Lainaamasi kirjat näkyvät Ellibs-palvelun Oma Kirjahylly -sivulla. Jatkaaksesi lukemista tai kuuntelemista sinun tulee olla kirjautunut kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
Ruutuleikki-niminen runo löytyy Heikki Asunnalta, se on julkaistu mm. teoksessa
Ihmisen osa / Merenmaa, Martti ; Hellaakoski, Aaro ; Asunta, Heikki 1943 ja Valikoima runoja / Asunta, Heikki 1958.
Toista runoa emme löytäneet, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kysyjä löysi toisen runon: Vilho Rantasen kirjoittaman runon nimi on Uhri. Se löytyy kokoelmasta Sävelvuoritieltä (1947) ja myös kokoomateoksesta Runot.
Viimeisten viidentoista vuoden aikana espanjalaisesta kirjallisuudesta on suomennettu esimerkiksi Gabriela Ybarean, Fernando Aramburun, Ildefonso Falconen, Milena Busquetsin, Albert Sanchez PInolin, Nerea Riescon ja Maria Duenasin teoksia.Mikäli olet kiinnostunut jännityskirjallisuudesta, niin kannattaa tutustua esimerkiksi Carlos Ruiz Zafónin, Carmen Molanin teoksiin.Voit tarkistaa teosten saatavuuden oman kirjastoaluesi aineistohaulla:Etusivu | Kirkes-kirjastot
Hei!
Kyseiset sanat ovat Matin ja Tepon kappaleesta Lopputili. Ensimmäisen kerran kappale on julkaistu Matin ja Tepon vuoden 1982 albumilla Pidä itsestäsi huolta. Kappale esiintyy myös ainakin Matin ja Tepon kokoelmalevyillä 20 suosikkia : Kaiken takana on nainen sekä Parhaat 2.
Kappaleen on säveltänyt Matti Puurtinen, sanoittanut Veli-Pekka Lehto ja sovittanut Antti Hyvärinen. Kappaleen on levyttänyt myös Jukka Raitanen.
Kappaleen tekijätiedot äänitetietokannassa (Fono.fi): http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ce405c7c-a2e6-4359-98da-e0b7…
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Pöytärukous kokoelmasta Vaeltava laulaja (1935). Runo sisältyy myös esimerkiksi Paloheimon runojen kokoelmaan Runot : Vaeltava laulaja : Elopeltojen yli : Pan kuuntelee virttä (1955).
Ajantasaista tietoa näiden alueiden vedenlaadusta ei näyttäisi verkossa olevan saatavilla ainakaan englanniksi. Turkin kielellä tietoa etsivä saattaisi onnistua paremmin. Ylipäätään sikäläisen vesijohtoveden laadusta liikkuu verkossa hieman ristiriitaista tietoa. Useat verkkosivustot suosittelevat juotavaksi varmuuden vuoksi mieluummin pullovettä. Putkistojen kunto vaihtelee. Tavallisesti raakaveden lähteenä käytetään pintavesiä, harvemmin pohjavettä.
https://turkeypropertybeys.com/is-it-safe-to-drink-the-tap-water-in-tur…
https://www.tapsafe.org/istanbul-tap-water/#:~:text=Locals%20have%20a%2….
Helsingin vesijohtovedestä löytyy hyvin tietoa HSY:n verkkosivuilta. Vedenlaatutaulukoista voi tutkia tietyin väliajoin päivitettäviä...
Makeutusaineet ovat käytännössä kalorittomia aineita, koska niitä käytetään niin pienissä määrissä ruoassa. Niissä ei siis ole energiaa.
Lähde: Jain, T., & Grover, K. (2015). Sweeteners in human nutrition. International Journal of Health Sciences and Research, 5(5), 439-451. (linkki)
Ihmiskeho imeyttää ravintoaineet ja siten siis kalorit eli energian pääasiallisesti vasta suolistossa.
Lähde: Muto, T. (1988). Digestion and absorption. Tokyo: Daiichishuppan Co., Ltd, 228. (linkki)
Näillä perustein hammastahna ei keskeytä paastoa.
Helmet-kirjastojen lainat eivät eräänny 18.1. – 31.5.2020.
Laina-aikoja on jatkettu keskitetysti. Voit tarkistaa omien lainojesi eräpäivät kirjautumalla omiin tietoihin Helmet-haussa tai Taskukirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Urpon esittämä "Joutsenlaulu" alkaa: "Jos sais koskettaa sun poskee". Kappaleen on säveltänyt Urpo eli Upi Sorvali ja sanoittanut Bugaluu eli Kaisu Liuhala. Se on äänitetty vuonna 1977.
Lähde:
Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/
En löytänyt mitään tutkimusta, jossa asia olisi perinpohjin todettu, joten maallikkona en voi sanoa varmasti.Voisimme lähteä siitä, että alun perin sanomalehtipaperia ei ole tarkoitettu olemaan kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa, mutta sinänsä sanomalehdessä ei ole myrkyllisiä aineita. "Sanomalehti on painettu coldset offset-painomenetelmällä, joka on tyypillinen sanomalehtien valmistuksessa. Painoväri sisältää sekä mineraali- että kasviöljyä, ja se on sekoitus erityyppisiä offset-värejä. --- Käytetyssä paperissa on 60% kierrätyskuitua (eli kierrätetystä paperista tehtyä massaa), 35% ensikuitua (eli mekaanista massaa) ja 5% täyteaineita (eli kivimäistä ainesta)". (VTT 2010). Tässä palvelussa on vastattu kysymykseen lehtien painovärien...
