Veikko Huovisen teoksen nimi on Joe-setä : aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1988.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3293800?sid=2910562510
Teoksia tietokantaa luetteloitaessa tiedot tulisi ottaa nimiösivulta, siis sivulta, josta käytit nimitystä otsikkosivu. Nimiösivulla oleva virhe teoksen nimessä on näin ollen luetteloitu myös Suomen kansallisbibliografiaan Fennicaan joidenkin painosten kohdalla:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3588948?sid=2910562510
Seuraavasta sivustosta löytyy henkilötietoja Ammanitista ja henkilöhistoriaa ja kirjailijan käsittelemiin aihepiireihin vaikuttaneita tapahtumia: http://www.bigbookclub.plain.net.au/tbbc/Im%20Not%20Scared%20Biography%…
Mielenkiintoinen tieto tuli myös seuraavasta (kirjailija on vieraillut Suomessa): http://kirjaleffa.vuodatus.net/page/NA_mina%20en%20pelkaa
Elokuva on lainattavissa DVD ja VIDEO muodossa pääkaupunkiseudun kirjastoista (tällä hetkellä lainassa). Kaukopalvelun kautta, omassa kirjastossa asioimalla, saat elokuvan lainaan. Löytyy pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi
All movie guide kertoo elokuvasta: http://www.allmovie.com/cg/avg.dll?p=avg&sql=1:282810
Eräässä lehtiartikkelissa haastatellun röntgenhoitajan mukaan omia kuulokkeita ei saa ottaa mukaan, sillä nykykuulokkeissa on usein metallia, jota ei magneettikuvauksessa saa olla. Magneettikuvauksessa tarvitaan erityiset kuulokkeet, joihin ääni kulkee pääosin ilmaa pitkin.
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/magneettikuvaus-jannittaa-monia-nai…
Kyseessä on Michael Cunninghamin Villijoutsenet ja muista kertomuksia (A wild swan and other tales, kuv. Yuko Shimizu, suom. Kristiina Drews, Gummerus, 2016).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa alla olevasta linkistä Helmet-hakuun.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512403332&qtype=b
http://www.helmet.fi/fi-FI
Japan PI =private investigation eli yksityisetsivätoimiston sivuilta löytyy kirjoitusta, kuinka löytää henkilö Japanissa, https://www.japanpi.com/blog/missing-persons/how-to-find-someone-in-jap…. Sen perusteella tehtävä ei näytä helpolta.
Ensimmäiseksi siellä ehdotetaan tekemään Google-haku ja etsimään Facebookista. Niitä olet jo kokeillut. Väestörekisteriä vastaavia rekistereitä vaikuttavat olevan Juminyo ja Kosek, mutta niistä luovutetaan tietoa vain tietyillä syillä (lainopilliset, samaan rekisteriin kuuluvat), https://www.japanpi.com/legal-investigations/obtain-public-records/japa….
Ehkä keskustelufoorumeista olisi apua, löysin tällaisen, jossa etsitään japanilaisia ystäviä, https://jref.com/forums/japan-people-search...
Emme löytäneet tarkkaa Lopen kunnan perustamispäivämäärää. Lopen kunnan Loppi-infosta asiaa kannattaa vielä kysellä:
https://loppi.fi/loppi-info/
1600-luvun asiakirjoja on luultavasti seurakuntien arkistoissa, sillä "kunta" oli tuolloin seurakunta tai sitten alue, jolla pidettiin omat käräjät - joita niitäkin saattoi johtaa kirkkoherra.
Sukututkimusseuran mukaan Loppi on kenties seurakuntana vanhempi kuin 1632:
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=305&TYPE=HTML
Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1632, mutta kappalainen on ollut jo 1500-luvulla. Lieneekö niin, että Lopin itsenäisyys lasketaan tuota oman kirkkoherran nimittämisestä?
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=305&TYPE=...
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Hei!
Nyt en osaa sanoa, miksi verkkokirjastomme näyttää sinulle kummallista varausnumeroa. En pääse katsomaan tietojasi verkkokirjastoon.
