fi/s/minerva/item/57136
Mikäli Lasseniuksen Kallahti-kirjassa on lähdeluettelo, kannattaa sitä tutkia. Lisätietoa Sandelinista voisi löytyä ko. lähdeteoksista.
Helmet-kirjastojen vanhimmat hammaslääkärimatrikkelit (1907, 1917, 1928, 1933) ovat pääosin käsikirjastokappaleita. Niitä voi tutkia paikan päällä kirjastoissa. Kuitenkin vuoden 1938 matrikkelin saa myös kotilainaan. Näistä matrikkeleista varmasti löytyy tietoa myös hammaslääkäri...
Kysyjä ei tarkentanut mitä hän tästä aiheesta haluaa tietää mutta kesäkuussa 2025 on avattu Kirjaston Kopiraittila -niminen verkkosivu, joka on luotu kirjastotyön tueksi. Sinne on koottu tietoa tekijänoikeuksista ja vastauksia tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Kirjaston Kopiraittila on Kopioston tuottama kattava ja käytännönläheinen materiaali kirjastoille. Kirjaston Kopiraittilan sisältö on kehitetty yhteistyössä kirjastoalan asiantuntijoiden kanssa.Sivustolta voi käydä lukemassa tietoa kirjastoista ja tekijänoikeuksista.https://kirjastonkopiraittila.fi/
Jugoslavia oli poikkeus sosialistimaiden joukossa. Se osallistui Eurovision laulukilpailuun ensimmäisen kerran jo vuonna 1961. Muut sosialistimaat osallistuivat Euroviisujen kilpailijaksi perustettuun Sopotin laulukilpailuun.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia_Eurovision_laulukilpailussa
https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/interviisut-ja-sopot-festiv…
Valtiovallan perustamien tai jakamien kunnia- tai ansiomerkkien jälkeen kiinnitetään perustamisjärjestyksessä muun isänmaallisen toiminnan ristit ja mitalit.
----
Talvisotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
Jatkosotaan liittyvä muistoristi (vain yksi)
------
Lähde: Juha E.Tetri: Kunniamerkkikirja (1994) s. 110.
Tetrin teoksen mukaan näin muodoin Summan risti talvisodan muistoristinä tulisi ennen Ryhmä O – Rv.Pr.:n muistoristiä, joka on jatkosodan muistoristi.
Kunniamerkkiasiat voi tarvittaessa varmistaa mm. seuraavista lähteistä:
Ritarikuntien kanslia
Säätytalo
Snellmaninkatu 9-11
00170 Helsinki
puh. (09) 179 425, (09) 651 558
faksi (09) 16024272
s-posti: info@ritarikunnat.fi
tai Sotainvalidien veljesliitto
Ratamestarinkatu 9 C, 00520...
Hei!
Vastauksen alkuun on mainittava, että vastaajalla ei ole pätevyyttä vastata oikeustieteellisiin kysymyksiin, joten vastaus annetaan hyvin yleisellä tasolla, julkisiin lähdeaineistoihin viitaten.
Osakeyhtiölain 21.7.2006/624 kolmannen (3) luvun pykälässä 15 sanotaan osakasluettelosta seuraavasti:
"Osakasluettelo
Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja...
Kuopion ja Siilinjärven seudulla ohrarieskaa myy mm. Kuopion Kolmisopen K-Citymarket (Kurkelan tilan ohra 100 %). Ohrarieskaa voi kysellä myös paikallisista leipomoista ja konditorioista.
Ohrarieskaa voi valmistaa myös itse esim. seuraavalla ohjeella:
Röpörieska eli savolainen ohraryynirieska
Purkki luomupiimää
Kuppi rikottuja ohrasuurimoita
Puoli kuppia luomuohrajauhoja
2 tl suolaa
Reilu kourallinen luomukaurahiutaleita
Pari rkl voisulaa
Uuni 250 astetta
Kaada piimä kulhoon ja lisää joukkoon ohrasuurimot.
Peitä kannella ja laita turpoamaan jääkappiin yön yli.
Lisää aamulla muut aineet ja sekoita.
Kaada seos leivinpaperoidulle uuninpellille ja levittele noin sentin paksuiseksi.
Paista kullanruskeaksi, noin reilu puoli tuntia uunin...
Tarkoitatko passin numeron alussa olevia kirjaimia? Ne ovat osa passin numeroa, mutta niillä ei ole mitään merkitystä, vaan ne ovat satunnaisia samaan tapaan kuin numerotkin. Passeissa ei enää puhuta sarjanumerosta, koska kirjain-numeroyhdistelmät eivät nykyään muodosta mitään sarjaa.Lisätietoa esim. Euroopan unionin neuvoston julkaiseman sanaston kohdasta "numerointi": https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary.pdf#nameddest=070
Paikalliset käytännöt ja lainsäädännöt varmaankin vaihtelevat eri puolella maailmaa. Suomen lainsäädännön mukaan nautaeläimet on ennen teurastusta tainnutettava. Tainnutusmenetelmänä tavallisin lienee pulttipistooli. Sähköllä tai hiilidioksidilla voidaan tainnuttaa pienempiä eläimiä.
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-hyvinvoint…
Juutalaisten košer-määräysten mukaan teurastettaessa ei perinteisesti eläintä tainnuteta, vaan kaulavaltimo pyritään viiltämään nopeasti. Tarkoituksena on että eläin kärsii mahdollisimman vähän. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ko%C5%A1er
Samoin halal-teurastuksessa ei eläintä tavallisesti tainnuteta ennen valtimon viiltoa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Halal
Kattavaa...
