Olet varmaankin varannut kirjan Ellibs-palvelusta, jossa on suomenkielistä kirjallisuutta. Palvelussa voi valita laina-ajaksi joko 14 päivää tai 1 päivän. Varattu kirja tulee sinulle heti lainaan, kun se vapautuu edelliseltä lainaajalta. Kirjan voi ladata milloin tahansa laina-aikana, mutta se palautuu automaattisesti, kun sinun laina-aikasi on päättynyt. Kirjan lataamisella ei siis ole vaikutusta laina-aikaan.
Tuo ja muita ohjeita Ellibs-palvelun käytöön löytyy osoitteesta https://www.ellibslibrary.com/fi/instructions.
Mozartin säveltämään lauluun ”Sehnsucht nach dem Frühling”, KV596, on olemassa ainakin kaksi suomenkielistä sanoitusta: P. J. Hannikaisen ja Kari Rydmanin.
Esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa P. J. Hannikaisen sanoitus on merkitty Zacharias Topeliuksen sanoituksen käännökseksi, mutta omien havaintojeni perusteella se ei sitä ole. Hannikaisen sanoitus on joissakin julkaisuissa nimellä ”Vuodenajat”, joissakin alkusanojen mukaan nimellä ”Kun kevät kaunis tuli”. Hannikaisen sanoituksessa on viisi säkeistöä, joissa kuvaillaan eri vuodenaikoja ja lopuksi iloitaan uudesta keväästä ja kiitetään Luojaa. Topeliuksen sanoituksessa on vain kaksi säkeistöä, joissa ylistetään Jumalaa, joka nähdään luonnossa kaikkialla. ”Vuodenajat”...
Tuntomerkkien perusteella kyseessä on todennäköisesti Georges Perecin klassikko Elämä Käyttöohje (Loki-kirjat, 2006). Kirja koostuu 99 luvusta, jotka vastaavat erään pariisilaisen kerrostalon huoneita. Jokaisesta huoneesta kerrotaan jotain. Joskus huone vain kuvaillaan, mutta useimmiten siihen liitetään jokin tarina huoneessa asuvasta tai asuneesta ihmisestä. Henkilöiden kohtalot sivuavat toisiaan. Teoksessa mainitaan yli tuhat henkilöä.
https://ylioppilaslehti.fi/2006/12/monomaanien-kerrostalo/
Kyseesssä voisi olla Ilmari Vainion satukirja Sydämen avain Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1938 ja siitä on otettu uusintapainokset vuosina 1947 ja 1953. Sydämen avainta on saatavana Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_kr10572015
Viinit, joista on poistettu alkoholi eivät korosta aterian kokonaismakua tai tuo tarvittaessa esiin sen hapokkuutta.
Kotilieden mukaan alkoholittomia viinejä kannattaa maistella ja jos löytää tarpeeksi hapokkaan viinin, sitä voi kokeilla. Kuitenkin tuossakin artikkelissa kerrotaan, että alkoholiton viini ei tuo samaa syvyyttä ja makuvivahteita ruokaan kuin alkoholillinen viini, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Samaisessa lehdessä neuvotaan myös vaihtoehtoja viinille, https://kotiliesi.fi/ruoka/viini-ruoanlaitossa/
Tai tee niin kuin minä: jätä viini kokonaan pois tarvittaessa. Älä korvaa sitä millään!
Nuottiavaimille ei ole yhtä keksijää. Nuottiavaimella määritetään mistä sävelestä viivasto alkaa. Keskiajalla käytettiin neumeja merkitsemään sävelkulun nousuja ja laskuja ja tästä kehittyi nykyinen nuottikirjoitus. Aluksi rivien alkuun merkittiin vain kirjainta merkitsemään säveltä (esim. C tai G), nämä sitten muuntautuivat ajan saatossa nykyisiin muotoihinsa. Tästä Smithsonian Magazinen artikkelista näet mm. neumikirjoitusta ja G-avaimen kehitystä. Tämän Classic FM:n artikkelin lopussa on listattu esimerkkejä soittimista, joille käytetään eri nuottiavaimia (englanniksi).Tässä vielä Ylen Orkesterikoneen sivu, jossa on lyhyesti nuottiavaimista. Nuottikirjoituksen historiasta voit lukea esim. täältä (suomeksi).
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Mitä voi digitoida ja missä
LP-levyt
Lielahden kirjastossa ja Hervannan kirjaston tietotorilla on levysoitin, jolla vinyylilevyt voi siirtää CD-levyille tai mp3-tiedostoiksi. Pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida vinyylilevyjä CD-levyille.
Digitointiajan voi varata ajanvarausohjelmasta.
https://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/asiakaskoneet-ja-laitteet/digitointi-editointi.html
Aiheesta löytyy englanniksi paljonkin kirjallisuutta, jossa osassa on erilaisia näkökulmia asiaan kuten taloutta tai politiikkaa. Tässä muutamia teoksia, jotka voisivat olla hyödyllisiä:
Byrd, Peter: British foreign policy under Thatcher (St. Martin's Press, 1988)
Krieger, Joel: Reagan, Thatcher and the politics of decline (Polity Press, 1986)
Maynard, Geoffrey: The economy under Mrs Thatcher (Blackwell, 1989)
Overbeek, Henk: Global capitalism and national decline : the Thatcher decade in perspective (Unwin Hyman, 1990)
Reitan, Earl A.: The Thatcher revolution : Margaret Thatcher, John Major, Tony Blair, and the transformation of modern Britain, 1979-2001 (Rowman & Littlefield, 2003)
Sipilä, Jyrki: Pääministeri Margareth...