Varmaa tietoa tien nimen synnystä ei löytynyt, mutta se voisi olla peräisin Mäntsälässä sijainneesta Yli-Ollilan tilasta. Tietoa esim. Ohkolan vuoden 2020 kyläkalenterista
https://www.ohkola.fi/wp-content/uploads/sites/38/2020/05/Ohkola_kalent…
Mäntsälä-Seurasta voisi löytyä lisätietoa:
https://kotiseudut.fi/mantsalaseura
Hei,
yhteisomistuksesta toki on puhuttu paljon jo antiikin aikana. Moderni käsitys sosialismista syntyi kuitenkin alunperin Ranskan vallankumouksen aikana ja sen seurauksena. Erityisen merkittävä oli kreivi Henri de Saint - Simon, filosofi ja taloustieteilijä, joka seuraajiensa kanssa alkoi 1820-luvulla puhua ranskankielellä sosialismista, socialisme.
Suomen kieleen sana sosialismi tuli myös Ranskasta, mutta ruotsinkielen kautta. 1800 - luvun alussa ei edes ollut täsmällistä suomenkielistä poliittista käsitteistöä vaan se syntyi vasta 1860 -luvulta lähtien. Ensimmäisen kerran suomalaisessa lehdistössä mainittiin sosialismi Peter Widerholmin kirjoittamassa artikkelissa, joka julkaistiin Borgå Tidning: ssa 1.1. 1840....
Emme voi ottaa kantaa lääketieteen tai luontaishoidon alan kysymyksiin. Voit perehtyä ennen ostopäätöksen tekemistä kumpaakin mainitsemaasi kirjaan kirjastossa. Sekä Piippo: Suomen luonnon lääkekasvit että Raipala-Cormier: Frantsila - luonnon kotiapteekki ovat lainattavissa kirjastosta.
Lauluja voi etsiä aiheen mukaan Yleisradion Fono-tietokannasta, jonka päivittäminen on loppunut tammikuussa 2022. Aiheella salakapakka sieltä löytyy yksi laulu: Mika Toivasen säveltämä ja Jiri Nikkisen sanoittama "Ratsia", jonka on levyttänyt Susanna Heikki (2002). Laulu alkaa: "Sumuverho laskeutuu ylle sataman." Laulu sisältyy nuottiin "Tähtitaivas. 2" (F-Kustannus, 2003).Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fi
HeiEsimerkiksi nämä teokset voisivat kiinnostaa: Hilja Valtonen: Pätkis: kertomuksia, Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä, Jari Järvelä: Minä kaupunginjohtaja, Veikko Huovinen: Luonnonkierto novelleja, pakinoita, Erkki-Mikaelin tuotanto, Aapeli: Meidän Herramme muurahaisia, Mari Mörö: Vapaammin versoo, Väinö Riikilä: Pertsa ja Kilu kirjat, Kati Tervo: Rapsuta minua ja muita kirjoituksia, Kyrö Tuomas: Mielensäpahoittaja, Timo Hyytinen: Kalamiesten kaskuja, Jaakko Teppo: Täyttä Jaskaa, Elina Karjalainen: Tärisevä enkeli, Perhe on paras, Kuulolle: pakinoita. Myös Matti Sihvosen Marjareissu, Kirsi Haapamatti: Kiehtovat kotieläimet, Mirja Kuivaniemi: Sudenkuopat, Mauri Leivo: Lintujärvi, Maria Jotunin Kun on tunteet, Jukka...
Iltalehti paljasti artikkelissaan kapellimestarin nimen "Huima yllätys: Käärijän mystinen kaksoisolento Häärijä on nyt Ylen suositun ohjelman vetäjä!" 8.5.24 Linkki artikkeliin.Kapellimestarina toimi Tomi Häppölä.
En löytänyt kasville lainkaan suomenkielistä nimeä, vaikka etsin useammasta lähteestä. Vuonna 1994 julkaistu Otavan kasvitieto (painos vuodelta 2005) esittelee kyllä tämän kasvin, mutta suomenkielistä nimeä ei tästäkään opuksesta löytynyt.
Lainaus kirjan alkusivuilta:
"Kasvien suomenkieliset nimet ovat Suomen Biologian Seuran Vanamon nimistötoimikunnan hyväksymiä tai, Suomessa vain viljeltyinä kasvavien lajien osalta, Puutarhaliiton julkaiseman 'Viljelyskasvien nimistön' mukaisia. Uudisnimiä ei ole tätä kirjaa varten ollut syytä keksiä, eikä eräiden muiden hiljan ilmestyneiden kirjojen omatekoisia uudisnimiä ole katsottu hyväksyttäviksi. Niinpä suuri joukko Suomesta puuttuvia lajeja on ja on olevakin ilman suomenkielistä nimeä."
Arvelenpa...
Ilmeisesti kyse on Toivo Pekkasen kirjoista (kirjojen perusteella on tehty myös elokuvia ja niiden kohdalla on otettava huomioon myös niitä koskevat tekijänoikeudet). Kirjailija tai perikunta ovat yleensä tehneet sopimuksen tekijänoikeuksista kustantajan kanssa (ja näin ollen kirja on ylipäätään voitu julkaista kustantajan toimesta). Kannattaakin ottaa yhteyttä WSOY:öön. WSOYn sivuilla kohdassa yhteystiedot (www.wsoy.fi/yhteystiedot) on mainittu mm. rights manager Anna Suomisen nimi. WSOYn puhelinvaihteen numero on 010 5060 200.
Yleisesti tekijänoikeuksista voi kysyä Sanasto ry:stä (www.sanasto.fi, puh. 09 5629 3300).Sanasto ry on valtakunnallinen kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeuksia hallinnoiva aatteellinen yhdistys, jonka...