Sitä vastoin katsoin varauksesi virkailijoiden käytössä olevasta järjestelmästä ja siellä näkymä on ihan kuten pitää. Olet tehnyt seutuvarauksen kertomaasi kirjaan ja olet varausjonossa sijalla 1.
Pahoittelen tapahtunutta!
Tyttäresi voi lainata kirjat omalle kirjastokortilleen. Vaski-kirjastoissa toinen henkilö voi lainata varauksen omalle kortilleen, mikäli hänellä on näyttää varauksesta lähetetty noutoilmoitus. Jos välität sinulle saapuneen noutoilmoituksen edelleen tyttärellesi, pystyy hän sen kanssa lainaamaan aineiston omalle kortilleen kirjaston asiakaspalvelutiskissä.
Suomenkielisellä nimellä lauluun ei löydy nuotteja, mutta alkuperäisellä nimellä "Angel of the morning" löytyy. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Chip Taylor. "Kaipuu"-nimellä sen on suomeksi sanoittanut Pertti Reponen. Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
American rock & roll : the big hits of the late 50's and early 60's. Volume 5 (englanninkieliset sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit)
The best fake book ever : for keyboard, vocal, guitar, and all "C" instruments : over 1000 songs (4th edition, englanninkieliset sanat, melodia, sointumerkit)
Suomenkieliset sanat löytyvät verkosta, mutta kannattaa tarkistaa äänitettä kuuntelemalla, ovatko sanat oikein. Suomenkielinen sanoitus löytyy hakukoneella...
Liisan ajatellaan yleensä olevan seitsemänvuotias Liisa ihmemaassa-kirjassa. Sen jatko-osassa Liisa peilintakamaassa Liisa kertoo olevansa täsmälleen seisemän- ja puolivuotias, kuten oheisesta kirjan englanninkielisestä e-versiosta käy ilmi (luku 5):https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htmLiisa ihmemaassa tapahtuu toukokuun 4. päivänä, ja sen jatko-osa tasan puoli vuotta myöhemmin, 4. marraskuuta, mistä voimme päätellä Liisan olevan seitsenvuotias ensimmäisessä kirjassa. (englanninkielisen Wikipedian mukaan)https://en.wikipedia.org/wiki/Alice_(Alice%27s_Adventures_in_Wonderland)
Neito ja ylioppilas on Maaritin esittämä, Sami Hurmerinnan säveltämä ja Heikki Salon sanoittama ”balladinomainen” kappale vuodelta 1998.Kappale on ilmeisen koskettava. Muun muassa Ilkka Alanko on vaikuttavasti versioinut Maaritin kappaleen ”Vain elämää” ohjelmassa (Kausi 2. 2013). Kappale kuultiin myös ”Elämäni Biisin” pyhäinpäivän erikoisjaksossa ”Oodi muistoille, kiitollisuudelle ja toivolle” (6.11.2021). Irinan esittämä ”Neito ja ylioppilas” oli Sirkku Peltolan Elämän Biisi, jonka taakse kätkeytyvässä tarinassa päädytään sekä synnytysosastolle että ensiapuun. Kappaleen sanoittaja Heikki Salo on Sirkku Peltolan puoliso. Niin joitakin yhtymäkohtia elävään elämään laulun tarinan taustalla saattanee olla.
Toinen henkilö voi hakea varauksen puolestasi ja hän voi lainata sen omalle kortilleen. Tällöin ei tarvita valtakirjaa. Mikäli haluat, että laina tulee sinun kortillesi, sinun pitäisi kirjoittaa varauksen noutajalle kertaluontoinen valtakirja, jolla valtuutat hänet noutamaan varauksesi ja lainaamaan sen sinun kortillesi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käsky on Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan käännetty kahdelletoista kielelle - ei kuitenkaan englanniksi: albania, hollanti, islanti, italia, liettua, norja, puola, ranska, ruotsi, saksa, tšekki, viro. Toistaiseksi ainoa englanniksi saatavilla oleva Landerin kirja on Lankeaa pitkä varjo (Cast a long shadow, 1995).
