Vuosina 1945-1950 syntyneistä oli elossa 471 861 henkeä 31.12.2010. Vuonna 2009 vastaava luku oli 476 029, joista eläkeläisiä oli 229 715 (48 prosenttia). Lähteinä ovat StatFin http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp, työssäkäyntitilasto ja väestörakenne (1-vuotistaulut, 60-65 -vuotiaat), Tilastokeskus.
Esim. seuraavat löytyvät Helmetistä : www.helmet.fi
1. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuvittanut Kristiina Louhi KIRJA 2002
2. Saahinkaisen samettiviitta / [toimittaja, laulujen säveltäjä, musiikki- ja tanssiohjeet: Aija Leinon KIRJA 2000
3. Taiteilija Romielsin ihmeelliset värit : tarinoita ja satuja / Matti Masajev KIRJA 1996
4. Peikonpojan värikätkö / Petra Szabo ; suomentanut Päivi Lankinen KIRJA 1993
5. Taivaanpojan verkko : värisatuja / Hannele Huovi ; kuv. Kristiina Louhi
6. Sininen joulupukki / Simon Tom, suom. Sinikka Sajama, Mäkelä 1998
7. Babarin värikirja / Laurent de Brunhoff, Perhemediat 2006
8. Sika ja värit /Julia Vuori, Otava 2004
9. Touhu Possu ja hauskat värit / Christian Fox...
Tässä olisi oppikirjoja (osassa on myös kasetteja) asiakaspalveluun ruotsiksi:
1) Bauters, Anneli: Profil. Kombi
WSOY, 1999
Aikuisopiskelijoille suunnattu kirja asiakaspalveluun ja vuorovaikutukseen.
svenska, suomi
2)Bauters, Anneli: Profil: Kombi
WSOY, 1999
Tarkoitettu edistyneille.
3 kasettia + oppikirja.
suomi, svenska
3)Bauters, Anneli: Kontor & service (WSOY, 2000)
Aikuisopiskelijalle suunniteltu ruotsin kielen kurssi, joka keskittyy työelämän kontakteihin asiakas- ja toimistopalvelutehtävissä. Keskitaso.
oppikirja, 2 äänikasettia
suomi, svenska
4)Korpela, Nina: Väl mött på hotellet
Edita, 1998
Kirja suunnattu asiakaspalveluun hotellissa ruotsin kielellä.
svenska, suomi
Asiakaspalveluun englanniksi löytyisi sopiva video:
1) At...
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin.
Sukututkimuksessa pikkuserkkujen lapsista käytetään ilmaisua kolmannen polven serkku. Kansankielessä heistä on käytössä ilmaisuja sokeriserkku, sirpaleserkku ja kääpiöserkku.
Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-jatkuu-serkku-pikkuserkku-jne
Katso-lehdessä 11/1993 julkaistussa haastattelussa Ira Hammermann mainitsee isänsä toimineen Elimäellä kunnaneläinlääkärinä.
Suomen eläinlääkärit 1971 -matrikkelin mukaan Jakob (Jackie) Herman Hammermann syntyi Helsingissä 13.7.1928. Hän oli naimisissa kahdesti. Hänen lapsistaan vuonna 1967 syntynyt Ira Susanne on hänen toisesta avioliitostaan, jonka hän solmi vuonna 1966 kirjeenvaihtaja Dinah Birgitta Manuelin kanssa. "Gitta" oli syntynyt Helsingissä 29.10.1945. Helsingin Sanomissa 15.9.1977 julkaistun kuolinilmoituksen mukaan Jackie Hammermann kuoli äkillisesti 13.9.1977.
Kotilääkäri 9/2020 -lehden haastattelun mukaan Iralla oli myös pikkusisko [Sharon], joka oli "alle kahden" perheen isän kuollessa.
Kyllä, semanttinen tarkoittaa merkitykseen liittyvää. Semanttinen merkitys tarkoittaa lausuman ilmaisemaa sisältöä sellaisenaan, mutta lisäksi lausumalla on pragmaattinen merkitys, joka syntyy asiayhteydestä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/semanttinen?searchMode=all
Etsuko Oishi 2003: Semantic meaning and four types of speech act. https://doi.org/10.1075/pbns.114.08ois
Pirjo on Birgitta-nimen kansanomainen muunnos. Birgitta on puolestaan ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisten tulen ja valon jumalan latinaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigid, Brigit). Nimi pohjautuu kelttiläiseen sanaan brigh, jonka merkitys on 'voima, vahvuus, korkea, ylhäinen'. Kirkolliseen käyttöön nimen toi 500-luvulla irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja pyhä Brigida.
