Alkoholin vaikutuksista ihmisen elimistöön löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Päihdelääketiede (1998), Alkoholi: biolääketieteellinen käsikirja (1993) ja Alkoholi: vaikutukset elimistöön ja terveyteen (1987), joissa kaikissa on ollut yhtenä toimittajana Kalervo Kiianmaa. Kysyttäessä alkoholin vaikutuksista nimenomaan aivoihin näistä teoksista löytyy tietoa varsinkin aivovaurioista, joita alkoholi aiheuttaa.
Päihdelinkin julkaisema Päihteet ja aivot -multimedia on kansantajuinen esitys aiheesta, http://www.paihdelinkki.fi/paihteet-ja-aivot .
Pääkaupunkiseudulla Länsi-Uusimaa -lehden vanhoja vuosikertoja voi lukea Kansalliskirjastossa joko mikrofilmattuina tai digitoituina. Vuosien 2016 - 2018 numerot ovat luettavissa digitoituina.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3429236
Lisätietoa Kansalliskirjaston aineistoijen käytöstä voitte lukea Kansalliskirjaston sivuilta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
Etsimäsi kirja on varmaankin Meri Kuusiston Vuosi tavaratalossa (Otava, 2018). Alla olevasta linkistä voit lukea kuvauksen teoksesta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511315643&q…
Asiaan ei löytynyt varmaa selitystä. Piimäperää ei löytynyt Suomalaisesta paikannimikirjasta (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007). Piimäperä näyttää olleen 1700-luvulla myös sukunimenä Haukiputaalla asuneella suvulla. Siinä saattaisi olla linkki paikannimeen, mutta kyseistä sukunimeä ei löytynyt Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000). Ilmeisesti nimi on ollut harvinainen, eikä sitä ole enää käytössä. On myös vaikea arvioida, onko sukunimi tullut paikasta vai paikka sukunimestä.
Voi olla, että Haukiputaan tai Oulun historiaa käsittelevistä kirjoista löytyisi lisää tietoa nimestä, mutta niin syvälliseen tutkimukseen ei ole mahdollista ryhtyä tämän vastauksen puitteissa.
Sana piimä on...
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Laulun sanoitus löytyy kokonaisuudessaan verkosta. Riimeissä leikitellään neuvostokliseillä ja lauletaan suomen kielellä ikään kuin "venäläisittäin". Soppaan on lisätty muutama tuttu nimi takavuosikymmenten historiasta.
Uransa aikana Leonid Brezhnev toimi 1950-luvun puolivälissä Kazakstanin kommunistisen puolueen johtotehtävissä. Mihin Jope Ruonansuu viitanneekaan laulussaan maininnalla "Kazakstanin pojista", se ei lähteistämme selviä. Kazakstanin itsenäistymisprosessi alkoi vuonna 1990 ja maa itsenäistyi virallisesti 1991. Brezhnev kuoli vuonna 1982.
Jyrki Vainonen on suomentanut William Butler Yeatsin runon A Dream Of Death eli Uni kuolemasta kokoelmaan Torni ja kierreportaat (Basam Books, 2015). Vainosen suomennoksessa kyseinen sitaatti kuuluu näin: "Hän oli kauniimpi kuin ensirakkautesi [ -- ]" Runo on teoksen sivulla 47.
Ylen Elävässä arkistossa on kuultavissa radio-ohjelmia eri vuosikymmeniltä. Ohjelmia löytyy alla olevista linkeistä.
