Merkkien # (hashtag) ja @ (at) käyttö on yleistynyt sosiaalisen median myötä.
Risuaita eli hashtag eli #-merkki viittaa aihetunnisteeseen, jonka avulla voi useissa sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa löytää muiden julkaisujen pariin, joilla on sama aihetunniste. Esimerkiksi jos julkaisee kesäisen kuvan ja haluaa antaa sille aihetunnisteen #kesä2020, syntyy medioissa linkki, jota linkkaamalla pääsee näkemään muita kuvia ja julkaisuja, joilla on sama aihetunniste.
@-merkki eli entinen miukumauku tunnetaan yleisimmin nimellä at. Se tarkoittaa, että jokin on jossakin. Somessa julkaisuun voi vaikkapa merkitä, että @Vesilahti, mikä viittaa siihen, että julkaisun tapahtumat ovat Vesilahdessa...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Anne -nimestä seuraavaa: Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella. Suomen almanakassa 9.12. v:sta 1973, samana päivänä ruotsinkielisessä almanakassamme. Mainitaan myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa viittauksella Annaan.
(Anna, kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo)
Lydia (kreik. vähä-aasialaisesta Lydian maakunnasta syntyisin oleva), rinnakkaismuoto useissa kielissä Lidia, Uuden testamentin mukaan ensimmäinen apostoli Paavalin kastama eurooppalainen kristitty, purppurakauppias Lydian maakunnan Tyatirasta, joka asui Filippissä Makedoniassa (Apt. 16:13-15, 40). Katolisessa kirkossa häntä on muistettu 3.8. Suomen almanakassa nimi on ollut 23.5. v...
Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimuksessa (2009) on selvitetty, miten paljon aikaa on käytetty lukemiseen vapaa-aikana. Kirjojen lukeminen on 1990-luvun alusta vähentynyt, tosin viimeisen 10 vuoden aikana ei lukemisessa ole tapahtunut suuria muutoksia. Lukeminen on edelleen yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista; 75 prosenttia 10 vuotta täyttäneestä väestöstä oli lukenut jonkin kirjan ajankäyttötutkimusta edeltäneen vuoden aikana. 1990-luvun alussa 82 prosenttia oli lukenut jonkin kirjan.
Alle puolet (46 %) 10 vuotta täyttäneestä väestöstä lukee kirjoja vähintään kerran viikossa. 10–14-vuotiaat lukevat kirjoja useimmin; 63 prosenttia luki kirjoja vähintään kerran viikossa, neljännes päivittäin. Ylemmät toimihenkilöt ja...
Tatu ja Patu on kuvakirja alle kouluikäisille, kaikki muu on ala-asteikäisille sopivaa ja Isä sai siivet vähän varttuneemmile, jotka haluavat ymmärtää surua, huostaanottoa ja vaikeampia asioita.
Useissa suomalaisissakin kalentereissa on taulukko "Kansallisia juhlapäiviä" eli päiviä, jolloin useimmat yritykset, pankit, koulut jne. ovat suljettuja suuressa osassa ko. maata. Näissä taulukoissa ei välttämätta aina ole mainittu juhlan nimeä eikä maaluettelo myöskään ole kovin kattava. Jos haluat tiedot kaikista maailman maista ja myös juhlapäivien nimet neuvoisin sinua etsimään käsiisi vuosittain ilmestyvän, kaksiosaisen "The Europa World Year Bookin", jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty kaikki maailman maat. Siinä on kunkin maan kohdalla myös kappale "Public holidays". Vuoden 2001 juhlapäivät löydät v. 2000 vuosikirjasta. Vuosikirjan viimeisin osa on Pääkaupunkiseudulla isompien kirjastojen käsikirjastoissa. Vanhempia osia saa...
Verna on latinasta johdettu nimi (verna, vernus = keväinen), joka on saanut alkunsa Sakari Topeliuksen tuotannosta - rouva Verna Snellmanin (o.s. Donner, s.1888) äiti oli Topeliuksen ihailija. Runokertomukset Pikku Vernasta ja Verna Roosasta löytyvät Topeliuksen Lukemisia lapsille -sarjasta.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Alla olevista löytyy lauluja ja leikkejä vauvoille. Vanhimmissa musiikki on vain kaseteilla, ja Ystäväni, tuttavani -kirjaan ei kuulu äänitettä.
- Meidän muksun laulut ja leikit / [koonneet ja toimittaneet] Ritva Ollaranta, Maija Simojoki (1994, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulut / toimittajat Marja Hongisto-Åberg, Elina Viitaila-Pulkkinen (1990, kirja + kasetti)
- Vauvojen laulun aika / [koonneet ja toimittaneet] Eve Alho, Hilkka Hautsalo, Soili Perkiö (1994, kirja + cd)
- Ystäväni, tuttavani: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2006)
- Kas metsämökin ikkuna: laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell (2010, kirja + cd)
Loruja ja loruleikkejä vauvoille löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Silkkipaperitaivas:...
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox...
Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan kaikki nämä nimet ovat Mikael-nimen muunnoksia ja kutsumamuotoja.
Mikael-nimi taas tulee Raamatusta, jossa Mikael on arkkienkeli ja Jumalan kansan suojelija. Alunperin nimi tulee hepreankielisestä nimestä Miikael ('kuka on niin kuin Jumala').
Miko-nimi on almanakassa 29.9. Mikke ja Miku voivat viettää nimipäivää Mikaelin päivänä niin ikään 29.9.
Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
Sanakirjamääritelmän mukaisesti hasardi tarkoittaa uhkapeliä, onnenkauppaa, sattumaa. Se pohjautuu arabiankieliseen arpapeliä merkitsevään sanaan az-zahr. Arkikielessä hasardilla voidaan tarkoittaa myös vahinkoa, virhettä tai epäonnistumista: "Minulle sattui pieni hasardi."
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Nykysuomen sanakirja. Ensimmäinen osa, A-I
Timo Nurmi, Ilkka Rekiaro, Päivi Rekiaro, Gummeruksen suuri sivistyssanakirja
Kaarina Turtia, Otavan uusi sivistyssanakirja
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja -teoksessa (WSOY 2004) mainitaan s. 187, että Roosa tulee latinan ruusua merkitsevästä sanasta. Ruusu on kasvisymboliikassa "kukkien kuningatar", joka on kristikunnassa yhdistetty Neitsyt Mariaan. Ruusulla on useita symbolimerkityksiä: sillä on kuvattu kevättä, elämän voittoa, marttyyriutta, Kristuksen kärsimystä, neitsyyttä, täydellisyyttä, hyveitä ja salaisuuksien varjelemista.
Eeva Riihonen kertoo kirjassaan Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) s. 208, että Roosa on Rosan suomalainen muunnos, Rosa puolestaan on voinut aikanaan tarkoittaa myös hevosta tai ratsua (hros), jolloin se olisi lyhennys muinaissaksan Rosamundista (hevosten suojelija) tai Rosalindista (hevoskäärme).
Ainakin nämä merkitykset...
Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio.
Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot
Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot
https://www.stat.fi/tietokantataulukot?topic=vae&statistic=muutl
Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
