Arkkitehtuurikilpailuihin liittyvää aineistoa on kerätty Arkkitehtuurimuseoon. Varmistin kysymällä, että sen arkistosta löytyy myös Alvar Aallon kilpailutyö. Se on tällä hetkellä muun Olympiastadionin kilpailuihin liittyvän aineiston kanssa museon Vantaan kokoelmavarastossa. Dokumenttiin tutustumisesta täytyy siis sopia etukäteen, jotta museo ehtii toimittaa sen Helsingin toimipisteeseen katsottavaksi. Ehdotusta ei ole digitoitu, eli se on tällä hetkellä nähtävissä ainoastaan alkuperäisenä esineenä.
Voit ottaa yhteyttä piirustusamanuenssi Antti Aaltoseen ja sopia hänen kanssaan siitä, miten asiassa on parasta edetä. Antin sähköpostiosoite on antti.aaltonen@mfa.fi ja puh: 04577310480.
Arkkituurimuseon arkiston verkkosivu...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei ole Puolangalta paikallista vastaajaa, joten keskeisistä teoksista ei ole varmaa tietoa. Hain tietokannasta Puolankaa käsittelevää kirjallisuutta, josta poimintoja alla. Puolangan kirjastosta voit kysyä tarkempia suosituksia. Kirjastolla on myös kotiseutukokoelma, jossa pääsee tutustumaan paikalliseen kirjallisuuteen tarkemmin.
Puolangan paikallishistoriikkeja:
Lauri Moilanen: Tolokkuja ja sitkeitä : Puolankalaisen yrittäjyyden historiaa (2018)
Aittokylä : sinisten vaarojen sylissä (toim. Rauni Räisänen, 2008)
Joukosen kulmilla (toim. Arto Haapalainen, 2000)
Kaikuja Väyrylän vaaroilta : puolankalaisen elämisen oppikirja (1999)
Puokion juttuja : kyläkirja Kainuusta (toim. Kauko Juntunen...
"Ihahaa, ihahaa, hepo hirnahtaa" -runo esiintyy ensimmäisen kerran Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjassa vuodelta 1947. Lauluna se on tullut tunnetuksi vuonna 1980 julkaistun Marjatta Meritähden sävellyksen myötä. Laulu on sen verran suosittu ja tunnettu, että ihmettelen, jos vanhemmat ikäluokat ovat voineet välttyä siltä. Päiväkodissa oleminen ei sinänsä mielestäni liity asiaan, koska laulua on laulettu myös esimerkiksi kotona, koulussa ja kerhoissa.
Diktaattori näyttää olevan yhä katsottavissa Areenassa. (poistuu 25.3.2023)
Kenties elokuvan tekstityksestä voisi napata puheen suomennoksen? https://areena.yle.fi/1-50837846
Myös YouTubesta löytyy suomeksi tekstitettyjä versioita puheesta. https://www.youtube.com/watch?v=UShpeTboPJQ
Mieleen tulee ensimmäisenä Alan Lightmanin teos Einsteinin unet (Einstein's Dreams), joka on suomeksi ilmestynyt vuonna 1993. Ote takakannen tekstistä: "Pienessä berniläisessä toimistossa nuori patenttivirkailija Albert Einstein on nukahtanut pöytänsä ääreen. Hän näkee unia ajasta, siitä mitä se on ja siitä mitä se voisi olla. Millainen olisi maailma, jossa aika on kehä? Miten ihmiset käyttäytyisivät, jos he tietäisivät maailmanlopun tarkan päivämäärän? Entä jos ajan voisi vangita lasikuvun alle kuin satakielen? Olisiko omaamme parempi maailma, jossa syy- ja seuraussuhteita ei olisi olemassa? ...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on, että pyrimme toki löytämään kirjat asiakkaan antamien tuntomerkkien perusteella, ja jos emme selviä omin...
Vuororuno Kuusenkaramellit sisältyy Aino Öljymäen teokseen Iloa ja juhlaa 1. : Esitystehtäviä koulun pienimmille. (1949, s. 42).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Voisikohan kyseessä olla Maria Gripen Salaisuus varjossa? Tarinassa tosin ei vierailla tädin luona, vaan päähenkilö Berta on säätyläisperheen tytär, jonka kotiin palkataan uusi palvelija Carolyn, ja tytöt ystävystyvät. Kirjassa on myös mysteeri, ja kansi on heleän sinivihreä. Kirja on neliosaisen Varjot-sarjan ensimmäinen osa. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Kirjaston markkinoinnista on suomenkielellä julkaistu kovin vähän ja julkaistut teokset ovat vanhahkoja:
Huotari, Maija-Leena : Kirjaston markkinointi, 1992
Piispanen, Ritva : Turha vai tärkeä kirjasto : markkinointitutkimus lahtelaisten kirjastonkäytöstä v. 1983, 1990
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy englanninkielisen kirjallisuuden lisäksi kolme suomenkielistä opinnäytettä kirjaston markkinoinnista, joista yksi on 2000-luvulta ja koskee www-sivuja kirjastojen markkinoinnissa. Seniorien viestintäpäivän markkinoinnista ja sen vaikutuksesta en löytänyt tutkimuksia, joten opinnäytteesi aihe on hyvin valittu. Artikkeleita seniorien viestintäpäivästä löytyy muutamia Aleksi- ja Arto –tietokannoista. Tietokannat ovat...
