Kyllä, myös special-niteitä voi lainata kuka tahansa Helmet-kirjaston asiakas. Special-määrite tarkoittaa, että kyseistä kirjaa ei voi varata eikä uusia, siten ne ovat kuin Bestseller-kirjat. Special-määritettä käytetään laitoskirjastojen ei-varattavista kirjoista sekä niin sanottujen pokkarihyllyjen kirjoista. Pokkarihyllyjä on ainakin Keskustakirjasto Oodissa.
Kyseistä sanontaa esiintyy vähän eri muodoissa. Yleisimmin se näyttäisi olevan "suomalainen on valmis maksamaan satasen ettei naapuri saa viittäkymppiä". Sanonnan alkuperä ei kuitenkaan valitettavasti löytämistäni lähteistä selvinnyt.
alle 15-vuotiaan kortilla pitää olla tosiaan huoltaja, joka siis viime pelissä on vastuussa huollettavan lainoista/maksuista. Lapsen kortille voidaan kyllä antaa nelinumeroinen salasana, millä hän voi uusia lainansa verkkokirjastossa ja tehdä varauksia. Salasanan saa asioimalla jossakin Keskikirjastojen siis esim. Jyväskylän kirjastoissa asiakaspalvelupisteessä.
Katri Merikallion Martti Ahtisaari -elämäkerran mukaan Marko on syntynyt helmikuussa 1969. Muissa tutkimissani lähteissä mainitaan vain syntymävuosi 1969.
- Katri Merikallio, Matkalla : Martti Ahtisaaren tarina. Otava, 2011
Asian voi ilmaista korrektisti joko "Nyt ovat vuorossa alueuutiset" tai "Nyt on alueuutisten vuoro". Kysymyksessä oleva muoto ei ole korrektia suomea.
Heikki Poroila
Radio- ja televisioarkiston tietokannan mukaan ohjelman ensimmäinen lähetys oli 19.4.2014 klo 20.07-21.00.
Liete on toimittanut myös Rocktoimittajan iltapäivällinen -nimistä ohjelmaa Yle Radio Suomessa. Sen ensilähetys oli 5.1.2014 klo 16.05-17.00.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+illallinen&sort=broadcast_asc
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+iltap%C3%A4iv%C3%A4llinen&sort=broadcast_asc
Voisiko kysymyksessä olla Martti Korpilahden säveltämä ja sanoittama ”Pimpeli pompeli”, joka alkaa: ”Voi miten pieniä tonttulapsia jossakin näin minä äskettäin”? Kertosäkeessä lauletaan: ”pitkäpartoja, pitkähapsia, kaikilla kilkkavat kulkuset näin”. Toisen säkeistön kertosäkeessä lauletaan: ”kaikki ne juoksivat varpaillaan”. Tämä laulu sisältyy nuottiin Korpilahti, Martti: ”Koulun joulu : 25 pientä joululaulua” (Gummerus, 1931). Nuotissa on laulun melodia ja sanat.
Tietoja elokuvien dubatuista ääniraidoista on koottu suomenkielisten dubbausten omaan wikiin fandom.comiin, joka toimii harrastajapohjalta. Eri Lumikki-elokuvien tiedot löytyvät tämän linkin takaa. Ääniraitoja sellaisenaan tuskin on saatavilla, mutta Lumikki-elokuvan eri versioita voi tiedustella elokuvadivareista sekä Kavin Elokuva-arkistosta. Pieniä pätkiä elokuvista, kuten tämä noidan ja Lumikin kohtaamisen versio vuodelta 1962, voi löytää esimerkiksi YouTubesta.
Varsinaista kirjasarjaa, jossa miljöönä olisi siirtolapuutarha, ei löytynyt. Sen sijaan on useita chick lit -teoksia, joissa puutarha ja puutarhanhoito ovat jollakin tapaa keskiössä:Katie Ffjord: Salainen puutarhaLiina Putkonen: Varastettujen hetkien puutarhaJenny Bayliss: TalvipuutarhaNancy Thayer: Charlotten puutarhaNora Robertsin teoksissa Musta ruusu, Punainen lilja ja Sininen daalia päähenkilö työskentelee puutarha-alalla.
