Kaikki Tarvo Laakson levytetyt laululyriikat voi löytää hänen kirjastaan Mies, kitara ja sanat. Se sisältää myös Laakson lyhyet kommentit kustakin kappaleesta. Krusifiksin juurelle -laulusta rokkipappi sanoo seuraavaa: "Tulisieluinen tuohtuminen alas ajetun kirkon ja perinteisten kristillisten ihanteiden raunioilla."
Tämän Simo Ristan v. 1970 ottaman valokuvan mukaan Forum näyttäisi kaksikerroksiselta.
http://taivaanalla.lasipalatsi.fi/haku/kuvakortti.php?kuva=0a5029&frame…
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Olisikohan tässä kyse Oulun seudun murteen mukaisesta rappaamisesta. Jukka Ukkolan Oulun murteen sanakirja antaa rapa-sanalle merkityksen "kaavin, raaputin". Sen mukaisesti rapata olisi "kaapia, raaputtaa" (Ukkolan sanaluettelossa "raaputtaa, harjata"). Kaapia-sanaa käytetään usein juuri merkityksessä "syödä lautanen puhtaaksi", niin kuin seuraavassa esimerkkivirkkeessä: "Leipää käytetään Euroopassa perinteisesti aterian lisukkeena, eräänlaisena syötävänä lusikkana: leivällä on tavallista lusikkaa helpompi kaapia kastikkeen, keiton tai öljyn loput lautaselta." (Joonas Konstig, Pyhä ruoka [kursiivi lisätty]) Siinä missä muut saavat lautasensa tyhjiksi kaapimalla, Oulun murteen puhujat voisivat hyvinkin tehdä sen rappaamalla...
Hei,
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1960-1979 on 110 naispuolista henkilöä saanut nimekseen Netta. Nimipalvelusta on poistettu tietosuojasyistä vuosittainen etunimihaku, joten tämän tarkempaa tietoa ei sieltä saa. Etunimien lukumäärässä on mukana kaikki kyseisenä ajankohtana voimassa olleet etunimet. Netta nimen määrä on ollut suurimmillaan vuosina 2000-2009 yhteensä 945. Väeastörekisterin verkkopalvelussa voi käydä katsomassa tarkemmin sekä kyseisen nimen määriä että hakemassa myös muita. Etunimien lisäksi siellä voi hakea sukunimiä.
Lähde: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Elintarviketuotantoa (pääasiassa maataloutta) koskeva kansallinen lainsäädäntö löytyy osoitteesta http://finlex.fi/fi/ ja EU-tasoinen osoitteesta https://eur-lex.europa.eu/homepage.html?loc
EU määrittää jäsenmaidensa maatalouslainsäädäntöä ja maatalouteen liittyviä ympäristöasioita, sillä maatalouspolitiikka on EU-maiden kesken yhteistä (CAP Common Agriculture Policy)
https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/future-cap_fi
Päästöistä puhutaan yleensä prosenttiosuutena entiseen. Tilastokeskuksen mukaan Suomen maatalouden päästöt vähenivät 2018 11 %.
https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-05-23_kat_001_fi.html
Useitakin Kurkelineja on elänyt Oulussa ainakin 1700- ja 1800-luvuilla. Jacob Kurkelinia emme onnistuneet löytämään. Tiedot löytyvät Oulun seurakunnan digitoiduista kirkonkirjoista:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5619660
http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Oulun+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Rippikirjat&aynimi=Rippikirja+1834-1842+(IAa%3A21%2C+Talolliset+ja+hyyryl%C3%A4iset)&ay=887019&sartun=93093.KA&atun=184528.KA&ay2=103663
http://perttuveikko.kapsi.fi/doku.php?id=oulu_rk1793
Hiski-tietokannan kautta löytyy myös Kurkelineja:
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa siitä, kuinka jatkaa etsimistä:
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjat
Hei!
Joel Lehtosen "Novelleja Decameronesta" - suomennos on ilmestynyt vasta vuonna 1914.
Pekka Tarkan kirjoittaman elämäkerran "Joel Lehtonen I: vuodet 1881 - 1917" mukaan Lehtonen halusi kääntää Decameronen kokonaan mutta Suomalaisuuden kirjallisuuden edistämisrahasto tahtoi kirjasta karsitun version - kansalle sopimattomat kertomukset tuli suomennoksesta poistaa. (Tarkka 2009, sivu 165)
Samassa Tarkan kirjassa kerrotaan myös varhaisemmasta anonyymistä suomennoksesta (Ei Lehtosen tekemä!), joka julkaistiin kolmessa osassa vuosina 1908 - 1910. Sen on julkaissut tamperelainen Luukkonen ja Kumpp. Kyseinen käännös on ilmeisesti tehty ruotsinnoksen pohjalta. (Tarkka 2009, sivu 165)
Ilta-Sanomat oli pyytänyt Digi- ja väestötietovirastoa selvittämään sata yleisintä naisten ja miesten "kokonimeä" eli etu- ja sukunimen yhdistelmää. Elossa olevia Ville Virtasia on 154 henkeä, jolla on yleisimpien miesten nimien listauksessa sijalla 51. Etunimeksi laskettiin kutsumanimi tai jos sitä ei ollut valittu, ensimmäinen etunimi.
Nämä ovat Suomen yleisimmät ihmisten nimet, IS 12.10.2023.