Pirjo-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Se oli 1940- ja 1950-lukujen muotinimi ja vielä 1960-luvullakin varsin yleisesti annettu nimi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Teoksista: Heikkilä, Taina, Saippuasta nykyaikaisiin pesuaineisiin (useassa pääkaupunkiseudun yleisen kirjaston kokoelmassa) sekä Coss, Melinda, The handmade soap book (ainakin Kauniaisten kirjaston kokoelmassa) löytyy tietoa saippuan kotivalmistuksesta. Suomenkielinen teos on meillä Kannelmäen kirjastossa Helsingissä paikalla, mutta lipeä näyttäisi olevan yksi tarveaine.
Lisäksi joissakin aikakauslehdissä on asiaa käsitelty, esim. "Suomen luonto"
vuodelta 1997,numerossa 8, sivulla 52. (Artikkelin nimi: "Kotitekoista saippuaa")
Lisäksi aikakauslehti "Koti" vuodelta 1992 numerossa 10, sivuilla 44-45, "Tehdään saippuaa kotikonstein". Tässä artikkelissa on saippuan teko-ohje.
Ottakaa yhteyttä omaan kirjastoonne jos esim. kaukolainaus on...
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,...
Vetää jotkuta höplästä merkitsee samaa kuin vetää jotakuta huulesta, nenästä, pettää, puijata. Höplä-sanalla on suomen murteissa useampiakin merkityksiä. Sanonnassa vetää höplästä se merkinnee huulia.
Ilmaisu vetää jotakuta nenästä tunnetaan laajalti eri kielissä (ruotsin dra någon vid näsan, saksan einen an der Nase führen, ranskan mener qulequ’en par le nez) ja se tunnettiin samanmerkityksisenä jo muinaisessa Roomassa ja Kreikassa. Kielikuva on tullut siis suomenkieleen käännösteitse.
Lähteitä ja lisätietoja:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
http://www.kysy.fi/kysymys/mika-hopla
Väestörekisterikeskus tarjoaa sivuillaan maksuttoman Nimipalvelun, jonka osoite on
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Se kautta voi kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Jokainen etunimi täytyy hakea erikseen. Siksi en voi kertoa, kuinka monta sellaista henkilöä Suomessa on, jolla olisi molemmat etunimet samat kuin sinulla. Mutta nimihaun voi rajoittaa koskemaan tiettyä syntymävuotta, jolloin haun tulosjoukko pienenee ja päätelmiä on helpompi tehdä. Nimipalvelun sivuilta löytyvät hakuohjeet, joiden avulla on helppo itse hakea etunimien lukumääriä. Tietosuojan vuoksi sukunimistä ei ilmoiteta tarkkaa lukumäärää. Tein haun sukunimelläsi ja tulos oli, että alle viidellä...
Koska kysymyksestäsi ei käy ilmi, tahdotko onnitella tyttöä vai poikaa
niin seuraava vaihtoehto voisi olla käyttökelpoisin: "Till den nya studenten" tai "Till den nybakade studenten", "uudelle yloppilaalle". "Parhaimmat onnittelut" voi puolestaan luontevimmin ilmaista seuraavasti:"Hjärtliga gratulationer".
Tähän kysymykseen on vastattu jo aikaisemmin (20.7.2020) . Vastannut kollega toteaa, että sanoitus tosiaan vihjaa syrjähyppyyn alakerran Ramin kanssa. Laulussahan ei suoraan sanota kuka on apsen isä, mutta itsekin yhdyn siihen, että vihje on melko selvä.
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu...
Fiona tulee gaelin kielen sanasta fionn, joka tarkoittaa kaunista tai vaaleaa (hiuksista ja ihosta). Nimen maskuliinimuoto on Fionn.
Fionn mac Cumhail oli Irlannin mytologiassa soturi, joka sai kaiken tiedon maailmassa pyydystämällä ja syömällä lumotun "tiedon lohen".
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
http://en.wikipedia.org/wiki/Fionn_mac_Cumhail