Espoon kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä on toistaiseksi pois käytöstä Windows 7 –asennusten ja järjestelmän kilpailutuksen johdosta. Valitettavasti emme pysty antamaan mitään aika-arviota siitä, milloin saamme taas ajanvarausjärjestelmän käyttöön. Pahoittelemme ikävää tilannetta. Koneita saattaa saada helpommin käyttöön Espoon pienissä kirjastoissa. Ajanvaraus toimii normaalisti Vantaan ja Helsingin kirjastoissa, jos on mahdollista vierailla naapurikaupungeissa.
Sivustolta http://sakasti.evl.fi (joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille) löytyy pdf -tiedosto, joka sisältää viitetiedot sekä sisältökuvaukset Suomen Arkkipiispojen, Piispojen ja Tuomikapitulien arkistoista.
Tässä linkki kyseiseen tiedostoon: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/5554E5B1890D94C2C2257881002B4541/$F…
Tiedoston sisältämä asiakirja on vuodelta 2004.
Asiakirjan mukaan arkkipiispa Johanssonin jälkeensä jättämiä dokumentteja, kirjeitä ym. aineistoa löytyy kolmesta eri arkistosta.
Kattavin arkistokokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjaston arkistosta (s. 19).
Helsingin yliopiston keskusarkiston yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 33 (PL 3)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941...
Tässä vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-mika-on-korkeakirjallisuuden-ma…
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. ...
Joulujuhlarunonne on alun perin Lasten lähetyslehdessä vuonna 1903 julkaistu Hilja Haahdin Minun ikäiseni. Sittemmin runo on julkaistu useassa koululaisille tarkoitetuissa lukemistoissa, joista se lienee joulujuhlaohjelmistoonne poimittu. Tässä niistä muutama: Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (Valistus, 1949), Aukusti Salo, Kerttu Mustonen, Esteri Paalanen, Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951), Lukutoveri. I, Lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle (WSOY, 1954).
Helmet-kirjastojen eMagz-palvelussa ei valitettavasti ole Kauppalehteä. Kaikilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoilla palvelussa on samat noin 60 kotimaista aikakauslehteä, eli samat Helmet-kirjastokortin tunnukset toimivat kaupungista riippumatta.
Alla lisää tietoa palvelusta ja luettelo eMagzin lehdistä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_mis…
Tehtyjen – todellisten tai fiktiivisten – maailmanympärimatkojen kuvausten perusteella sanalla ymmärretään tavallisesti maapallon kiertämistä leveyspiirien suuntaisesti, siten, että ylitetään sekä Atlantti että Tyyni valtameri, ja kuljetaan ainakin kolmen maanosan kautta. Jotkut sanakirjamääritelmät lisäävät tähän vielä vaatimuksen vähintään maapallon ympärysmittaa vastaavasta matkan pituudesta.
Maailmanympärimatkan käsite perustuu paljolti Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä, ja Phileas Foggin siinä noudattama reitti onkin mitä mainioin esimerkki: Lontoosta Sueziin, Suezista Bombayhin, Bombaysta Kalkuttaan, Kalkutasta Hongkongiin, Hongkongista Jokohamaan, Jokohamasta San Franciscoon, San...
Tämän palvelun kautta ei kirjastojen aineistoa voi varata. Jämsän kirjasto kuuluu Keski-kirjastoihin, ja aineistoa voi varata Keski-kirjastojen verkkokirjaston kautta, puhelimitse tai käymällä kirjastossa. Verkkokirjasto löytyy täältä:
https://keski.finna.fi/
Lisää tietoa varaamisesta kirjaston sivuilta:
https://keski.finna.fi/Content/info#holds
Geokätköily-foorumin avulla löysin vanhan Tiehallinnon listan paikkakuntien lähtöpisteistä. Lähtöpiste näyttäisi tarkoittavan samaa kuin nollapiste.https://www.tieh.fi/valimatkat/ ja https://www.tieh.fi/valimatkat/vmpist_new.htm.Uudempia nettisivustoja en aiheesta löytänyt. Asiaa voisi selvitellä Väyläviraston tai ELY-keskusten asiakaspalveluiden kanssa.