Etu- ja sukunimilaki 19.12.2017/946 18 §Uudissukunimen hyväksymisen harkinnanvaraiset edellytyksetIlman erityistä syytä uudissukunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi, joka:1) muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan vastaa kotimaista sukunimikäytäntöä;2) ei ole vakiintunut tietylle yleisesti tunnetulle ja historiallisesti merkittävälle kotimaiselle tai ulkomaiselle suvulle;3) ei ole ilmeisen etunimityyppinen;4) ei koostu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitetusta nimestä tai nimen osasta.Tämän lakitekstin perusteella päättelen ettei sukunimeään voi Suomessa vaihtaa ulkomaalaistyyppiseksi uudisnimeksi. Mikään ei kumminkaan estä yrittämästä, mutta käsittelymaksua ei palauteta vaikka muutos ei menisi läpi. Etu- ja...
Pietarinkadun Oilersin perustivat kaveriporukassa Sleepy Sleepers -yhtye (myöh. Leningrad Cowboys) ja muutamat jääkiekkoilijat, mm. Christian Ruuttu Helsingissä v. 1991. Sen jälkeen on matkusteltu ympäriinsä ja järjestetty hupi-, näytös- ja hyväntekeväisyysotteluita. Christian Ruutun mukaan v. 1994 oli myös suunnitelmia ostaa ykkösdivisioonan joukkue ja pelata liigassa.
11.8.2001 Maarianhaminan ottelussa Independent Islandersia vastaan pelasivat ainakin maalivahti Jani Hurme, Christian Ruuttu, Olli Jokinen, niklas Hagman ja Ossi Väänänen sekä "Hanssonin veljekset" Jeff, Steve ja Micke. Leningrad Cowboysien rumpali Pimme Korhonen istui koko ottelun jäähyllä. Nämä tiedot löytyivät Åland -sanomalehden artikkelista 13.8.2001 (s.11-13) ja koko...
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo.
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton eli IATA:n koodien muodostamiselle ei ole mitään säännönmukaista kaavaa. Niiden pituus on kaksi merkkiä (aiemmin aina kirjaimia, nyttemmin myös numeroita) ja niiden tulee erottua toisten lentöyhtiöiden tunnuksista. Useimmiten lentoyhtiöt ovat tavoitelleet koodia, joka on lähellä sen nimeä. Finnairin tunnus AY on tosiaan perua Aerolta, jonka koko nimi oli Aero Oy.
IATA:n lisäksi on olemassa YK:n alainen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), joka käyttää lentöyhtiöistä kolmikirjaimisia koodeja. Finnairin ICAO-koodi on FIN.
Lähteet:
Chris Loh: Demistifying airline codes (https://simpleflying.com/airline-codes/)
Finnair: https://company.finnair.com/fi/finnair-yrityksena/historia
Wikipedia: https...
Museoviraston mukaan tämä taulu (inv. 81100:51, v. 1830) on tosiaankin ollut aikaisemmin Cygnaeuksen gallerian kokoelmissa. Tällä hetkellä se on varastoituna muiden Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten kanssa eikä siis ole nähtävillä julkisesti.
Emme löytäneet termiä tälle englannin kielen murreilmiölle. Helsingin yliopiston Nykykielten laitos on julkaissut teoksen nimeltä Englannin aika: elävän kielen kartoitusta (Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma, 2015), joka käsittelee mm. englannin kielen murteita (s. 130-149). Julkaisussa käsitellään monia englannin murteille tyypillisiä ns. dignostisia piirteitä. Artikkeli on luettavissa verkossa:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153953
Kyseinen Rieku ja Raiku -strippi löytyy albumilta Me Rieku ja Raiku (Hankikanto, 2005). Strippi on nimeltään "Neljä marraskuista ruutua".
Viivi ja Wagner -strippi löytynee todennäköisesti albumilta Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2000-2001 (Otava, 2015). Myös Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2002-2003 (Otava, 2016) on saatavissa kirjastoissa. Ne sisältävät kaikki kyseisinä vuosina ilmestyneet stripit.
Jalkapallokenttien hoitoon käytetään nykyään paljon enemmän aikaa, rahaa ja erilaisia tekniikoita. Jotta ruoho pysyisi hyvänä, pitää huolehtia esimerkiksi oikeanlaisesta valaistuksesta, kastelusta ja tuuletuksesta. Myös ruoholajit pitää valita käyttötarkoituksen mukaan. Lisäksi kentällä käytetään keinotekoista ruohoa tukemassa oikeaa ruohoa.
Lisää tietoa (englanniksi): https://www.topendsports.com/sport/soccer/field-science.htm