K. K. Alongin Kevätuhrit-trilogian ensimmäinen osa alkaa juuri kuvailemallasi tavalla. 15-vuotias Jade herää pimeässä metrossa Sörnäisissä, ja kaikki hänen ympärillään ovat kuolleita. Myöhemmin hän tapaa muutamia saman kokeneita nuoria, ja yhdessä he aloittavat matkan kohti tuntematonta. Ensimmäisen kirjan kansi on vihreä.Trilogia kokonaisuudessaan:KevätuhritAnsassaPakenijat
Tilastollisessa vuosikirjassa (1944-1945) on listattu (s. 345) joidenkin elintarvikkeiden keskihintoja. Esimerkiksi maitolitra maksoi 366 penniä vuonna 1944, kun taas vuonna 1945 litra maitoa maksoi 570 penniä. Kahvin hintaa ei vuosikirjasta löydy; kahvin säännöstely alkoi jo vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1954. Kahvinkorvikkeen kilohinta sen sijaan oli 3936 penniä vuonna 1944.Vuosikirjan sivulla 335 on taulukko, jossa on laskettu vuokran keskimääräistä osuutta asunnonhaltijan vuosituloista. Helsingissä tämä oli vähän yli 20 prosenttia. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69239/stv_1944-1945.pdf?sequence=1&isAllowed=yTilastokeskuksen sivuilla on rahanarvonmuunnin, jolla voi laskea tietyn vuoden rahamäärän arvon eri vuosina...
Aira Samulinin elämästä kertovat teokset Soturi ja sunnuntailapsi (WSOY 1987) sekä Auringonpimennys (WSOY 1989) ovat ilmestyneet yhteisniteenä tänä vuonna. Kirjojen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/
Tätä vastausta kirjoitettaessa uusinta painosta on mm. hyllyssä Tampereen pääkirjasto Metsossa, Lentävänniemen sekä Peltolammin kirjastossa.
Mikäli teillä on kirjastonkorttiinne hankittuna nelinumeroinen tunnusluku, voitte halutessanne tehdä varauksen PIKI-verkkokirjastomme kautta myös hyllyssä olevaan aineistoon ja saada etsimänne teoksen kuljettetuksi siihen kirjastoon, mikä on Teitä lähinnä.
Lisätietoa varauksen tekemisestä sivulla http://www.tampere.fi/kirjasto/...
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin...
Kansallisarkistosta löytyy seuraava Kotkan merimieslähetysaseman (merimieskirkon entinen nimi) arkisto:
Kotkan merimieslähetysaseman arkisto.
Rajavuodet (Päävuodet)
1897 - 1973 (1948 - 1973)
(http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/HakuTulos.action?hakuTyyppi=tarkHaku&h…)
Ja arkisto sisältää seuraavat asiakirjat:
A DIAARIT
B LUETTELOT
C PÖYTÄKIRJAT
D TOISTEET
F KIRJEISTÖ
G TILIASIAKIRJAT
U MUUT ASIAKIRJAT
Nämä tiedot on saatu Vakka-tietokannasta (http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action)
Merimieskirkolla on keskustoimisto (www,merimieskirkko.fi), josta voi kysyä myös lisätietoa arkistoista.
Helmet-kirjastoissa on käytössä nimekehaku. Kun niteitä on hyllyssä, varaus menee nimeketasolle odottamaan hakulistan tulostusta. Varaus menee aina ensin noutopaikan hakulistalle. Koska varaus siis kuitenkin kohdistuu nimekkeeseen eikä yhteen tiettyyn niteeseen, varaukseen saattaa tarttua saman nimekkeen mikä tahansa nide, jota ensimmäisenä käsitellään jossakin kirjastossa. Jos siis varaamasi teos sattuu palautumaan esimerkiksi Kalajärven kirjastoon ennen kuin valitsemassasi noutopaikassa on ehditty käsitellä varausten hakulistaa, teos lähtee Kalajärveltä siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Varauslistoja käsitellään kirjastoissa useita kertoja päivässä, joten useimmissa tapauksissa varaus tarttuu juuri valitun noutokirjaston...
Sivustolta https://tilastot.kirjastot.fi/ voi tarkastella monia Suomen yleisten kirjastojen tilastoja - mukaan lukien eri kirjastojen kokoelmien kirjamäärät.Kyseiseltä sivustolta näemme, että suurin kirjakokoelma on vuoden 2023 tilastoissa ollut Helsingin kaupunginkirjastolla 1579322 kirjalla. Ero toisena tulevaan Tampereen kaupunginkirjastoon on varsin suuri, sillä kyseisellä kirjastolla on ollut vuoden 2023 tilastoissa kokoelmissaan 744285 kirjaa. Kyseisissä tilastoissa ei kuitenkaan näy esimerkiksi tieteellisten kirjastojen lukuja, ja näiden kirjastojen kokoelmat voivat olla varsin suuria. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjasto raportoi vuoden 2023 katsauksessaan sen kokoelmissa olevan 1010100 kirjaa: https://www.helsinki.fi/fi/...
Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
Snellmanin lihanjalostuksesta vastattiin näin:
Tuotannostamme saadun tiedon mukaan Ohuen ohut -tuotteet viipaloidaan suuritehoisilla viipalointilinjoilla lähes automaattisesti. Tangot ovat 100 mm halkaisijaltaan ja noin 1 m mittaisia. Kun makkaratankoa ollaan viipaloimassa, se tulee linjastolle vaakatasossa.
Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