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenterin mukaan hernekeittotorstai on vanha perinne. Keskiajalla katolisen kirkon tapoihin kuului paastota perjantaisin. Sen vuoksi torstaisin syötiin täyttävää ruokaa, kuten hernerokkaa tai papusoppaa. Hernekeitto liittyy myös laskiaisen ruokaperinteisiin.
Laskiainen | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Juhlakalenteri (finlit.fi)
Kunhan painonpudotus on tasaista ja riittävän hidasta, iho mukautuu kehossa tapahtumiin muutoksiin kiinteytymällä. Jos painonpudotus on hyvin nopeaa ja/tai painoa pudotetaan runsaasti, ihokudokset eivät aina palaudu ennalleen, vaan jäävät roikkumaan iho- ja pehmytkudospoimuina ympäri kehoa. Roikkuvaa ihoa voi ehkäistä paitsi hitaalla painonpudotustahdilla, myös suosimalla terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa sekä juomalla tarpeeksi vettä. Jos ihopoimuja syntyy ja ne haittaavat terveyttä, rajoittavat liikkumista ja hankaloittavat elämää, voidaan turvautua vartalonmuovauskirurgiaan, jossa roikkuvat ihoipoimut poistetaan leikkauksella.
Lähteet:
Askelterveyteen.com. Kiinteytä löysä iho laihtumisen jälkeen...
Kansaneläkelaki säädettiin tosiaan vuonna 1937 punamultahallituksessa meluisien soraäänien saattelemana, kuten tuon ajan poliittiselle kulttuurille oli ominaista. Valitettavasti en pystynyt paikantamaan muistelmateosta, jossa kyseinen ajatus olisi ilmaistu. Tutkittuani ajan lehtikirjoittelua sekä eduskunnassa käytyjä keskusteluja tulin siihen tulokseen, että lakiesityksen suurin kritiikki koski kansaneläkkeen taloudellista vaikutusta: mikä taho maksaisi kulut ja kuka hyötyisi laista eniten. Lisäksi tulevan Kansaneläkelaitoksen valta-asema ja eläkkeiden keskittäminen herätti epäilyjä poliittisissa piireissä, varsinkin oikeistossa. En törmännyt maalaisliiton taka-ajatukseen Suomen asekuntoisen miesväestön kirjanpidosta, mikä ei tosin...
Klassikoista tuli aivan ensimmäiseksi mieleen L.M. Montgomeryn Anna ja Pieni runotyttö -sarjat ja Maria Gripen Varjo-sarja.Kiltin tytön murhaopas -sarjaan on ilmestynyt myös kolmas osa sekä tavallaan neljäs osa, joka toimii esiosana sarjalle. Esiosa on nimeltään Kiltin tytön murhaleikki. Jos salapoliisi-/jännärityyppistä kirjaa kaipaa, niin suosittelisin myös Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluvat romaanit Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Tuutikki Tolosen Agnes-sarja puolestaan on yhdistelmä historiaa ja nykyaikaa, sillä siinä selvitetään mysteerejä, joihin löytyy ratkaisuja menneisyyden tapahtumista. Suosittelen myös Eva Frantzin nuortenjännäreitä, erityisesti itse pidin Ruukin salaisuudesta, jossa on 24 lukua ja...
Joensuun kaupungin kirjastosta on saatavilla piirretyt kaavat pashamuottiin ja muotin kuviointiin. Ne sisältyvät pääsiäisaiheiseen leikekuoreen, jota saa kaukolainaksi.
Valmiita muotteja voit tiedustella esimerkiksi Valamon luostarin kaupasta.
Tietosuojavaltuutettu on sivuillaan ottanut asiaan kantaa
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/henkilotietojenkeraaminenin… . Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) sanotaan, että työnantajan tulee kerätä tiedot ensisijaisesti työntekijältä/työnhakijalta itseltään. Kyseisen lain 4 § koskee myös tietoverkoista kerättyjä tietoja.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä löytyy esimerkiksi Finlexistä :http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040759 .
Työsuojeluhallinon sivuilla on myös tietoa työelämän tietosuojasta http://www.tyosuojelu.fi/fi/tietosuoja . Tämänkin mukaan: "Muualta kuin työntekijältä itseltään kerätyistä tiedoista ja niiden sisällöstä työnantajan on kerrottava työntekijälle...
"Olin kai neljäntoista / kun hämmästyin kuusimetsässä. / Olin vastikään tullut pois sananjaloista / ja näin mansikan / paikassa jossa ei pitänyt olla edes lehtiä. / Söin sen, vähän matkan päässä oli toinen / ja jälleen vähän matkan päässä, aina vähän matkan päässä / yhä lisää."
Näin runoili Maila Pylkkönen vuonna 1975 ilmestyneessä kokoelmassaan Marjamiesnaisen muistiinpanoja. Sisällysluetteloon runo on nimetty ensimmäisen säkeensä mukaan (Olin kai neljäntoista).
Bubo bubo on huuhkajan latinankielinen nimi. Bubo tarkoittaa pöllöjen heimon petolintusukua, jossa on neljä kookasta lajia. Euraasian havumetsävyöhykkeellä elää Aasian autiomaita myöten huuhkaja (Bubo bubo), joka pesii myös suurimmassa osassa Suomea. Laji on rauhoitettu v. 1983. Pohjois-Amerikassa elää lähes samannäköinen amerikanhuuhkaja (Bubo virginianus). Muut kaksi huuhkajalajia elävät Afrikassa.
Lähde: Suomalainen tietosanakirja 3 : hil-kanan. Weilin+Göös, 1990.