Ludwig Wittgensteinin Bemerkungen über die Philosophie der Psychologie on julkaistu suomeksi nimellä Huomautuksia psykologian filosofiasta 1 ja 2. Kyseinen katkelma löytyy ensimmäisestä osasta ja kuuluu Heikki Nymanin suomentamana näin:
"Kun ilmeikkäästi lukiessani lausun tämän sanan, se on niin sanoaksemme merkityksensä täyttämä. Voisimme kysyä: "Miten näin voi olla"?" (Sana 'voi' on kursivoitu.)
Wittgenstein, Ludwig: Huomautuksia psykologian filosofiasta 1. (toim. G. E. M. Anscombe ja G. H. von Wright, WSOY, 1988)
Näitä polkuja -sarjassa on ilmestynyt reittikartta nimeltään Kummitusten Helsinki, tekijänä Helsingin kaupunginmuseon lehtori Anna Finnilä. Reittikarttaa jaetaan kaupunginmuseossa, Jugendsalissa ja pääkaupunkiseudun kirjastoissa. (Helsingin Sanomat 9.10.2000)
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
IIHF:n (International Ice Hockey federation) tiedotteet ovat melko niukkoja, niissä kerrotaan, että kisat on peruttu ja lähinnä pohditaan, mitä tämä tarkoittaa järjestäjämaan kannalta,
Tiedote https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18344/2020-iihf-ice-hockey-…
Usein kysytyt kysymykset, https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/news/18345/iihf-worlds-cancellat…
Tällä hetkellä näkyvissä ovat vuoden 2020 joukkueet ja voisi ajatella, että luontevinta olisi, että nämä joukkueet pelaisivat vuonna 2021. Tästä ei kuitenkaan vielä erikseen mainita IIHF:n sivulla
https://www.iihf.com/en/events/2020/wm/teams
En löytänyt nopeasti selailemalla IIHF:n sääntökirjasta, miten tällaisessa tapauksessa menetellään, IIHF official rule book,...
Kyseessä vaikuttaisi olevan 1939 käyttöön otettu vapaaehtoinen ja omakustanteinen helletakki. Puolustusministeriön intendenttiosaston virkapukuja koskevassa kiertokirjeessä 30.5.1939 sen kuvataan olevan "päällystön, paitsi kadettien, vapaaehtoinen vaatekappale maavoimissa ja rannikkotykistössä". Helletakin materiaali oli kermanväristä, kutistettua liinakangasta. Helletakin käyttö oli sallittua toukokuusta syyskuuhun virasto- ja esikuntapalveluksessa, arkioloissa palveluksen ulkopuolella sekä vierailupuvussa. Helletakin ohella käytettiin lippalakkia tai kesälakkia ja pitkiä tai ratsuhousuja m/22 tai m/36, sekä ruskeita tai valkoisia käsineitä. Helletakin kanssa ei käytetty vyötä. Petteri Leinon teoksessa Asepuku M/36 helletakkia kuvaillaan...
Vuoden 1890 The World Almanac and Book of Facts -hakuteos ilmoittaa edellisvuonna kuolleiden listauksessaan Bellin kuolinpäiväksi 23. lokakuuta. Samoin tekee Frank Leslie's Illustrated Newspaper -lehti vuoden 1889 marraskuun 9. päivän numeron kuolinilmoituspalstallaan. Englanninkielinen Wikipedia sitä vastoin on eri mieltä ja väittää Bellin kuolleen jo 22. päivä. Lähteeksi merkitty South of the Mountains -kausijulkaisun vuoden 2008 ensimmäisessä numerossa julkaistu Carol Weissin artikkeli 'Rockland County's birdman' kertoo Nyack Evening Journalin uutisoineen Bellin kuolemasta 23. päivä, mikä saattaisi selittää hieman myöhempiin aikalaislähteisiin päätyneen virheellisen päiväyksen. Weissin artikkelissa on kuva Grahamin...
