Kyseessä voisi olla suomalaisen merimiehen ja muukalaislegioonalaisen Ensio Tiiran tarina, joka tosin sijoittuu Intian valtamerelle. Tiira pakeni vuonna 1953 ruotsalaisen toverinsa Fred Ericssonin kanssa legioonasta ja päätyi ajelehtimaan pienellä lautalla 32 päivän ajaksi. Ericsson menehtyi 18. päivänä, ja Tiiran oli pakko pudottaa ruumis mereen, vaikka he olivatkin sopineet, että toisen kuollessa toinen kuljettaa ruumiin maihin haudattavaksi. Tiira kirjoitti koettelemuksestaan kirjan, joka julkaistiin suomeksi nimellä Epätoivon lautta vuonna 1954. Siitä on otettu toinen painos vuonna 2006.
Ensio Tiiran haastattelu YLEn Elävässä arkistossa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/27/palkkasoturin-pakomatka
Ensio Tiira Wikipediassa: https...
Joan Aikenin Kuun kosto -kirjassa Sep-poika heittää kuuta kengällä seitsemänä perättäisenä yönä. Tekoon häntä kehottaa kaappikello, jonka Sep löytää hylätystä talosta. Tarinassa esiintyy lisäksi merihirviö.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tarkempi englanninkielinen juoniselostus löytyy Goodreads-sivustolta. https://www.goodreads.com/book/show/1592121.The_Moon_s_Revenge
Suomenkielinen käännös julkaistiin vuonna 1988. Kaikilta osin juonikuvio ei noudata muistikuviasi, mutta voisiko etsimäsi lastenkirja silti olla juuri tämä?
Käytettävissämme olevista lähteistä ei valitettavasti löytynyt 'piristysruiskeen' alkuperää valaisevaa tietoa. Kyseessä on kuvaileva sana, joka tarkoittaa piristävää seikkaa. (Kielitoimiston Sanakirja)
Onnistuneen puheen laatimista ja pitämistä käsittelevät monet käytöksen ja puhetaidon oppaat. Esimerkiksi Eija Kämäräisen "Hyvä käytös, hyvät tavat" ja Sirkka Lassilan "Uusi käytöksen kultainen kirja" sisältävät luvun puheiden yleisistä periaatteista. "Sanankäytön pikkujättiläinen" käsittelee aihetta astetta yksityiskohtaisemmin useiden esimerkkipuheiden avulla. Muita puheen pitämistä käsitteleviä kirjoja ovat mm. Robert G. Phillipsin "Nouse ja pidä puhe!", Malcolm Kushnerin "Esitystaito keltanokille" ja Matti Peltosen "Puheopas". Kaksi jälkimmäistä tosin painottuu itse puheen pitämisen sijasta enemmänkin esiintymistaitoon.
Helmet-aineistohaussa puheen pitämistä käsittelevät kirjat löytyvät käyttämällä asiasanoja "puheet", "käytösoppaat"...
Hille on Virossa suosittu muunnos nimestä Ille, Illi joiden oletetaan juontavan juurensa joko sanasta "ill" (karitsa) tai sanasta "illi" (kiltti, kulta). Virossa Hille esiintyy myös Hildan muunnoksena. Suomessa taas Hillevin muunoksena.
Tarkempaa tietoa etunimistä löytyy teoksista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Wsoy
Pääkirjastossa ei tällä hetkellä ole paikkaa elokuvien katselulle. Asiakaskoneista osassa on tosin dvd-asema, mutta elokuvan katseluun tila on rauhaton. Varattavassa työtilakuutiossa tai ryhmätyöhuoneessa voi toki katsoa elokuvia omalla laitteella.Kirjaston kokoelmaan kuuluvia elokuvia voi katsella pääkirjastolle hankitun elokuvalisenssin antamissa rajoissa.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?tyot…
Larin-Kyöstin runo Kirkonaidalla on kokoelmasta Sydänpäivän lauluja, joka ilmestyi vuonna 1916.
Kokoelma on luettavissa Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa. Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923177?page=167
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
https://finna.fi/Record/vaski.291656?sid=2948030367
https://finna.fi/
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec
Helsingin Sanomien artikkelissa (27.11.2020) todetaan, että pääministeri Nicola Sturgeon on sitä mieltä, että jos hänen puolueensa voittaa toikokuun parlamenttivaalit, tarkoittaa se sitä että sen jälkeen voisi järjestää uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestä ja samalla Euroopan Unioniin jäämisestä. Britannian pääministeri Boris Johnson vastustaa uutta kansanäänestystä. Edellinen kansanäänestys järjestettiin vuonna 2014 ja silloin äänestettiin vain Skotlannin itsenäistymisestä; jonka vastustajat torjuivat 55,5 prosentilla. Nykyiset mielipidemittaukset osoittavat, että itsenäistymistä kanattaisi nyt n.51 % skotlantilaisista.
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007645722.html...