Uutislähetyksiä tai kuunnelmia ohjelmien joukossa ei ole, mutta ajankohtaisohjelmia ja äänikuvia kylläkin.
http://yle.fi/elavaarkisto/
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/tapahtuma/1930
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/vuosikymmen/1930
Suomen kustannusyhdistys julkaisee tilastojaan verkossa. Esikoisteosten osalta saatavissa on ajanjakso 2008-2022. https://tilastointi.kustantajat.fi/vuositilasto/esikoisteokset/2022
Tätä vanhempia esikoisteostilastoja pitänee tiedustella suoraan yhdistykseltä. Yhteystiedot täällä: https://kustantajat.fi/yhteystiedot
Helsingin Sanomat palkitsi vuonna 1975 parhaana esikoisteoksena Pirkko Saision romaanistaan Elämänmeno (J. H. Erkon palkinto). Palkitsemistilaisuutta käsittelevässä artikkelissa lehti mainitsi vuoden 1975 esikoisteosten sadon olleen "määrällisesti huomattavan niukka". Saision lisäksi mainitsemisen arvoisia olivat Eila Kostamon Karinkävijät, Kullervo Kukkasjärven Aurinkotuuli, Marja Hujalan Maailma sitten...
Kotimaisten kielten keskuksen lyhenneluettelon mukaan sv on lyhenne sanasta sairausvakuutus, eli sv-korvaus on sairausvakuutuskorvaus
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/366
Ainakaan Turun kaupunginkirjastossa ei ole tullut sellaista tietoa vastaan, että olisi ollut määrätty työpuku, vaan ilmeisesti on ”osattu” pukeutua oikein.
Tässä blogissa on kuva, jossa näkyy ikoninen kirjastonhoitajan asu: https://agricolaverkko.fi/review/kansallista-ja-kansainvalista-kirjastohistoriaa-turusta/
Tässä kuvassa oleva puku näyttää juuri valkoiselta puserolta ja harmaalta hameelta. Kuva on otettu ennen vuotta 1914, koska silloin Turun kaupunginkirjastossa siirryttiin avohyllyihin. Sitä ennen oltiin kuin Alkossa aiemmin eli aineisto visusti henkilökunnan takana.
Alla olevasta linkitä löytyy ainakin jotain kuvia Turun kaupunginkirjastosta 1920- ja 1930-luvuilta, tosin kovin selvästi eivät työntekijöiden vaatteet näy. Tummaa...
Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja...
Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu .
Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman.
Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge…
Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta.
Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
Etsitty runo lienee Hilda Käkikosken Kohtuuden mies, josta löytyy useita hieman toisistaan poikkeavia versioita. Varhaisin vastaani tullut löytyy Päivälehdestä 17.10.1890 (nimimerkillä Kkkk.). Tätä vielä pari säkeistöä pitempi "kuuntelijan lähettämä" versio sisältyy antologiaan Tämän runon haluaisin kuulla 2. Näiden lisäksi törmäsin myös tuntemattoman toimittajan viisisäkeistöiseksi laulutekstiksi lyhentämään Kohtuuden mieheen.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/474868?page=4
Matkalipun ostaminen valtamerentakaisiin maihin ei ollut Suomessa mahdollista vielä 1870-luvulla eikä 1880-luvun alussakaan, vaan siirtolaiseksi lähtevän oli hankittava matkalippunsa joko Ruotsista tai Norjasta. Tämän lisäksi suomalaiset siirtolaisiksi aikovat saivat kuitenkin jo hyvin varhain matkalippuja myös Yhdysvalloista, jossa laivayhtiöillä oli asiamiehiä. Näiltä siirtolaiset saattoivat osaa niin sanottuja prepaid-lippuja, joita voitiin lähettää Eurooppaan. Suomalaisten lähtö siirtolaiseksi helpottui huomattavasti vuonna 1886: tästä alkaen siirtolaiseksi haluava saattoi nimittäin ostaa matkalippunsa jo kotimaasta. Ensimmäisen "tikettikonttorin" avasi kauppias K. J. Wahlstein Vaasassa.
Amerikan Suomalaisessa Lehdessä yleensä...
Lukudiplomilistan vastauslomakkeineen voit noutaa mistä tahansa Lastu-kirjastosta tai tutustua siihen verkossa: https://lastufinna.lahti.fi/aikuisten-lukudiplomi/