Nykyinen Aleksanterin teatteri eli vanha oopperatalo oli Suomalaisen Oopperan (Suomen Kansallisoopperan) käytössä vuodesta 1919 vuoteen 1993. Pohjalaisia-oopperan kantaesitys oli talossa vuonna 1924. Sen jälkeen Pohjalaisia-oopperasta tehtiin talossa vielä kuusi muutakin esityssarjaa. Ensi-illat olivat vuosina 1943, 1950, 1962, 1967, 1973 ja 1991. Ystäväsi on siis hyvinkin voinut nähdä oopperan vuonna 1973-77. Oopperaa esitettiin tuolloin kaikkiaan 47 kertaa. Lähteet:Suomen Kansallisooppera - Pohjalaisia-oopperan esitykset 1973-1977Suomen Kansallisooppera - PohjalaisiaAleksanterin teatteri
Parhaimman vastauksen saa Holmaston verkko-osoitteessa http://www.holmasto.fi, missä on parhaillaan 10 mk:n kultaraha arvoltaan 390 €. Selasin kyllä kirjaston kirjoja, mutta ne eivät ulottuneet ajallisesti kuin vuoteen 2009.
Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa. Koska Porin pääkirjasto on yleinen kirjasto, kaukolainaan ei tule muita maksuja. Tällä hetkellä kirja on Porin kaupunginkirjaston pääkirjastossa paikalla.
Teethän kaukolainapyyntösi Vaski-verkkokirjastomme kaukolainan verkkotilauslomakkeelle: polku on Asiakkaana kirjastossa, Kaukolainat, linkin takana on sivun alaosassa tilauslomake. On tärkeää että saan yhteystietosi ja kirjastokortin numerosi. Ohessa linkki kaukolainasivulle:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/kaukolainat
Ainakin Huuto.net-verkkokauppapaikassa näytettäisiin myyvän kumpaakin kysymääsi. Alla linkit sivulle:
https://www.huuto.net/haku/words/olipa+kerran+ihminen/category/87
Eriytymistä kuvaavaa kaunokirjallisuutta löytänee helpommin, jos aihetta lähestyy esimerkiksi eriarvoisuuden ja luokkaerojen kautta. Kirjallisuustietokanta Kirjasampo antaa kelvollisia tuloksia esimerkiksi oheisilla hakusanoilla: sosiaalinen kerrostuneisuus, sosiaaliset ongelmat, lähiöt, luokkaerot, yhteiskunnalliset romaanit, yhteiskuntakritiikki, eriarvoisuus, erityisluokat, erityislapset.
Arvelan teoksen lajityyppiä lähinnä taitavat olla mustalla huumorilla kuorrutetut koulumaailman kuvaukset:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Aino Leppänen: Terkuin ope
Emilia Tala & Kati Rajasaari: Sadistiope ja hulluhoitsu
Kaunokirjallisempia teoksia, jotka kuvaavat syvemmin erilaisia sosiaalisia todellisuuksia ja...
Sillikalat (Clupeiformes) muodostavat viuhkaeväisten kalojen lahkon. Lahkon lajit ovat avorakkoisia ja useimmilla on hopeanvärinen, sivusuunnasta litteä ruumis ja ravintona plankton. Ne muodostavat yleensä suuria parvia ja elävät pinnan läheisyydessä.
Sillit (Clupeidae) muodostavat yhden sillikalojen heimoista. Lajeilla ei ole suomuja pään kohdalla ja osa on täysin suomuttomia. Niillä on pienet hampaat tai ei niitä lainkaan. Suu on aivan kuonon kärjessä.
Lähteet:
Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. WSOY, 2000. S. 78 - 83.
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeiformes
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeidae
Saimme tällaisen vinkin lukijaltamme:
Voisiko kyseessä olla Leif Hamren Lentokone kadoksissa. Takakannen kuvauksessa:
Kahden nuorukaisen Robinson-elämä laskuvarjoista kyhätyssä teltassa, taistelu nälkää, pakkasta ja susia vastaan.
Tämä kirjastonhoitaja ei onnistunut valitettavasti löytämään tähän vastausta. Tunnistaisikohan joku muu tämän?
Aluksi kannattaa lukea kansalaisten oikeudesta tehdä valituksia viranomaisten toiminnasta: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/oikeudet-ja-velvollisuudet/lainsaadanto-ja-oikeusturva/opas/nain-valitat-viranomaisen-paatoksesta/kansalaisen-oikeus-valittaa-paatoksestaJos tämän perusteella katsoo, että viranomaisen toiminnasta on syntynyt vahingonkorvausvelvollisuus, sitä voi hakea Valtionkonttorista. Kannattaa kuitenkin tutustua Valtiokonttorin ohjeisiin siitä, millaisissa tilanteissa vahingonkorvausta voidaan maksaa: https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_miten-tulee-toimiaValtionkonttorilta voi kysyä neuvoa: vahingonkorvaus@valtiokonttori.fi...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta...
Vuoden 2008 Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, jossa ne ovat mikrofilmattuina. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata omaan käyttöön osoitteesta https://varaamo.hel.fi. Joiltain lukulaitteilta voi myös tulostaa.
Hei!
Ainakin yksi ehdokas kirjaksi voisi olla Ellen Niitin kirja Ihmeellinen maalari. Tästä löytyy lisätietoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta, jossa on mahdollisesti samaa kirjaa kyselty:
http://www.kysy.fi/kysymys/hyva-kirsti-1970-luvulla-meilla-oli-kirja-ni…
Toisena ehdokkaana voisi olla Mauri Kunnaksen Riku, Roope ja Ringo : värikäs päivä (1986), joka näyttää tältä:
http://maurikunnas.net/teokset/kuvakirjat/riku-roope-ja-ringo-varikas-p…
Jospa näistä tärppäisi!