Maailman ensimmäisenä koirapsykologina pidetty Anders Hallgren toteaa kirjassaan Koiraongelmia ja ongelmakoiria : koiran normaali ja epänormaali käyttäytyminen seuraavaa: "Olen tavannut erittäin harvoin koiria, joita voisi sanoa 'luonnevikaisiksi', enkä käytä sitä termiä. Häiriytyneen käyttäytymisen syyksi on melkein aina ilmennyt jokin muu kuin parantumaton vika 'luonteessa'."
Ongelmakäyttäytyminen ei Hallgrenin mukaan ole seurausta "huonoista ominaisuuksista", vaan vika on tavallisesti koiran ympäristössä. Tavallisimpia syitä ovat erityyppiset lääketieteelliset vaivat ja stressi-ilmiöt. Tavallisia syitä ovat myös hormonihäiriöt ja ravinteidenpuute, jotka liittyvät usein fyysisiin vikoihin.
Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat toki...
Helsingin kaupunginkirjasto ostaa "keikkatyön" Helsingin työvoimapalvelu Oy:lta, (ks http://www.hel.fi/typa/ ). Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös webin kautta. Työntekijä tekee työsopimuksen heidän kanssaan ja me voimme sitten soittaa Työvoimapalveluun tai suoraan työntekijälle silloin kun tarvitsemme työntekijää. Monet kirjastot voivat sopia melko säännöllisestäkin ilta- ja lauantaityöstä, kunhan ne saavat ensin mahdollisuuden tutustua henkilöön. Jos taas toivot vakituisempaa työtä, voit tiedustella asiaa Helsingin kaupunginkirjaston työhönotosta, puh. (09)3108 5522 yhteyshenkilö on Pirkko Saarinen.
Tarkoitat varmaan Village People -yhtyettä. Nykyisillä jäsenillä on poliisin, intiaanin, cowboyn, merimiehen, sotilaan ja rakennustyöläisen vaatteita ja yhdellä myös nahka-asu (leather man).
http://www.officialvillagepeople.com/members.html
Sitä ei Paddington tiedä itsekään, https://www.paddington.com/us/heritage/paddington/ “When he was found, Paddington wasn’t too sure how old he was so the Browns decided to start again at one. They also decided that he should have two birthdays a year (just like the Queen!) and so he celebrates these on 25th June and 25th December.” Karhuherrasta ensi kerran kertova A bear called Paddington julkaistiin vuonna 1958, joten hahmo on syntynyt 62 vuotta sitten, https://www.worldcat.org/title/bear-called-paddington/oclc/1079400391/e…
Kävin pikalukien lävitse kaikki Kaari Utrion historialliset romaanit sekä niistä kirjoitetut tutkimukset, mutta en löytänyt teosta, jonka keskeiset tapahtumat sijoittuisivat mainitulle alueelle. Romaanissa Ruma kreivitär (ilm.2002) kuvataan Helsinkiä ja uusmaalaista kartanokulttuuria, tapahtumat sijoittuvat kuitenkin Espooseen, nykyisen Kilon ja Leppävaaran seuduille. Utrion Helsinkiin sijoittuvissa romaaneissa vieraillaan usein myös lukuisissa lähiympäristön kartanoissa. On mahdollista, että niiden joukossa olisi ollut jokin Helsingin pitäjän kirkollakin sijaitseva, mutta se olisi jäänyt minulta selaillessani huomaamatta.
Kaari Utrion romaanien keskeiset tapahtumat sijoittuvat ainakin seuraaville paikkakunnille: Helsinki, Porvoo, Espoo,...
Tarkistin Pablo Nerudan suomennetut runokokoelmat Andien mainingit, Kysymysten kirja, Meren ja jään portit, Runoja ja Valitut runot. Samoin kävin läpi Latinalaisen Amerikan runouden antologiat Näin ihminen vastaa ja Kello 0. Runoa ei näistä löytynyt. Vaikuttaa siltä, että sitä ei ole suomennettu. Voi tietysti olla mahdollista, että runo on suomennettu jollakin muulla nimellä.
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole...
Runo on nimeltään Laurin saappaat ja sen on kirjoittanut enemmän urheilumiehenä kuin runoilijana tunnettu Lauri "Tahko" Pihkala. Pihkala oli innokas kirjoittaja ja hän tuotti aktiiviuransa aikana melkoisen määrän liikunta-aiheisia tekstejä. Kauko Kare tekee Pihkalan kirjailijanlaadusta eloisasti selkoa kirjassaan Tahko Pihkala, legenda jo eläessään (WSOY, 1975), mutta hänkään ei juuri puutu Tahkon syrjähyppyihin kaunokirjallisuuden puolelle - toteaapa vain, että jos olosuhteet eivät olisi suunnanneet Pihkalan uraa urheiluun, hänestä olisi hyvinkin saattanut tulla vaikkapa runoilija.
Laurin saappaat, harvinainen tyylinäyte Tahko Pihkalan runoilijantyöstä, on ilmestynyt ainakin yhdessä 30- ja 40-luvuilla käytössä olleessa kansakoulun...
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
